No ei oikkee ol. Mul o ain lähteny maku- ja hajuaisti lunssis, nii nykki. Iha pari ekaa päivää, ku pojakki olivav viäl meil, maistoin jottai, mut haistin käytännös vaa jottai palaneen käryy, tai sen tapast. Ny tuntuu, et kaik ruaka ja juamat maistuva samalt "harmaalt, mauttomalt massalt", eli jotenski ny sen ruuvan koostumus ikkäänku korostuu. Varsinaiseste PAHAA ei ol, siis jos puhutaa ns. oksettavast, muttei kyl lähellekkää hyvält myäskää.
Mä pystyn kyl syämää, vaik kaik ei hyvält maistuisisiskaa, mut mittää "limast tai epämääräse kokkareist" em pysty niälemähä. Ja ny täl lunssal tuntuu, et kaik kylmä sattuu enempi ku muut. Onkelma siin, et lääkkeet pitäs saar hulastuu kylmäl, tai ainaski viileel juamal, etteivä ala hajot jo suus. Yäk!
Muutonki joskus isännän kans puhuttii, et ku hän o sellane kaikkiruakane, et kaik uus vaa o kivaa jännää (vaiks tosiaa maksast ei kyl hänkää tykkää). Hyvä ominaisuus, ku o töittes pualest matkustellu eksoottisemmiski mais, ja siäl kyl kattotaa "pahal silmäl", jos jättää heijä herkut syämät.
Mul ol olo, et aikas kaikkiruakane määki oon, mut sikku tarkempaa miättii, ni onha niit kaikellaist. Hups!
- Kylmä pitsa (menee vaa, jos o iham pakko, mut hyvää vaa lämpimän, mialuuste kuuman).
- Mere-elävist kaik muut, ku kalat, ei uppoo; mustekalat, äyriäiset, mitä näit nyssit onkaa. Katkaravut pitsan (sen LÄMPIMÄN) pääl tulee kyl syättyy, mut ei maistu hyvilt, mut vapaaehtoseste en niit hanki omiin kaappeihi.
- Pastoje/riisin kans EN tykkää litkukastikkeist; niit ei saa syättyy, ja jääväv vaa lautasel lillumaha, ja sit en saa syätyy haarukal, ku olisisis lusikkaruakkaa, enkä tykkää siitäkää.
- Suklaamoussehenki kaik nykysi lisäävä jottai suklaahippui, mikkä tekevä sen moussen kokkareiseks (ja pahammakuseks), ja ku pittää tyytyy valmispusseihi, pittää sit tyytyy noihi hippuihinki. Itte ku en ossaa hyvää mousseeta tehä.
- Lihamakkarast en tykkää kans, ku mum miälest makkara saa olla "jauhost", kunha ny ei ol NII höttöö, et sulaa suuhu (hyy, sellanenki on osunu joskus ettee).
- Em pysty myäskää lautasel asettelemaa samaan ateriaha jottai etikkaist salaattii tuaresalaativ viäree. SE makuyhristelmä vaa sotii oikkee isoste. Isännäl tää ei tuat mittää onkelmaa.
Ja varmaste viäl löytyisisis vaiks ja mitä, ku vähä miättisisis, mut ny täytyy syäres vaa muistel, milt mikäki ruaka maistuu sillo, ku OM makuaisti ollu viäl tallel.







