Mont päivää täsä, ni monellaistaha tähä aikaha sit ehtiiki. Yllättävänki monellaist ja yllättävääki ( = ei suunniteltuu). Mut onneks ei mittää ikävää! Remppaa ja remppasuunnitteluu, kelie sallies. Monellaist sitäki tähä aikaha ehti tulla. Aurinkoo, vet, lunt, ränttää. Tällast Suame kevätsäät.
Täti piipahti kyläs ohimennessäs. Onneks löyty pakkasest esivalmistettuu korvapuustii uunihi lykättäväks. Ei oltu viäl käyty kaupas, ni mittää tarjottavaa olis muuto ollukkaa.
Tul uuret tulppaanit, ja ihav vaa hurjan kauniit! <3
Veljev vaimon veli perheines käväs kans piipahtamas, mut eiväj jääneet kaffel. Lähinnä Islaa tulivat kattomaha, pääs lapset rapsuttelemaha ja Isla nautiskelemaha huamiost! <3
Sunnuntain syättii linnumpesii. Ja se onki mun kokkaamaa, ku isäntä nikkaroi kellarin oven karmiem paris (pit kaikellaist piänt nikkarointii, lukkoaukkoje ja saranoitte puitteis tehrä). Koira ja kissat seurasiva ku hai laivaa munt, ku ovav vissii tottunu siihe, et ku mä touhuun köökis, ni koht meil tulee viarait. Heh! Aika usseste se onki nii.
Sevverti tosiaa lunt tul, et maa ol yän ylitte valkosen. Aamust sit muuttu rännäks, kunnes taas sato ihav vaa vet. Saapa nährä, olis tää ne viimiset lumet tälle talvel. Pitäsis alkaa miättimää niit kesärenkait, meinaan - sevverti arvokast o autol kulkemine nykysi, et kesärenkail ajo olisisis vähä vähemmä bensaa kuluttavaa.
Ja täytyhä se tytsyl tyttövärine saretakkiki olla! Ku melkkest kaik muut vermeet ova sinissii, mustii tai harmait.
Sikku en sitä keltast pöytäliinaa, enkä ees täyskeltassii servettei löytäny mistää, ni värjäsin sit ruakailuu varte keitetyt kanammunat keltasiks. Heh! Kurkuma toimi oikkee hyvi!
Tänäpe sit oliki se meijä varsinaine pääsiäisateria, ja torppa täyn rakkait! 😍
Lapset perheines koos, ja enste syättii naurampaistii (ku kaupas ei enää ollu lammast missää muus ku jäises muaros, eikä jäist haluttu), punaviinikastike, valkosipuli-kermaperunat, salaatti ja ne keltaset keitetyt kananmunat.
Sevverti isoste tul syättyy, et pit tovi pittää taukoo jälkkärikaffeil, mut eihä se mittää haitannu. Kiva viättää aikaa yhres.
Mut päästiinhä me siihe jälkkärihinki viäl. Plikan tekemä karppijuustokakku, sitruunaine, ol oikkee suussulavaa ja sileet - kiahtova koostumus. Possettei tul maisteltuu. Toiset tykkäs, toisil vähä liija eksoottist (sitruunaist tääki), kaupan bebei, suklaat erilaisis muarois, hotrottei ja juustonaksui. Tul kyl popsittuu yht ja toist enemp tai vähemp. Ei tartte iha het uurestas näi herkutel.
Siv viäl vähä myähemmi piipahti ystäväki kyläs, et melkone vilinä nyssit onki muutamaks päiväks ollu. Harvinaist meil, mut tykkään silti enempi just näippäi, ku en ol yhtää innokas itte lähtemää minnekkää. 😏
Arki alkaa taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti