Kello lähenee iltapäivä viit, ja vähä hämmästelee täsä, et mite sitä onkaa tänää ollu normii tehokkaampi. Alkaa vissii vihroste viimei - aikuste oikeesti - tää lunssa antamaa periks. Tosin korvat om molemmat nii lukos, et hyvä ku ees lähitianoolt kuulee, mitä puhutaa. Toki sitä välil nokka vuataa ja yskittääki, muttei enää koko aja, eikä nii, et pelkää, ettei se "kohtaus" lopu lainkkaa. Maku- ja hajuaisti palautuva sit vanhan kaavam mukkaa pikkuhiljaa kuukausie kulues. Se ei ol noppiaa touhuu.
Kamala tuuli ja luntaki tulee vaakasuaras vähäv välii. Tuuli viä sen täl kerttaa meijä tontin ohitte, ettei voi valittaa, vaikkei ny muuto mikkää kiva ulkonolokeli olekkaa. Pikkupakkane, -7C.
Mites se nyssit oikkee menikää... Heräsin, pesut, kaffet tippumaa isännäl (mul ei maistu kahvi viäläkää), vet kiahumaa ittel, tuli takkaha, pesukone pääl, vanhat pyykit viikate poijes narult, ulkoilu Islan kans, aamupala, töit, pesukoneen tyhjennys (viltin karstaus kissan- ja koirankarvoist, ku se meijä kuivausrumpu o yhä rikki), pyykit narul, töit, sit syätti isännän tekemää kanawokkii riisin kans, töit, iltapäivälenkki Islan kans, piän välipala, töit.
Mittää korkkeemppaa taksaa ev voi ottaa asiakkailt sunnuntaityäst, niinku en illoistakaa, ku iha omie aikatauluje mukkaa mennää. Alkuviikon kuumees loikoilut pittää ny ottaa takas.
Tul siivottuu myäs kissoje vessat, viättyy roskat ulos, kasteltuu sisäkasvit (kuistin unohtu), imuroituuki. Ja sit otin käsityän kättee, ni eiköhä tähä sylihi ollu tulijoit. Enste siihe käsityäm pääl vaa hyppäs yllättäe Nipsu, ja ku sain järjesteltyy lankat poijes tassusolmust, hää päättiki jatkaa matkaa. Mut ei hättää: Pyry ol jonottamas omaa vuaroas jo! <3 Meijä "hiakkapaperikiäli".
Eli jottai sarjaa tulemaha ruurult - ja keskitytää rapsuttamisee! Päivää ov viäl ihan kivaste jäljelläki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti