Alotin eilä jo noit lasten vanttuit, ku jäi haittaamaa tää, et iha ohjeem mukaseste tein, ni silti siit tul aikusen kättee sopiva. Ny o eri lankat käytös, ja niissäki men enste piälee.
Aattelin enempi värei, ku itte lankoi, ja eihä näist hyvää tullu. Isoo ku mikä, ja jotenki nii liukastaki, et ei taitais lastem menos pyssyykkää. Purim poijes.
Seuraava jännitystekijä oliki se, et riittääks näist pikkunöttösist samallaisihi pareihi, vai jourunks ottamaa vähä jottai lisävärii muist lankoist.
Mut riittihä ne! Ku tasase piänii pätkii tein. Se sit taas, et onks nää sopivat, liijam piänet tai liija isot, jää viäl nähtäväks.
Viimiset palaset siit kuivast pitkost köyhiks ritareiks. Tai oliks nää sittenki niit rikkait ritareit?
Kellarist hillo. Ja onha se kiva siält "omast pikkukaupast", niinku nuarin lapsellapsist ain kellarii kutsuu, hakkee omatekemii juttui käyttöhö.
NAM!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti