Ei ollu yllätys, ettei homma tullu tehtyy valmiiks viikollopu aikan, vaiks isäntä nii kovi ol sitä miält, et hyvinki onnistuu. Hah! Noh, ei tainnu ottaa huamioo sitä, et pit käyr vähä lisätarpeit ostamas kaiken keskel, pariinki kerttaa. Puhumattakaa niitte tyävälineitte hakemisest (varastost ja autotallist) sekä uusie vermeitte kokoomisajoist (paneelileikkuri esim.). Joka asiaha tuhraantuu ain aikaa, mikä om muutonki viikolloppun rajallist.
Saattii yli pualet kummiski tehtyy, ja päästii hippase saamaa tavaraa jo niil niitte oikkioil paikoillekki. Häkin paluust tais Pyry ol kaikkeist ilosin. "Häne" lualas ja lempijuamapaikkas. <3 Ja ONHA toi lattia ny hiano! Jos onki feikkilankkuu, on se paremp ku feikkiparketti, mikä muavimatto täsä aikasemmi ol. Kunnes saaraa ne oikkiat lankut, rungon suaristamise yhteyres. Joskus.
Mut eihä se tavaroitte siirtely viäl mihinkää ol loppunu. Pit saar tilaa toiseen nurkkaha, et saatii kamat tekemättömält pualelt kans poijes, eli siirtää, siirtää, siirtää ja siirtää taas. Ja ku lattiapinta nyv vähä nousee ni -kappas- meijän täytyy nostaa oviiki pikkase, et kaik sit aukeis normaaliste uuren lattian aikanaki. Esimerkiks vessan ovi ei mahru uure lattian tasol aukeemaa lainkaa, saatika jos siin eres pitää mattoo viäl, niinku meil o ollu lattian kylmyyren takii, eritote talvisi. Juu, ettei täst mittää helpoint remppaa tullu. "Äkkii tää tehrää!" ;)
Ovie takii pittää tehrä myäs olkkaris ovem pääl olevan hyllyn tyhjäys ja siirto ylöspäi, tai pitäsisis löytää jottai muut hyllypaikkaa jostai (ei löyry). Meil o aikast vähä tota seinätilaa, ku kaik o rikkonaist (akkunoit, ovii, takkaa, rappuu...), mikä ov välil muutonki aika haastavaa huanekaluje sijotuksiiki aatelle.
Mut yllättäväm paljo sitä kaikkee kamaa pikkasee huaneesee ollaa saatu mahtumaa!
Toi on varmaan se yksi syy, miksi me ei koskaan tehty kaupungissa asuessa remonttia. Asuttiin 20 vuotta samassa asunnossa ja ainoat remontit oli taloyhtiön toimesta tehdyt ikkunoiden ja pattereiden joku hilavitkuttimen vaihto. Se se olikin projekti. Voi tsiisus!
VastaaPoistaTalo oli rakennettu jos 1970-luvulla ja patterit talossa (2 rakennusta, en muista enää asuntojen määrää, mutta olihan niitä) oli jostain keräilyeristä eli käytännössä joka asunnossa oli erilaiset patterit. Ja sitten kun niitä hilavitkuttimia ruvettiin vaihtamaan, niin eihän niitä enää mistään tahtonut saada. Meillekin yhteen patteriin se piti tilata Saksasta!
Mutta kyllä se teidän lattia ja kaikki sen aiheuttamat oheiskorjaukset siitä suttaantuu ja saatte jouluksi uudet lattiat ja ovet paikalleen. Eipä hätää!
Haa, yhre viikollopun juttu ov vähä levinny lapasest, mut annet sen haitat. ;) Mehä rempattii jokane asunto, vuakra-sellasekki, ennenku tähä tultii. Isäntä sil miälel, ettei haluu omakotitaloho, "ku sitä pittää rempat". Mitäköhä me sit tehtii? Ja omie juttujel lisäks ne yhtiön omat: iso putkiremppa (men kylppäri, wc ja köökki uusiks), patteriremppa, parvekeremppa... Ollaa käytännös koko yhresoloaikamme (vuarest 1988 saakka) asuttu asunnos, mis rempataa (tai orotetaa remppaa). Helpompaa silti näi omakotitalos, ku yhtiös, meijä miälest. Lopulta! <3
PoistaNäin se usein käy 😄
PoistaMe kaadettiin täältä yksi seinä, että saatiin yhteinen makuuhuone - tosin sänkyjen välillä on tarkoituksella vajaa 10 sentin rako edelleen. Ja kumpikin on "sisustanut" oman puolen makuuhuoneesta kuten on haluaa.
Yhteen vuokra-asuntoon vaihdettiin tapetit, ei muuta.
Kaupunkiasunnossa alkoi putkiremontti sen jälkeen kun oltiin jo muutettu pois. Meidän asunnon piti olla viimeisten joukossa, mutta kävikin niin, että kun yläkerrasta alkoi vesivahinko joka pilasi meidän ja kahden muun asunnon kylpyhuoneet, remontti alkoikin meidän rapusta.
Meillä kävi "tuuri": taloyhtiön vakuutus maksoi osan kylppäri- ja wc-remontista ja kun sitten laitettiin asunto myyntiin, niin vaikka se muuten oli remppaa vaille, kylppäri ja vessa oli priimakunnossa 😂
Me ollaa kaarettu seinii, lisätty niit, vaihrettu akkunoitte paikkoi, lisätty ovii, uusittii kerrostalos koko köökki (huh SITÄ byrokratiaa!) sel lisäks, mitä ollaa pintaremppaa tehty (tapetointii, maalaamist, katon laittamist...). Kaik hommat o sujuvampii näi omakotitalos. Ollaam meki lupii jouruttu hakemaha välil, mut ne ova ain ollu kummiski MEIJÄ, eikä taloyhtiöl enste ja sit siit ettippäi taas, ja mahrolliset muutokset siv viäl uurestas sama homma. Huh! Yllätyksilt ei vältytty kerrostalossakaa. Meijä köökkihi esimerkiks tul lattial läpitte joku kummalline sähkömöhkäle, mikä kuulu ALAkerran asuntoho. Siihe ei saanu koskee. Ja sellast. Mut ny tehrää, mitä itte kattotaa tarpeelliseks, siin järjestykses, mihi rahat, aika ja enerkkia riittävä! <3
PoistaTotta, omassa talossa pääsääntöisesti "oma tupa, oma lupa" - ihan joka naulan naulaamiseen tai irrottamiseen ei tarvi lupaa hakea.
PoistaSe vaan kun 30 vuotta asu kerrostalossa ja muut hoiti kaiken kun vaan soitit, meillä kuulu vielä sähkökin vastikkeeseen, niin tänne maalle muuttaessa oli ensimmäinen vuosi melkoista opettelua, ihan jo sähkölaskutkin 😄 - ei pala enää turhaan valot meillä..
Mutta en muuttaisi takaisin, en ennen kuin on pakko.
<3
Poista