Iha hurjan vauhrikkaaste meniki tää aika - taas. Jopa niiv vauhrikkaaste, et nuarimmaine lapsellapsi "hukkas" yhrem päivän. Hah! Ol iha hämmästyny, et tänäpe ol jo sunnuntai, ja kottiillähtöpäivä. Ol ekaks, et ny hänt narrataa, ku sanottii asiast. Olispa sen ilmeen saanu ikuistettuu!
Ja taas kerra: kuvat sekalaises järjestykses. Mut koitetaa siätää, tälläki kerttaa. Arton kans nostettii ny punajuuret kasvilavast. Kovi erikokkossii ova, mut iha sillee hyvän näkössii, ettei ainaskaa näyt mikkää ötökkä käynee osalliseks. Borssikeittoo jossaikohti tulos! 😋
Höyry nousee!
Onkoha jo viimiset mansikat? Viäl näyttäis olevan noit raakileit kummiski. Saa nährä! Saatii tänäpe viäl suut makkioiks.
En tiär, onks tää jottai ahneut, vai mitä, ku jäin omenoit palastelles miättimää, et mitä jos kokeilis kasvattaa siämenest uut omppupuut? Siitähä siis voi tulla iham mink laatust vaa, kuulemma, ettei takuuvarmaste samaa, mitä oma omppupuu ny tekkee. Vois olla miälenkiintost kokeil. Ainaski näyttää nii valmiit siämenii oleva ompuis, et NII kutkuttais. Mut EN ottanu siämenii talttee. Täl kerttaa...
Ja sit käytin maitorahkaa kermaviilin tilal, et sain vähä enemp proteiinii mukkaa. Sopii vähä paremmi diabeetikoillekki (mitä me siis vanhuste kans kaik ollaa). Sain siit vähä "välipala-aineksii" mukkaa, ku...
... käyttii äiteet juhlistamas (synttäripäivä ol perjantain) poikie kottiivviäntimatkal. Omenatorttu, hillotäytekeksit, giflarit, cream crackerit ja mehuu. Hyvält maistu kaik kaffenki kans.
Vanhuste kissa, Vilpertti tarkastaa ain mun korin, ku sinne mennää, et mitä siäl o, ja olisisiks hällekki siäl tilaa. 😁
Origamei myäs joitaki, kurkii täl kerttaa. Ei men kauvaa Nipal, et oppii iha iteksee tekemää. Tarttis vaa hommat hänel kottikki noit origamipapereit. Isäntä niit aikanas Kiinast osteli, ku siäl ov valinav varaa. Suamest ei iham mist vaa saakkaa, ja usseste ne ova nii piänii, et o Nipan ikäsel viäl tosi haastavii tehrä. Mut ny liikutaa sil silmäl, et ostetaa het, ku oikkiallaissii tulee vastaha.
Arto autteli paljo pihal. On kyl sellane piän maatalon isännän alku, ettei mittää määrää! 💕
Oli mukavaa kun nyt onnistui tuo punajuurten nosto ahkeran apulaisen kanssa !
VastaaPoistaSiemenestä kasvattaminen on Karille tuttua mutta siitä on kuulemma aikaa eikä se tuottanut toivottua tulosta:-). Mutta mikä estää kokeilemasta.
Omenapuiden varttamista sen sijaan ollaan kokeiltu viime vuosina mutta siinäkin on ollut aina jotain vaikeuksia....väärä aika varttamiselle tms...?
Ihastelin nyt viikonloppuna Touhulan Juuso-talviomenoita. Olivat jo sellaisia "kaupan omenan" kokoisia ja puhtaita sisältäkin.
Ja kun ovat nyt kypsiä niin ovat kullä TOSI hyvän makuisia.
Ihana tuo lapsen kommentti että tässäkö tää jo oli :-)).
Tää ol tärkee juttu, tää punajuurie nosto. Se ol eka asia, mistä kysy, ku kävin pojat hakemas. =)
PoistaLokalahrem mummul ol yks "erikoispuu", mis ol usseemppaa lajii samas runkos. Sitä varjelttii ja suajelttii kovi. En ollu itte näkemäs, mite se ol tapahtunu, mut jostai puutarhaohjelmast kattonu, et onhan siinäki ne omat niksit, et onnistuu. Siämenest kasvattamine kiinnostaa ihav vaa siks, ku noi siämenet näyttivä NII houkuttelevil ja hyvilt. =) Jos ei tekis hyvii omppui, ni iha pihapuunaki joku omppu sais kasvaa täsä meijä läänis. Liijav vähä puit muutonki.
Ihana pikkuisäntä siellä - niin vauhdikas kuvakin, hih - pitää teidätkin kiireisenä. Bors-keittoa, olenkohan koskaan tehnyt? Tuskin... herätit kiinnostuksen...
VastaaPoistaSiemenestä saakka tuli kasvatettua (ainakin kokeiltua) vaikka vaikka mitä lasten ollessa pieniä... tunkiva multaa vaikka ja mitä... palmun siemeniäkin toivat joltain reisulta - kai ne takapihalle haaveili uutta maisemaa uima-altaineen, hih!!
Joskus söivät kilpaa ompun siemeniä ja odottivat, koska korvista kasvaa oksat ja voi poimia kypsän ompun, hih...
Lueskelin aamukaffen kera useamman postauksen ja arvostan energianmäärää.... todellista "Marttailua" chilin paahtamisineen ja varsinainen säilöjä olet muutoinkin. Ihanaa energiaa, kuutamon tuojottelua ja yhdessäoloa siellä!
Nämä pojat ovak kyl nii innoissas kaikes "maatilapuuhas", et ei voi valittaa! Iha erillaist hommaa, mitä kaupunkis ja omas pihapiiris voi tehrä, ku kerrostalos asusteleva. =)
PoistaMeil ol kans lasten piänii olles isohko parveke, ja täyn kaikkee, mist saatii maistiaissii kans. Perunoitki joka kesä kattilalline tai pari, porkkanoit, salaattii, kerran valtas kurpitsan kasvusto koko parvekkeen lattian ja sellast, hah! Poika laitto appelsiinie siämenii sisäkukkie multii, ja niit tupsahti sit esil vuassiiki jälkkeempäi toisinas. Et ei kaik "maahommat" ol maaseurul tehtävää. Heh! Ja ny lapsellapset ova kans kovi kiinnostuneit kaikest, mitä saa itte poimittuu ja syättyy. Näkevä, mist ruaka tulee - vaikkei ny mittää lihakarjaa olekkaa (kanoi ja minivuahiiha ollaa joskus miätitty, mut isäntä pistää hanttihi...).
Sevverti kiire syksy ollukki näitte saronkorjuitte kans, et käsityät oj jääny melkkest kokonas. Aika menee muuhu. Mut onha se aikaansaannost ne säilykkeekki. Tavallas. =D
Enerkkiaa sinnekki! <3