Erillaine aamu

Eka yä nukuttu uus hiano Verisuren hälyjärjestelmä pääl. Kyl nyssit on NII turvalline, olo, että! (hah)

On murto-, palo-, vesivahinko- ja gps-apu (viimesin myäs kotialueen ulkopualel). Me ny ollaa käytännös ain koton, tai jollei itte olla, ni töllii tulee joku muu "asuttamaha" meijä poissaolles, et mitenkää isommi "yksinäs" tää ei oikkee koskaa olekkaa; ei päiväl, eikä varsinkaa öisi. Piha-alue o ohikulkijoillekki tosi näkyvä, ja liikennet o aikaslail tosa tiäl, ni rohkee saa olla, jos meinaa jonku ryästöretken tehrä täsä. Pimeel viäl liiketunnistimel toimivat valot pärähtävä pääl melkose piänestäki liikkeest. Välil vähä liijanki herkäste (sateel tunnistime erest menevät pisarakki joskus "herättävä" valon pääl, saatika ne piham poikki tuules kulkevat kuivat lehret syksysi, pupuist ja muist puhumattakaa).

Eilä siis järjestelmä asennettii, ja saattii sen käyttöopastus. Omat nettisivut järjestelmän ylläpitoho ja säätöje tekoo varte, ny on sit omistajaa ja pääkäyttäjää ja vaikkas mitä. Valikoimaa o, mist napat ne omat tarpeet, lemmikit mukkaallukie. Kameraa ja live-toimintooki ojjo testattu. Tärkeimmät toimet tällases vanhas purutalos o mum miälest noi palo- ja vesivahinkovalvonnat, kummiski.

Näit eri tilanteit pelastautumissee miättiny pääs mont kerttaa, mut aikas vaikkia o kaikkee muistaa. Puhelin pitäs ol lähel, et sais mahrollisimma äkkii tehrä hälyn, mukku sitä ei suasitella pittää öisi lähel (siinäki o sekä säteily- et PALOvaara). Et jos herää hälytyksehe ja torpas o savuu, ni misä järjestykses mitäki asiaa sit tekkee, et sais mahrollisimma noppeeste sen hälyn, ku eihä sinne sisäl savun keskel voi seisomaa jäärä, ja soittelemaa 112... 😧 EKAKS pitäs saar kaik turvaha, ja siv vast miättii, et ehtiks napat jostai sem puhelimen, mil vois sen hälyn tehrä. Hmmm. Ny ei tartte sitä enää miättii. Häly lähtee automaattiseste, jos on tarves. Voi keskittyy suaraa vaan henkiem pelastamissee. Poistuu sit ulko-ovest tai jostai akkunast ulos. Toivottavaste tätä ei koskaa tarvita, mut tiätyllaise turvallisuure tunteen lisäyksen tää ulkopualine valvonta tua. Siit ollaa valmiit vähä maksamahanki.

Nym meil o sit sekä omat vanhat, ne olemasolevat häkä- ja palovarottimet, että lisäks nää Verisuren hälyt. Eiköhä se riitä? 😌

No, tänäpä mul ol aikasin labra-aika, minkä sai, ja onneks tul muistettuu, et pittää häly ottaa poijes ENNEN ku avaa ovee. Heh! Pakkast viis astet, auton akkunat kaik jääs, ja ol muute piukas! Virtsanäytteem muistin myäs, ku olin sem purkin jo illal lavuaarin kulmal valmiiks laittanu. Mum muisti ku om mitä o, ni helposte olisisis unohtunu koko juttu. Ain pittää varmistel asioit etukättee. Täst ojjo tullu mul tuttu juttu, enstealkuu tää ol kova paikka. Ku oon ollu tosi hyvämuistine enne.

Mut en tehny aamulenkkii enne labraha lähtöö Islan kans, ja -niinku kuvast ehkä näkkyy- toine ei mikkää tyytyväine asianlaitaha oikkee ollu. Mut olin koton takas jo pualen tunnim pääst, ettei kovin kauvaa tarvinnu orottaa, kummiskaa. Se hyäty ekast ajast - se o ain noppee. Samoil ulkovaatteil sit menttii lenkil ja kottitulle koiruus sai -vihroste viimei- sen aamuruakas, mikä on NII tärkkiä juttu!

Sit tiätty mun lääkkeet täst, ku enne labraa ei saanu ottaa tyroksiinii, ja muut lääkkeet o ruuvaj jälkkee otettavii, mikä ei ollu mahrollist vaaritun paaston takii. Tyroksiini het sisäl tulles, sit pit orottaa aikas, et sai juar yhre kupillise kaffet (et vihronkis oikkeest pääs heräämähä), ja siv viäl tovi ennenku voi aamupalan laittaa, ja viimeinkis ne aamulääkkeet siihem pääl. Juu, täsähä se aamu sit kivaste meneeki. Ku ei nois väleis oikkee täsäkohti viitti mittää töitäkää alottaa, ku tiätää, et ihaj just taas keskeytyy (hyvä aika siis lukkee plokei, ja kirjottaa omaa postaust, heh). Otetaa sitä tyäaikaa taas vähä lissää siält illam pualelt. Näi yksinyrittäjänä se sentäs o hyvi mahrollist, tää aikatauluje sovittamine. Yks iso plussa täsä hommas! Tyät tulee tehtyy, vaikkei nii "kellontarkkaa" olekkaa.

Kaulahuivi

Paljo erillaist ohjelmaa ollu, mut sain ny vihroste tän huiviv valmiiks. Villa/angoralankast, et om muute pehmiä ja lämmin!

Korimpohjakuviol, ni sain molemmat pualet samallaisiks, ja sit toho yhteen kohtaha reikä, ni saa pysymää paremmi paikoillas. Lankaa ei kamalaste jääny, ni mittää pitkää liinaa ei voinu tehräkkää - tai sit olisisis tullu kappiamp versio, mitä en halunnu. Mut sain lyhkäset hapsut kummiski.

Aurinkoine viikolloppu

Siis voi että noitte poikie juttui ja touhui! <3 Saa kyl toisinas nauraa, toisinas hämmästel, et mite fiksui ovakkaa!

Luvettii kirjaa, ja sit löyty kuvakirja Simonin kissoist, mis ei ollu tekstei lainkka. Sitä vaa katteltii ja yritettii itte keksii, mitä siin tapahtuu oikkee.

Ekaluakkalaine sit päätti, et kirjottaa tekstit siihe ite. Annoin luvan. Muutamiin sivuihi ehti ny keskittyy, ku vaarin (isännän) kans tiatokonepelin kehitystyä vei ajan. Ehtiihän sitä lissää myähemminki. 😘 Kysymysmerkki ol uus juttu, mut muutama kysymys kirjaha tuli jo.

Täsäkohti kevättä pihan hiakkis o märkä "läntti", mis o nii paljo vet, ettei pysty käytännös mittää hiakkakakkui tai teit, vuarii sum muit, tekemähä. Enempi vaa kuljettii ympäriis, katteltii, mitä mistäki löytyy (kasvarist esimerkiks o yks lista irronnu, toivottavaste sen viäl saa ehjän takasi), ja "lattia on laavaa" -tyyliin pomppiva yllättävän kauva betonikimpaleittem pääl tulevan kesäkeittiön paikal. Mikäs siin lämpimäs aurinkompaistees ol pyärii ympyrää.

Ku ol lämmint ja kivaa, ni kiivettii lähimettikön kalliom pääl ihailemaa maisemii. Tää ol poikiem miälest nii kiva paikka, et olisisis pitäny eväät ottaa mukkaa. Hyvä piknikkipaikka. Ehkä viäl joku toinen kerta.

Museosillan kuntoo käyttii kurkkimas. Joo, ei uskal ylitte mennä. Toi ku murtuu ja kivet lähtee alas, ni siällähä sit kiviej joukos on ittekki. Ei kiva! Täl ei näyt kuntakaa tekeväm mittää, vaiks kunnan mail sijaittee. Wanhan Postitiän pylväs näkkyy tual erempän, sillan toisel pualel. Ei kamalaste kannattais tätä juttuu mainostaa (ol yhtenä osana Nousten pyäräilyreittiiki viä viime kesän?!). :( Surku!

Jos täst aurinkost ja lämmöst nauttiva ihmiset...

... ni ossaa nää tassuttajakki ottaa siit kaiken irti. 🧡 Kokonaisuuressas iham mahtava viikolloppu!

Lapsiviikolloppu alko

Oi, mite ihanaa onkaa taas iha ajan kans viättää poikie kans aikaa!

Pelei erillaissii. Monipeli, paripeli, yksinpeli. Vähä väsynyttä pikkukansaa kyl, on tainnu ollav vähä pitkä viikko. Ja päiväkoris kävelypäivä viäl, et ei ol ollu iha normiperjantai. Mut mummu-vaarilas saa sit rauhottuu iha täysil. Ollaav vaa ja köllitää, jos silt tuntuu!

Kivaa kelii luppaavat, vähä tuulisempualeist, mut ei annet sen haitat! 

Huivi

Ehtiskös täsä viäl yhre...

... kaulahuivin tekasemaa, ennenku talvi loppuu?

Synttärit Myllys

Kaikellaist sovittuu siäl ja tääl, mut saatii varattuu yks ilta siskon kans yhres olemisee. Toki sit kotie ulkopualel. Kiärreltii iha ajan kans Myllyy.

Käyttii kurkkimas, jos löytyisis Sokokses jottai muut ku kosmetiikkaa, mut ei näyttäny paljoo oleva, ni se ol äkkii ohitettu. Sit päätettii kiärtää alakerta, piipahrettii Clas Ohlsonil, sit Taitavas (sinnehä sitä rahaa saisisis kyl uppoomaa, vaiks kui ja paljo, jos vaa olisisis sitä tilaa, misä niit kaikkii juttui sit koton säilyttäisis), mentii Casagranden ohitte, kiärrettii Tiger (ei löyretty ostettavaa), sit Normalin kiarros pääl (ja päästii siältäki läpitte mittää ostamat). Vähä näyteakkunaostoksii (ei menty liikkeisii sisäl), ja pysähryttii kaffel ja kaakaol. Vähä sualast, vähä "kakkuu" jälkkäriks. Ja juttuu tul nii, et kelloha humpsahti. 

Mut menttii viäl Prisman tarjontaa kattomaha. Ei ollu lankatarjouksii, ei paljo houkuttelevii leluikaa, vaiks nämä osastot ain nykysi tulee kiärrettyy kattomas. Kukkakimppu viäl lähties kyytii, automaatist täl kerttaa, ku kukkakauppa ol jo kii. Mut iha kivan näköne kimppu ol silti. 

Ei ol tosiaa ain helppoo nykyää sitä yhteist aikaa löytää. Päivät menee töit tehres, sit iltasi o omat menot, erilaiset kullaki, viikolloppuin taas erilaiset eri menot. Mut ompaha sit ain arvokkaampii hetkii, ku päästää yhtee! <3

Yllätyspostii ja jottai valmist

Tualt sainki tänäpe kaks yllätyst: 

...aiva lutune pöllökortti ja lisäks kirje kiiltokuvie kans. 💕 Kiitos! Tuntuu, et nykysi leimojem mukkaa kaik posti kiärtää Hesan kaut, vaiks naapurist lähtis liikkeel. Jotenki hassuu. Mut IHANA joka kerta saar!

Sellaset kymmenenki sentin lankampätkät tul käytettyy tähä tualimpäällisehe. Eikä ihan kaik jämät viäläkää tullu käytettyy. Ehkä niist riittäsis viäl sevverti, et se köökiv viiminenki tuali sais "lämmiket" ylles. Saa nährä ilmaantuuko enne kesää viäl, vai vast myähemmi. Koht tulee jo aika, millo pitäs näätki pistää kesäsäilöhö - ja yrittää muistaa syksyl, et mist ne sit ottaa taas esil, ku kelit kylmenee.

Eiköhä se ol siinä

Jokoha me luavutettais tän yläkerran aulan tiimoilt? Ollaa ainaski itte tyytyväissii, ja sehä se pääasia. Ittelle ollaan tehtykki. 😊

Makkarin ovelt. Osin samaa, osin uut.

Rappusist toimiston suuntaha.

Ja toimiston ovev viärest rappussii päi.

Saattii ainaski järkevöitettyy tavaroitte säilyttämissii, et ova ny kaapeis ja koreis, eikä rumis läpinäkyvis muavilaatikois. ;) Ja lattia on ny yhtenäine, eikä saumaa eri materiaaleil keskel kulkuväylää. 

Seuraavaks sit kellariv vuaro. 

Se joka viimiseks nauraa,

... se parhaiten nauraa? 😜 Luultiij jo, et ny on kaik tehty, viimoset liiman kuivumiset saa hoituu iha ittekses. MUT!

Ku täsä eilä luuttusin remppapölyi poijes enne mattojel laittoo, ni siältähä pelmahti sänkyn alt viäl yks listampätkä. Sit miättimää, et mihi se olikaa tarkotus tulla. Ja joo, onha se aika selkee, mihi tää ol varattu. Tai siis osa täst. Jäi tekemät, ku unohtu saha...

Täj jälkkee o aulatila tehty tip-top. Taitaa ol meijä eka huanetila, mikä o tehty pakkelointie, silikonie ja listoje puitteis iha loppuhus saakka. Olohuaneestaki viäl puuttuu vähä fiksauksii takav viärest lattialt, mihi jäi kolmiommalliset kolot. Tarkotus siis tehrä samal, ku yläkertaki. Tais isäntä vaa innostuksissas viär kaik tyäkalut jo poijes. Hmmm. 

Mum pikkuvasaral saa kyl listan paikoilles, mut truutta täytyy silikonii varte jostai hakkee takas (takka).

Isännä ajatukset näköjäs ovaj jo kellaris, ja sen loppufikseis: ovet puuttuva, sähkötyät täytyy suunnitel sähkärii varte, ja tehrä tarvittavat läpiviännit. Onneks saatii lattia, seinät, katto, ilmastointi ja hyllyt jo valmiiks aikasemmi. Loppurytkäsy, ni meil olisisis paremmat mahrollisuuret saar satoo talttee talvenki varal. Ollaa talvem mittaa säilötty noit kaupam purkkeiki iha tätä varte.

Koht tää urakka valmis

Aamuste het raivasin tiän meijä "rompehuaneen" nurkkaha, misä kirjahyllyn vitriini o. Pit saar ovekki auk, et pääsin sisältöhö käsiks. Vati kerrallas kannoin tavaraa yläkerttaha.

Alakerrav vitriini o korkkia, ja aattelin, ettei sen sisältö kyl millää tähä matalamppaha mahru, mut yllätys-yllätys, kyl ne kaik tänne uppos. Jäi tilaaki! Hyllym pääl noit painavamppii tavaroit, mitä oletettavaste kissat eivä nii saa lykättyy tost lattial. Toivoo ainaski soppii.

Sit isäntä läht kuljettelemaha noit remonttijättei ja tyäkalui poijes pikkuhiljaa, myäs tualt sänkyn alt, ni pääsiin kans siirtelemähä toimistost tavaraa taas takasi aulam pualel.

Sit aloinki tyhjäämää vaatehuanet, eli taas tul iso kaaos hetkeks. Meinasin, et heitän isol kärel tavaraa poijes, mitä ei käytet, mut lopult muutama tyhjä paffiloota ja yks muavipussilline muut "roskaa" tul. Ei enempii. Meil ov viäl noit "vauvajuttui", eli matkasänkyy ja siihen patjaa ja peittoo sum muut sevverti, mikkä viä kans tilaa, mutten haluu niit kylmävarastos säilöö. Josko viäl jossaikohti menis tarpeesee jonnekki. Matkarattaat on kyl varastos, mut niis ny ei oleilla monttaa tuntii kerrallas, oletuksen ainaskaa. Suvus om pikkussii, mut ehkä viäl pikkase tarttee ajan kuluu, ennenku näit voi aatel käyttöhö.

Ja ny sain noit nukkisjuttui yhteen kaappihi aulaha, helpommi käsil otettaviks. Tiäs kuimmont kymmentä vuat sitte ostettui juttui, ku osa o tullu muutos mukan. Mut yhä se varsinaine nukkekoti kyl puuttuu.

Etenee

Meneehä se lavvantai näinki. 😊 Ei maltettu nukkuu pitkään, ku kutkutti saar asioit ettippäi. Laatikot keskel olkkarin lattiaa, minkä ylitte pit ain "hyppii", ku mentii pesuhuaneesee (noh, tai ihav vaa katto telkkarii, nii siin ne ol noka eres sillonki).

Alotettii rullaverhoist. Aulan kiva kuviolline rullaverho ol jo nii hapero, et siit men sormet läpitte iha tost vaa. Siinähä se o aurinkompaahtees ollu jo monet kesät, tiäs kui kauva enne meijä tänne tulooki. Joku ainaski vähintäs 30 vuat vanha, voi ol vanhempiki. Nappasin sivuverhokki poijes.

Oliha siin vähä askarteluu, mut saatii vaihrettuu - ja laiton samal tollaset kesäsemmät sivuverhot akkunaha kans. Makkarihi samallaine rullaverho, mut tiätty piänemp kokkone. Se men meilt jo ku vanhoilt tekijöilt, ku opittii ton isomman kans kaik tarvittavat kommervenkit (mut kyl niis oliki vähä pähkäämist).

Ja siin sit pit siivot kamaa taas paikast toisee, et saatii toi meijä "outonurkkaus" tyhjäks ja tilaa uusil kalusteil. Pyry sitä asiaa taas kummastel.

Enste tehtii toi taustal pikkase näkyvä vitriini, sit hetimite perähä lokerikkohylly. Ja ihmeen sujuvaste meniki kaik. Vähä jännättii, ku viimisist kokkoomisist ojjo pitkä aika, mut sillo tuntu, ettei mikkää menny niinku olisisis pitäny. Tyäkalui pit välil vähä hakkee, ku ol sellassii, mikkä ei ollu kulkemas normisti tos isännä tyäkalupakis.

Kannelliset korit lokerikkoho kans kasasin. Saa nährä tuleeks näist kissoje kynsie terotuspaikka, ku o sellast "kivaa" kartonkii. Värei olisisin halunnu, mut ei ollu valinnav varaa. Ja mitat on kyl iha nappijuttu tähä nurkkaha.

Sänkyn alune ov viäl täyn remppakamaa (tyäkalui, laurampätkii, paneelii...), mut eiköhä neki tosa huamisel liiku. Saan taas noi sänkynaluslootat paikoilles, mikkä nyv viäl ova toimiston sänkympääl (noh, siinähä ny mittää alustaa olekkaa). Kaapikki ovav viäl tyhjät, ku pitäs toimiston vaatehuane käyr sil silmäl läpitte, et siirrän siält tavaraa aulan kaappeihi ja koreihi, ja sit saan noit rumemppii isoi kannellissii laatikoit poijes silmist tonne oven taa. Eli tulee iso sekotus viäl ettee. Vaatehuane ku on kans vuasiem mittaa tullu milteis lattiast kattoho täyttee.

Alkaa muuto taas tila näyttämää silt, millane se ol aikasemminki. Kissoil tilaa akkuna eres, mun tyätila, tosin eri paikas ku enne, ni käytännös hyvi samallaisen kummiski, sänky - ja sellast.

Eiköhä tähänki äkkii totu, ja sit tuntuu, et näihä se o ain ollu. Unohtaa kaiken tän tyän ja vaivan, mikä tähä ollaa tehty. Mut se on iha ok. <3

Eli siivoomist ja järjestelyy viäl tiaros. Huame o uus päivä! 😉

Ostoksil

Käytti isännän kans ostamas ny muutamat kalusteet, verhot ja lokereit/ lootii sekä parit päiväpeitot. Yritys ol löytää a) meil mahtuvat b) vaaleev väriset ja c) mahrollisimma vähä karvoi keräävii tai ainaski helpommi karvattomiks hoirettavii. Saa sit tulevaisuus näyttää, mite onnistuttii.

Sevverti painavii lootii ol, et meinattii suasiost alottaa vast huame, mut eihä me maltettu. Isompi kaapeist (1/3) tul otettuu piäne ruakatauvoj jälkkee käsittelyhy. "Laitetaav vaa lootat lattial valmiiks", "no, voiha ne nyssit avatakki, ja viärää paffit poijes", "jaah, no äkkiäkös ne nyssit kasaa, ku täsä leviän jo ova"...

Ja vaiks mite tarkkaa yritettii ohjeit seurat, ni ain sillon tällö ol palattava takasi johonki kohtaha, ja yrittää saar ehjän poistettuu niit osii, mikkä jo ol ehtiny "paikoilles" laittaa. Hah! Onneks mittää ei menny rikki, et saattii...

... vitriini ehjänä koottuu. Jokune tunti siin sit men. Joskus, jos tätä täytyy siirtää alakerttaha, se on laitettava palasiks kyl. Vähintäs lasiovet irrotettava - iha jär-kyt-tä-vän painava. Mut eipähä sit ittekses liiku, heh! Saatika sikku siirrän alakerran vitriinist lasit ja mukit ja muut tänne sisälle. Saaraa sitä kaappii pikkuhiljaa tyhjäks, pesutilan rempan alt...

Nyv vaa isäntä miättii, et kyl tähä nyssit joku uus mattoki voisisis olla kiva (ehrotin sitä, ku kaupas olttii, muttei napattu mukkaa) ja vaihretaa varmaa jossaikohti toi toine korkee vaatekaappi kans valkoseks, ku näköjäs käytännös kaik uuret sellassii ova. No, toki tähäj jää viäl mun pyäkkiviilu tyäpöytä ja pyäkkiviilu taso toho akkunen ettee - kunha enste vaa vaihretaa rullaverho ja uuret sivuverhot, ettei plokata sitä tilaa liija aikasi. Vähä listoiki puuttuu siält täält, mut eiköhä neki täsä viikollopu aikan lopultas paikkas löyrä - ja voiraa alkaa oikeeste palauttelemaa tavaroit tualt eri paikoist takasi.

Jämii koukuttae

Ei kamalaste ollu aikkaa tehrä mittää käsitöit, vaiks noit piänemppii jämäkerii jonkuv verra viäl o olemas.

Köökist puuttuu kahrest tualist viäl tualimpäälline, ja vaiks alkaa talvi ol koht jo ohitte, ni tuleeha niit uussii talvii. Näihi saa lankoi uppoomaa kaikellaissii: ohuit, paksui, sileit, karvassii... Kaik kelpaa.

Näyttää vaa ottava sormihi tää virkkaamine nykku o viimisest jo vähä aikaa. Toises käres koukku ossuu ain samaha kohtaha etusormes, ja siin on nyssit halkeema, ehkä pittää laittaa seuraavaha käsityäkertaha joku laastari toho. Ja oikkian kärem peukkuhu tul oikkee kunnon lommo. Vissii vähä kovi puristan koukkuu, ku o isommast tyäst kyse. Mul o paksumpivartissii koukkuiki, mut ei oikkian kokkossii vaa. Ku pittää lankoje erilaisuuren takii käyttää samaa koko aja, ni ei tul liija isoi muutoksii reunoihi. Osa ov vaa tiheemppää ja osa löysemppää, ja se ei haittaa lopputuleman osalt.

Ja jotenkis ny tekis miäl tehä sellane kevyemp kesäneulepaita/ paituli tai miks niit vähä piremppii kutsutaankaa. Ohut lankaa, tai normii, mut isommil puikoil. Ha, pitänee jossaikohti päätyy lankaostoksillekki. Ei ol tullu kirpputoreiltuukaa ny piiiiiitkii aikoihi...

Tyätilaa

Huamasin täs, et vaiks mun tyäpisteem paikka vaihtu, ni kamat siin yhteyres o suurimpiirteis samois paikois ku ennenki - jonkum paikka vaa men peilikuvaks, mut silti. Jostai kumman syyst oom miättiny sitä renkail liikkuvaa kaappiapuu tähä, et saisis osan kamoist poijes silmist, mut sellast ei ol viäl ilmestyny. Enkä kyl tiär, et misä sitäkää sit säilyttäis, ku saaraa huane lopullisee kuntoho...

Täm pisteen ympäril pyärii nii tyä- ku yksityisasiakki ussemmite. Sit mul o isomp pöytä ja isomp tila toises huanees, mut siin o koneet, mikkä o irti netist kokonas, eli sil ei sit tehräkkää muut ku tyäjuttui. Pikkusel pöyräl ei ol tilaa ees mapil, just ja just toi A5 mahtuu, et saan näppäräste bujoon nikkaroituu sekä sivui, et tiatoi. Eihä se toki tosa ain apposellas ol, mut aamuste ja illal viimeistäs on kattottava, et mitä päivitetää, ja mitä o seuraavil päivil juttui tulos. En enää ilman tätä sais mittää aikaseks, ja vähintäs unohtaisisim pualet jutuist...

Toki mul o kamaa muuvalki, mitä tartten. Kaks "tarjoiluvaunuu" on ny rempan alt siirretty nurkkaha, mihi siv vaa on käveltävä, ku tarve tulee. Kiärrettävä sänky ja sillee. Eikä siin, iha hyvähä se ov välil kävelläkki, vaiks vaa samaa huanet ees-taas.

Ja hyllythä tiätty jäi kans tyäpisteem matkast, et täsäki tulee usseemma kerttaa päiväseltäs käyttyy hakemas ja viämäs sitä ja tätä. Noi roikot täytyy hetimite kans saar jonnekki, ennen oliva mun tiatsikan ruurun takan, eikä nii haitannu, mut ny ova nii näkösäl, et silmihi sattuu. 

Kuitenki näitte hyllyje asiat ova käytös säännölliseste, ni mittää täst ei oikkee voi poijes pistää, kokonas. Siirtää tiätty voi, johonki, mihi helposte pääsis käsiks. Muit hyllypaikkoi ei huanees ol, et siks miätitää toho alle sitä jonkullaist lipastoo, hyllystöö, vitriinii... 

Ja oon mont vuat menny sil, et vaa pesen verhot ja asennan ne takasi akkunan ettee kuivumaha. Ny täytyy vaihtaa toi rullaverhoki, ku se o iha hapero. Menee sormi läpitte, jos vääräl taval käsittelee. Reikii jo täynnä. On tosa aurinkompaahtees ollu tiäs kui kauva jo ennenku me tähä 26 vuat sitte muutettii, ni ei ihmekkää. Samal sitä voisisis sit jottai uut verhooki miättii - kait?

Kaikellaist tää remppaamine tua tullessas.

Haaveit, toiveit

Ol vähä aikkaa illal, ja miätin juttui, mikkä voisisis auttaa täs meijä tavarakaaokses - ja osaks myäs tulevis rempois, mist johtuu, et pittää TAAS siirtää asioit poijes jonnekki siks aikaa, ku jottai siin tilas tehrää.

Meijä ainut kirjahylly o täl hetkel siin ainool seinustal, mis o tarpeeks iso tila sil, eli pukuhuanees, mitä me kyl kutsutaa "krääsähuaneeks", ku sinne siirtyy kaik tavarat, mitä ei haluta nährä silmis normiarjes. Ja silt se kyl valitettavaste näyttääki! Ku pesutilat rempataa, siirtyy seinä, ja siihe tulee aukko uurel ovel. Siis poistetaa löylytila ja tehrää sen tilal vaatehuane, mihi on kulku pukuhuaneem pualelt ei pesutilast, niinku nykysi. Siihe ei sit enää saa mittää kirjahyllyy mahtumaha. Ja ku se seinusta ny on se ainut, ni koko kirjahylly sit saa lähtee. Onneks vaatehuaneen valmistumisej jälkkee saaraa paljo kamaa poijes silmist, myäs tualt pukuhuaneem pualelt.

Kaikellaist piänemppää säilytystilaa ollaam miätitty täsä, ja mittanauha o heilunu kovaste. Enste nyssit yläkerran aulaha saaraa uut kalustet, JOS vaa löytyy saatavil olevana sikku aika o oikkee. Mittää laatikoit ei ny hankita ennenku o tasan tarkkaa tila käytettävis niil. Ja asiat pyärivä "sinneppäi", et malli ja väriki voi muuttuu, riippue saatavuuksist ja mikkä sit on ne torelliset mitat, liittye esim. noihi säilytyskoreihi. Niitten kokoki tiätty riippuu siit kalusteest, mihi ne on sit lopult tarkotettu tulevaks.

Oltais nii haluttu mäntyssii kalusteit, mut näyttää, et kaik nykysi ova joko mustii, valkossii tai erisävy harmait. Kait me noihi valkossiinki jottai värii sit ittekki saaraa, ajan saatos. Tummii kalusteit ei haluta.

Paikkailuu

Meil on tää yks musta katti, no, Nipsu, tiätty, ku tykkää kuljetel ja "napostel" (naksuttaa) noit villasukkii. Käy niit hakemas kaapeist, likavaatekorist ja tiätty, JOS sattuu jäämää johonki paremmi ulottuvil.

Noihi lyhkävartissii sukkihi oon joskus tehnyv vaa uuren jalkaosan, mut ny mul ol käsittelys näit ylipolven kuviosukkii, mitä en halunnu ryhtyy sen enempi tekemähä. Omii sukkii, ni rumempiki korjaus käy. Pääasia, et ova lämpimät, ku tarve tulee.

Näit piänemppii katkottui lankampätkii o pisin sukkaa. Ja osa silmukoist, isommiks revittyi, mut ehjän pysyneet, vaa virkkuukoukul nostin sukan sisäpualel. Tasaantuva (ehkä) ku laitan jalkaha, tai sit ainaski ova poijes näkösält. Näil katkenneil pit vähä tehrä jottai lissää, ettei aukko tul isommaks ajan saatos.

Ei ol samoi lankoi, ei ees samav värissii, saatika samam paksussii, mil sukka aikanas on tehty. Mut paikattuu tul nii, ettei aukko isone. Vaiks eihä siit ol varmuut, et misäkohti taas joutuu kissan kiruttamaks ennenku otan käyttöhö just näät sukat.

Ny o ollu sevverti lämpöst sisäl, et lyhyempivartiset on tuntunu sopivammilt käytös.

Parsimine voisisis ol vähä helpomppaa, jos olisis se parsimistatti, mil sais ton sukan pingotettuu sopivaks, ku ny pit mennä ihav vaa mututuntumal. Joskus käyttäny jottai kuppii tai lasiiki apuna, mut kelpaa nää iha omaan käyttöhö!

Aurinko

... lissää tän yläkerran aulan tilan tuntuu kummaste!

Kummaste autto ensteks se, et siirrettii toi korkee kaappi poijes akkunan erest, vaiks se onki viäl tyhjänä, ku ei olla saatu pultattuu sitä paikoilles viäl. Pittää sel lisäksi laittaa kissoil yks raapimistolppa, tai siis tehä se. Ainekset ojjo olemas, mut pittää saar oikkian kokkoseks ja siv viäl kiaputtaa köysi ympäril enne asennust. Jokune silikoniv veto sinne tänne lattian ja seinäv välihi, et vihroste saataisis noi tyäkalut laittaa poijes - ja siv vast alkaa se tavaroitte paikoilles raijaamine. Mut lähel ollaaj jo!

Kaappijuttuu

Meillähä siis yläkerran aulan lattiarempan takii pit siirtää myäs iso kaappi poijes tyän tiält. Se pit myäs tyhjentää, ja muut paikkaa ei oikkee ollu, ku sänkym pääl. Viltil vähä suajattu. Mikä alkaa nyjjo olla melkose levinny kasa, ku kissat o yrittäny kaivautuu viltin sisäl (tilaa ei kyl kissoil siäl sisäl ol), maata pääl, ja koiraki nojautunu siihe sänkym pääl loikoillessas. Melko hyvi kummiski karvoilt ja remppapölyilt suajas. Tai ainaski nii hyvi, ku täsä mahtaa.

Ja muut paikkaa ei ollu, ni siihehä se akkunan ettee tul. Huane siis pimeni, näi päiväseltäs. Ja aikas massiivine kaluste het ku rappusist ylös tulee, ni vastas.

Ekaluakkalaine lapsellapsi meinas, ku kävivä tilaa kurkkimas, et huane om piänentyny. Tarkka poika! Siltähä se tosiaa vaikuttiki! Ja nyssen oikkee huamas, ku lopultas saattii kaappi takas omal paikalles. Ny on taas huaneen keskel "tanssilattiatila". 

Mut ennenku saattii kaappi paikoilles, pit sitä vähä tukevoittaa ja jykevöittää. Tää meijä torppa oikeest tutisee ja tärisee tiäl kulkevie isompie autoje ja traktorie sum muitte takii niim paljo, et vuasiem mittaa naulat ikkäänku "törkkääntyvä" ulos. En tiär mite se systeemi ja fysiikka täsä toimii, mut meil ei voi mittää laittaa nauloil minnekkää. Ruuvikki löystyvä, mut pysyvä silti paikoillas. Naulat tuleva seinistäki ulos. Eli kaapin takalevytki ol kii enää vaa hyvi hippasel matkal nauloi. Just nii, ettei viäl ollu puronnu kummiskaa. Liimattii, ruuvattii ja lisäks muutamii nauloi, niit piänii, tukirankoi ja sit kaikellaist fyllinkii alle, et se tul ees suurimpiirteis vaaterii (et pyssyy kasas paremmi), ja ettei kallistu huaneen keskustaa kohti. 

Meil o lattiat ja katot isoste vinos (talon al ol liätet, mihi painava piippu viire hormin kans ol alkanu painumaha - onneks loppu, ku saattii salaojil pohja kuivaks), ni varmistettava viäl kiines pulttauksel, ettei sit missää tärinäs vaa pääse kaatumaha, ku yläpainoseks tulee. Ylähylly + tanko. Et pikkase o hommaa viäl ennenku saa täytellä vaatteil ja laatikot paikoilles poijes sänkylt.

Nälkäääää

Alkaa koira ol jo selväste paremp, vaiks yhä melko tiheeste löysäileekin ulos. Ei enää oksentele ja ripaskakin vain sillon tällö, yleensä enempi ruoka-aikojej jälkkee (ku on enempi, mitä ulostaa). Vointi kuitenski hyvä ollu koko aja.

Osu ny tää ikäväste aikaha, ku pit mennä nuarimma lapsellapse synttäreit viättämähä, mut onneks vaari sentäs pääs menoho mukkaa lahjan kera. <3 Jäin itte Islan kans kotti, ku isäntä meinas, ettei hän "ossaa" noit koiran näyttämii merkkei, saatika sit siivoomissii, jollei niit huamaisisiskaa. 

Iham mahtava aurinkoine ja lämpöne keli ol eilä, et oltais voitu tehrä vaiks kui pitkää lenkkii, jollei tota vattavaivaa olisisis. Uppopumpul yritetää ny saar tota meijä tiähaaran "lampee" piänemmäks. Nii vauhril lumet suli ja sato viäl vet mont päivää pääksytyste, et siihehä se kerty, ku tiärumpu o jääs.

Sinnehä se vihroste avustettuna vesi siirtyy, mihi pitäski.

Mut vaiks Isla tosiaa on syäny - ja ON nälkäne ollu - koko aja, ni hauska välil, niinku tänäpe aamul, ku luulin, et alkais olemaa kiirus jo ulos, ni toine ryntäski ruakakupil. Mikä ol siis viäl tyhjä. Yleensä aamupala o lenkij jälkkee - JA vähä myähemmi muutonki.

Se KATSE! 😝 "MISSÄ on mun aamupala?!"

Kyl se sulaa

Lumi siis. Tääl meijä poteroski.

Ja kyl se joskus ain aurinkoki tähä tontil ossuu.

Kasvarin ympärystä ov viäl valkone, ku aurinko o nii matalal, ettei se riitä ulottumaha mettikön ylitte. Ja ku päivät lähenee kesää, ni koko aja ollaa enempi ja enempi paahtees päiväsaikaa, ennenku aurinko laskee länsipualen mettän taa (mikä o kesäl iha tervetullutta varjoo enne öitte tuloo). Musta katto oikkee imee kaiken lämmön aurinkost, ni meil o sisäl melkose lämpöst...

Kodin paras paikka

Pehmee ja lämpöne, varsinki ku takas palaa tuli. Siin viättää mialuuste aikaa jompikumpi kissoist, ku eivät siihe oikkee molemmat yhtaikaa mukavaste mahru (ei ole tualis nojii).

Aika usseste Nipsu tummana viihtyy tummal taljal, ja Pyry täl vaaleemmal, mut sikku takka o kuumana, molemmat haluu sitä lähemmäs. Ja mikäs siin sit?!