Tressii pukkaa

Joo, oon ensinnäki listaihmine, ja niit sit riittääki JOKA asiaha, MUT oom myäs tressi-ihmine, mikä ittee ärsyttää suunnattomaste! Tressaan asioit, mitä EI kuuluis tressat, mut silti vaa tressaan, ja tressaan KU tressaan. "Kiva" kiärre?! No, ei!

Suasitteluje uhreiks nyssit isännän kans "jouruttii", ku ol "pakko" kokeil tätä kovaste kehuttuu ruakaboksijuttuu. Otettii kahrel henkel kolme reseptii. Tilattii viime viikol, ja nysse sit eilä illal iha ovel toimitettii.

Kylmät tuatteet asiammukaseste kylmäkassis kylmäkallen kans, ja muut kolmen reseptin ainekset iha omis pusseissas. Selkeet, ku mikä! Pyry tiätty siin päällepäsmäröimäs, et "mitäs MÄ saan?".

No, joo. Eilä viäl syättii viikollopu jämii, ettei sit ees miätitty yhrenkää reseptin käyttöönottoo viäl. Hyvi näyttää aineksis oleva käyttöaikaa, ettei senkääm pualest mittää hättää. Ja isäntähä meil siis on se kokki. Katto jo alustavaste reseptit, ja meinas, ettei mittää kovi monimutkast ol missää, et äkkii näist ruaka syntyy, sikku pääsee tekemähä vaa.

Ja sit -huakaus!- mä heräsin jossaikohti yät, et olisisiskos jottai niis erillisis pusseis olevii aineksii kans ollu paremp säilyttää jääkaapis? Mä ku en pahemmi tarkastellu sisältöi, ku sillee, et oikkialt vaikutti - ja lisäsin ko. reseptin oikkiaam pussihiv vaa - ja sit tyäpöyrän nurkkaha. Nuudelit, perunat, mausteet, säilykkeet, joo, mut ol siäl myäs tomaattii ja parsaa, mikkä me yleensä piretää jääkaapin kasvislokeros... Kait ne ny muutamam päivän säilyvä valolt suajattun huaneellämmöski? Ha! Kolme ateriaa kait menee pualestoist päiväs, jos oikeest o kahre henke annoksii, ku kaks kerttaa päiväs tällane lämmin ateria syärää.

Pyry käväs vähä rapistelemas uloint pussii tasom pääl, ja ku meinasin, ettei siäl ol häl mittää, ni seuras mua hetken, ku hai laivaa. Oliha sit annettava vähä herkkuu (Nipsu ja Islaki saivak kyl), ku totteli nii hyvi. 😊 Kuka ny tota katset vois vastustaa?!

Ruakajuttujel lisäks jännittää tämpäiväne hammaslääkäri, ku paikataa (onneks pikkane, mut kummiski) reikä kahre viimise takahampaav välist (siis viisureit mul ei enää olekkaa), eli mahrollisimma vaikkia paikka ulottuu kunnol. Jaiks! Ei se mitenkäs ol vaivannu, mut hyvä nyssit laittaa poijes turhaan isontumastakaa. Nii tiukat hampaavvälikki ku o, ettei oikkee mikkää lankakaa tahro välihi mahtuu, ni mite hammasharjan harjakkaa... 

Ja niinku vanhat merkit paikkaas pittää, ni nää tressiasiat vaikuttava sokereihi kummaste. Täsä om menos tällane tehoseuranta, enne lääkäriaikaa (mikä o huame). En löytäny enää sitä vanhaa lomaket, misä o ollu näppäräste ne kolme ereltävää sokerimittaust ja neljä vaarittavaa päivää verempainemittaust yhres paperis. Ny sit pit iham mikä vaa netist löytyvä napat käyttöhö. Tressi nostaa sokereit, eikä ihav vähääkää. Mut onneks ei ny liikoi kummiskaa (ainakaa viäl). 

Sit nää tarttee viäl skannata lähetettävähä muatoho, ku näät o laitettava lääkäril meilinä menemähä, ku kert ov vaa soittoaika (mikä SEKI jännittää, tyyliin: istunkoha vessas just, ku puhelin soi, tai jottai?). Onneks meil sellane vempele o, et skannaus onnistuu. Yksinkertasest asiast voisis tulla monimutkast, jollei sitä olisisis... Jalat jää ny lääkärilt kans tsekkaamat, et pittää muistaa syksyl varat diabeteshoitajan aika, ni kattoo ne. Kerta vuattee pitäs seki "homma" hoitaa. Joko lääkäril tai hoitajal, vaikkei mittää jalkahoitoo saakkaa (liija hyväs kunnos).

Eikä niit labratuloksii näy omakannas viäläkää...

Mut TIÄRÄN silti, et kaik hoituu, taval taik toisel, ennemmi tai myähemmi. 😏

Vilpakkaa

Kummaste taas o aamut hämärämppii, ku noist kelloje väännöist ei tahro millää pääst eroho. Vaiks tää kevätaika tuntuu menevä aika kivuttomaste, aikasemmist heräämisist hualimat. Tassuttajat saava ruuvan tuntii aikasemmi, käyrää lenkeil tuntii aikasemmi, ni kukkaa ei sinänsä valita. 

Paitti sit, jos sattuu joku kello unohtaa siirtämät, ja tuijotetaa sitä, ku oj jottai sovittuu - sit ollaanki tunti myähäs... Juu, meil om mont iha käsin väännettävää kelloo, vaiks ny luurit ja tiatsikat hoitavakki nää "ite".

Mikä liä, mut ny on tuntunu oleva sisälläki taas jotenki kylmemppää. Yleensä ollaa polteltu takkaa aamusti, et saaraa sisälämpötilaa vähä korkiammaks. Ny om pitäny piän satsi polttaa illalki, yät vaste. Mut onneks on toi takka! <3

Kansikuvaa

Haa! Tosa jossaikohti just meinasin, et ku ei liikkuvist kohteist tahro saar kuvaa. Ei omil tairoil, eikä omil välineil, ni SILTI meinasin, et enne pääsiäiskuvaa olisisi feissarin profiilin kansikuvaks saanu nää meijä tassuttajat. Kaik kolme ol toiveis.

Koira makas pyäryläs, kissat peuhas keskenäs viäres. Otin luurin kättee, avasin sen, otin kameratoiminnon esihi - koira ol jo hävinny. Sai tarpeekses noist peuhukavereist. No, otetaa sit kuva kissoist, ku molemma makoiliva matalan. Ja ku sain kohrennettuu (tai siis et kamera osas kohrentaa oikkiaam paikkaha, Pyry nous istumaha. Jep! Jos tän kuvan ny laittaa kansikuvaks, ni jommaltkummalt jää jottai poijes. Joko Pyryst näkkee nassu, ja Nipsust vaa korvat, tai sit Nipsun nassu ja Pyryst vaa viikset... 

Et se siit sit! 😝

Tänää virvotaa! Et ovikello voi soira - tosim me asutaa sevverti syrjäs, tän tiimoilt, et eipä ol enää lasten tän ajan "yli" kasvettuu ol kerttaakaa kettää tullu ovel.

Vähän värii

Sitä kevätvärii, ehkä jopa pääsiäistäki. Rairuahoo en ol laittanu, mut ohraa o. Noh, ainaki olkkarin lattial - kissoil. Iha ov vihriää viäl. Kait se pääsiäine tulee ilmanki.

Yritin löytää keltast kertakäyttöpöytäliinaa, mut ei ollu, ja kamalav vaikkia löytää yhtääm mittää keltast. Siis olisisin sellast koko-keltast halunnu. Kaffeserviettei löyty, muttei niitäkää koko-keltasin. 

Sit siit yritin kattoo, et olisisiskos ollu valkossii tulppaanei kans, ni olis menny ikkäänku samaha sarjaha, mut eihä sellassii ollu. On niit joskus ollu, niitäki (ku niit koko-keltassii liinoiki). Ostin sit oranssei, ettei ny iham punassii. Toi ruukkuu vaatii paljo, et pysyvä pystys, ni ny tul niimpaljo, et pit ottaa yks toinenki vaasi käyttöhö, heh. Noh, paremp näimpäi.

Kattotaa sit pääsiäist lähempän, et mennääks pelkil kaffeliinoil, vai löytyyks täsä välis pöytäliinaki. Ei täsä varmaa tul ku yks kauppareissu, et siit kii. Seki noutona...

Mont kerttaa miättiny, miten kiva olisisis, ku ottais esil jonku ittetekemän liinan, ku niit oon kyl muil tehny, mutten meil. Me ollaa NII suttapyttyi, et eihä ne siistinä pysyis. Suttaantuva yleensä jo enne ensmäst ruakailuu. Siks miätin noit kertakäyttöliinoi.

Näist Suame ilmasist lääkkeist

Joo, tuleeha valtio näis lääkehinnois sentäs vastaha, mut ei se tosiaankaa ilmast ol. Just tosa loppuvuarest chattailin yhre usalaise, ja sej jälkkee kanadalaise kaverin kans, ja heil MOLEMMIL ol osunu jostai silmähä sellane "mainos", et Suames yhteiskunta auttaa ihmiste terveyre ylläpiros nii, et sekä lääkärikäynnit, hoirot (sisältäe lääkkeet) olisisiva ILMASSII kaikil. Usas täytyy ol vakuutus (yleisimmi tyänantajan ottama), tai pittää löytää niit harvemppii ilmashoitopaikkoi, misä hoito o maksutont tiätty heijä resurssiem puitteis. Lahjotusvaroil pääosin, ja vapaaehtosel henkilökunnal pelaavat, lähinnä. Sit oj jottai tosi piäntulosil ja vanhuksil (em muist ny sitä tulo-/ ikärajaa), mil saa taas jottai iha valtion kustantamanaki. Kanadas hoito om maksutont (ei tiätty mittää kosmeettist kata) ja sairaaloist saarut reseptilääkkeekki maksetaa valtiom pualest, mut muut yhä pittää ite maksaa, tai menevä vakuutuksist, mikä o aikas yleiseste käytös, ku ei ol mikkää hurjan kallis kummiskaa. 

Noihi heijä epäkohtihi liittye ovas sit ottaneet jotenki Suamen järjestelmän esimerkiks, ja antava ny ihmisil siäl sellase käsityksen, että Suames KAIK terveyrehualto o ilmast. Erullisemppaa varmaa, ku usas, mut silti. Jokane lääkärikäynti maksaa, ambulanssiajot maksaa, sairaalapäivät maksaa. Reseptilääkkeist riippuu, et saaks niist mittää korvaust kelast, tai ei, ja jos saa, ni mitem paljo. Ittel o kalliit (osa olisis paljo halvemppii, ku hakis ulkomailt, et Suame lääkehinnat on kans kalliit) kelakorvattavii lääkkeit, sit iha niit hyllyilt vapaaste saatavii reseptil, mist ei tul kelakorvaust, ja jos reseptitiskilt ottaa, ottava lisäks viäl niist palvelumaksun lääkkeem pääl, et o erullisemppaa käyr itte hyllyst hakemas.

Eiline apteekkireissu ol vuare kallein, ku alkuomavastuu ei ollu viäl täyn, sellasekki Suame "ilmases" terveyrehuallos viäl o. Jäi osa pakollisist reseptilääkkeist viäl ottamat, ku niit kävin jo hakemas aikasemmi vuat, ni niit ei kelakorvauksel viäl saa, ja jätin ny täl kerttaa ihan kaik hyllytuatteet ottamat, ettei menny kortin käyttöraja (mitä jo nostin tätä varte) rikki. Niitäki varte täytyy tehrä uus reissu. :( Ja niistähä reseptil lääkäreitte määräämist ravintoaineist ja muit täytyy maksaa kaik iha itte täysmääräsen, ku ne ei kuulu ees vuaskaton piirihi. Vain korvattavat lääkkeet kuuluu siihe. No, kesäl tulee mul katto lääkkeitte osalt, siis niitte korvattavie osalt, täyttee. Sit loppuvuas maksetaa 4,5€/lääke JA ne ei-korvattavat jutut yhä täysmääräsen maksettava. Ettei sekää ny ilmast ol, siltikää.

Sit oon yrittäny kattoo, et mitä tuloksii labrakäynnist löytyy, ni ny ei löyry MITTÄÄ tiatoo, et olisisim missää labrois käynykkää!??? Mitähä täst viäl tulee?

Piänt muutost

Ihastuttii noihi Ikean EKET-kaapistoihi, mihi mahtuu monellaist korii/laatikkoo, ja niit voi koota eri taval viärekkäi ja päällekkäi, jopa yksittäin seinähä (jos olisisis sitä seinätilaa, tiätty) asennettuna. Muutama "palikka" lissää, ja sit tul meijä yks murheenkryyni-nurkkaus siivottuu.

Sellane "turha" nurkkaus, mikä o käytännös pelkästäs varastokäytös, mut sellasil tavaroil, mitä kummiski aika ajoin käytetää, ettei viitti ulkovarastoho siirtää. Eipä täl nurkal ny oikkee muutakaa käyttöö ny sisäl ol ollu. Sänkyy toho tikapuitte ettee ei saa mahtumaha, nojatuali tulis liijam paljo kulkuväyläl, ettei voi käsitöitten tekopaikakskaa muakat, et kaikellaist ollaa kyl miätitty.

Ja tiätty sitä sit ol taas aula mullim-malli siin muutosvaihees. Tulipa pitkäst aikkaa pölyt pyyhittyy kirjoistaki. *Nolo*

Kirjakasan kuningas. Pyry.

Ja nyssit ON sekä lisätilaa, et järjestetty vanhat uusiks. Noi lattial olevat kassit jäi, ku toises o lainakirjoi, mikkä pittää palauttaa jossaikohti, ja toises on ne luetut kirjat, mikkä menee kirjavarastoho sikku se on taas täynnä. Sit nappaan varastost mukkaa toisen kassin, minkä laitan hyllyil ja taas pikkuhiljaa takasi kassihi, et sama kiarto jatkuu.

Ja viäl o kaappeiki tyhjinä, ku en jaksanu siirtää mun toimisto"varasto"juttui yät myäte. Saa sit isäntä ne kaapit omaa tyäpistettäs likempän omaan käyttöhö. Nykysi käyn ain häirittemäs toist etätöis, jos mult loppuu niitit tai muste kynäst, tai sellast. Onneks täs toimistohommas ny ei mittää jättivarastoo tarvitakkaa, mut jottai piänt ain sillon tällö.

Liki, liki

Nii, et kissat ova erakoit ja pysyvä syrjäs? No, eiväk kyl ol. Iha villikissakki tykkäävä lauman tuamast turvast, vaiks sit sen varsinaise pesäaluees pitäväkki "omana", ja pualustava sitä käytännös viimissee asti, jos on tarves (emokissa varsinki), jos joku viaras kissa sinne pyrkii.

Tassuttajat pakkaava ain olemaa siin kerrokses, misä itte ollaa. Välil kerjätää huamioo, välil otetaa rennoste. Niit herkkupaloiki olisisis kiva aika ajoin saar mettästää. 

Mite viäläki kuulee joskus, et ku jollai on pentukuume, ni "ota kissa, se o helpomp ku koira". No, riippuu kait siitä, minkä kokee helpommaks. Jos se koiran lenkittämine se kolme kerttaa päiväs o "kamalaa", ni siin suhtees kissa o helpomp. Mut kyl koira yleiseste ottae sisätilois vaatii paljo vähemmä ku kissa. Paitti sikku o se "kissamaine" koira, jol enerkkiaa riittää ja sit sattuu ja tapahtuu. Niinku kissoje kans käytännös ain tapahtuu. Melkkest sanoisisin, et jos on kissa, joka vaa syä, nukkuu, pissaa ja kakkaa, eikä muuta, ni aikas masis ja virikkeetön elämä o. Ei kissa(kaa) ol mikkää koriste, sentäs. Elävä, enerkine, ehtiiväine otus.

Vaiks omakki kuvat näist tassuttajist pakkaa enimmältee olemaa tyylii: kissa makaa, koira istuu - ku eihä mun kameral tahro liikkuvist otuksist kuvaa saarakkaa. Ja vireoitte lataamiset eri ohjelmihi pakkaa olemaa haasteellist. Niit kyl jokune on tullu kans otettuu, sentäs. Ehkä monie käsitys kissoist tulee siit, et niit "koristekuvii" löytyy kaikkeist enite?

Omat kissat tykkää siit vaihtelust. Saa vaihtaa huanekalujem paikkaa, ruakapaikkaa, lelui ja leikkimissii. Ettei joku tuttu asia tuu liija rutiiniks, ni se lakkaa kiinnostamast. Sit menee kivaste aikaa, ku tutkitaa niit uussii juttui. Joku vanhaki juttu, mikä o ollu korjuus tovin, ja otetaa taas ajam pääst esil, voi ollakki taas vaiks kui kiva juttu! 🧡

Erillaine aamu

Eka yä nukuttu uus hiano Verisuren hälyjärjestelmä pääl. Kyl nyssit on NII turvalline, olo, että! (hah)

On murto-, palo-, vesivahinko- ja gps-apu (viimesin myäs kotialueen ulkopualel). Me ny ollaa käytännös ain koton, tai jollei itte olla, ni töllii tulee joku muu "asuttamaha" meijä poissaolles, et mitenkää isommi "yksinäs" tää ei oikkee koskaa olekkaa; ei päiväl, eikä varsinkaa öisi. Piha-alue o ohikulkijoillekki tosi näkyvä, ja liikennet o aikaslail tosa tiäl, ni rohkee saa olla, jos meinaa jonku ryästöretken tehrä täsä. Pimeel viäl liiketunnistimel toimivat valot pärähtävä pääl melkose piänestäki liikkeest. Välil vähä liijanki herkäste (sateel tunnistime erest menevät pisarakki joskus "herättävä" valon pääl, saatika ne piham poikki tuules kulkevat kuivat lehret syksysi, pupuist ja muist puhumattakaa).

Eilä siis järjestelmä asennettii, ja saattii sen käyttöopastus. Omat nettisivut järjestelmän ylläpitoho ja säätöje tekoo varte, ny on sit omistajaa ja pääkäyttäjää ja vaikkas mitä. Valikoimaa o, mist napat ne omat tarpeet, lemmikit mukkaallukie. Kameraa ja live-toimintooki ojjo testattu. Tärkeimmät toimet tällases vanhas purutalos o mum miälest noi palo- ja vesivahinkovalvonnat, kummiski.

Näit eri tilanteit pelastautumissee miättiny pääs mont kerttaa, mut aikas vaikkia o kaikkee muistaa. Puhelin pitäs ol lähel, et sais mahrollisimma äkkii tehrä hälyn, mukku sitä ei suasitella pittää öisi lähel (siinäki o sekä säteily- et PALOvaara). Et jos herää hälytyksehe ja torpas o savuu, ni misä järjestykses mitäki asiaa sit tekkee, et sais mahrollisimma noppeeste sen hälyn, ku eihä sinne sisäl savun keskel voi seisomaa jäärä, ja soittelemaa 112... 😧 EKAKS pitäs saar kaik turvaha, ja siv vast miättii, et ehtiks napat jostai sem puhelimen, mil vois sen hälyn tehrä. Hmmm. Ny ei tartte sitä enää miättii. Häly lähtee automaattiseste, jos on tarves. Voi keskittyy suaraa vaan henkiem pelastamissee. Poistuu sit ulko-ovest tai jostai akkunast ulos. Toivottavaste tätä ei koskaa tarvita, mut tiätyllaise turvallisuure tunteen lisäyksen tää ulkopualine valvonta tua. Siit ollaa valmiit vähä maksamahanki.

Nym meil o sit sekä omat vanhat, ne olemasolevat häkä- ja palovarottimet, että lisäks nää Verisuren hälyt. Eiköhä se riitä? 😌

No, tänäpä mul ol aikasin labra-aika, minkä sai, ja onneks tul muistettuu, et pittää häly ottaa poijes ENNEN ku avaa ovee. Heh! Pakkast viis astet, auton akkunat kaik jääs, ja ol muute piukas! Virtsanäytteem muistin myäs, ku olin sem purkin jo illal lavuaarin kulmal valmiiks laittanu. Mum muisti ku om mitä o, ni helposte olisisis unohtunu koko juttu. Ain pittää varmistel asioit etukättee. Täst ojjo tullu mul tuttu juttu, enstealkuu tää ol kova paikka. Ku oon ollu tosi hyvämuistine enne.

Mut en tehny aamulenkkii enne labraha lähtöö Islan kans, ja -niinku kuvast ehkä näkkyy- toine ei mikkää tyytyväine asianlaitaha oikkee ollu. Mut olin koton takas jo pualen tunnim pääst, ettei kovin kauvaa tarvinnu orottaa, kummiskaa. Se hyäty ekast ajast - se o ain noppee. Samoil ulkovaatteil sit menttii lenkil ja kottitulle koiruus sai -vihroste viimei- sen aamuruakas, mikä on NII tärkkiä juttu!

Sit tiätty mun lääkkeet täst, ku enne labraa ei saanu ottaa tyroksiinii, ja muut lääkkeet o ruuvaj jälkkee otettavii, mikä ei ollu mahrollist vaaritun paaston takii. Tyroksiini het sisäl tulles, sit pit orottaa aikas, et sai juar yhre kupillise kaffet (et vihronkis oikkeest pääs heräämähä), ja siv viäl tovi ennenku voi aamupalan laittaa, ja viimeinkis ne aamulääkkeet siihem pääl. Juu, täsähä se aamu sit kivaste meneeki. Ku ei nois väleis oikkee täsäkohti viitti mittää töitäkää alottaa, ku tiätää, et ihaj just taas keskeytyy (hyvä aika siis lukkee plokei, ja kirjottaa omaa postaust, heh). Otetaa sitä tyäaikaa taas vähä lissää siält illam pualelt. Näi yksinyrittäjänä se sentäs o hyvi mahrollist, tää aikatauluje sovittamine. Yks iso plussa täsä hommas! Tyät tulee tehtyy, vaikkei nii "kellontarkkaa" olekkaa.

Kaulahuivi

Paljo erillaist ohjelmaa ollu, mut sain ny vihroste tän huiviv valmiiks. Villa/angoralankast, et om muute pehmiä ja lämmin!

Korimpohjakuviol, ni sain molemmat pualet samallaisiks, ja sit toho yhteen kohtaha reikä, ni saa pysymää paremmi paikoillas. Lankaa ei kamalaste jääny, ni mittää pitkää liinaa ei voinu tehräkkää - tai sit olisisis tullu kappiamp versio, mitä en halunnu. Mut sain lyhkäset hapsut kummiski.

Aurinkoine viikolloppu

Siis voi että noitte poikie juttui ja touhui! <3 Saa kyl toisinas nauraa, toisinas hämmästel, et mite fiksui ovakkaa!

Luvettii kirjaa, ja sit löyty kuvakirja Simonin kissoist, mis ei ollu tekstei lainkka. Sitä vaa katteltii ja yritettii itte keksii, mitä siin tapahtuu oikkee.

Ekaluakkalaine sit päätti, et kirjottaa tekstit siihe ite. Annoin luvan. Muutamiin sivuihi ehti ny keskittyy, ku vaarin (isännän) kans tiatokonepelin kehitystyä vei ajan. Ehtiihän sitä lissää myähemminki. 😘 Kysymysmerkki ol uus juttu, mut muutama kysymys kirjaha tuli jo.

Täsäkohti kevättä pihan hiakkis o märkä "läntti", mis o nii paljo vet, ettei pysty käytännös mittää hiakkakakkui tai teit, vuarii sum muit, tekemähä. Enempi vaa kuljettii ympäriis, katteltii, mitä mistäki löytyy (kasvarist esimerkiks o yks lista irronnu, toivottavaste sen viäl saa ehjän takasi), ja "lattia on laavaa" -tyyliin pomppiva yllättävän kauva betonikimpaleittem pääl tulevan kesäkeittiön paikal. Mikäs siin lämpimäs aurinkompaistees ol pyärii ympyrää.

Ku ol lämmint ja kivaa, ni kiivettii lähimettikön kalliom pääl ihailemaa maisemii. Tää ol poikiem miälest nii kiva paikka, et olisisis pitäny eväät ottaa mukkaa. Hyvä piknikkipaikka. Ehkä viäl joku toinen kerta.

Museosillan kuntoo käyttii kurkkimas. Joo, ei uskal ylitte mennä. Toi ku murtuu ja kivet lähtee alas, ni siällähä sit kiviej joukos on ittekki. Ei kiva! Täl ei näyt kuntakaa tekeväm mittää, vaiks kunnan mail sijaittee. Wanhan Postitiän pylväs näkkyy tual erempän, sillan toisel pualel. Ei kamalaste kannattais tätä juttuu mainostaa (ol yhtenä osana Nousten pyäräilyreittiiki viä viime kesän?!). :( Surku!

Jos täst aurinkost ja lämmöst nauttiva ihmiset...

... ni ossaa nää tassuttajakki ottaa siit kaiken irti. 🧡 Kokonaisuuressas iham mahtava viikolloppu!

Lapsiviikolloppu alko

Oi, mite ihanaa onkaa taas iha ajan kans viättää poikie kans aikaa!

Pelei erillaissii. Monipeli, paripeli, yksinpeli. Vähä väsynyttä pikkukansaa kyl, on tainnu ollav vähä pitkä viikko. Ja päiväkoris kävelypäivä viäl, et ei ol ollu iha normiperjantai. Mut mummu-vaarilas saa sit rauhottuu iha täysil. Ollaav vaa ja köllitää, jos silt tuntuu!

Kivaa kelii luppaavat, vähä tuulisempualeist, mut ei annet sen haitat! 

Huivi

Ehtiskös täsä viäl yhre...

... kaulahuivin tekasemaa, ennenku talvi loppuu?

Synttärit Myllys

Kaikellaist sovittuu siäl ja tääl, mut saatii varattuu yks ilta siskon kans yhres olemisee. Toki sit kotie ulkopualel. Kiärreltii iha ajan kans Myllyy.

Käyttii kurkkimas, jos löytyisis Sokokses jottai muut ku kosmetiikkaa, mut ei näyttäny paljoo oleva, ni se ol äkkii ohitettu. Sit päätettii kiärtää alakerta, piipahrettii Clas Ohlsonil, sit Taitavas (sinnehä sitä rahaa saisisis kyl uppoomaa, vaiks kui ja paljo, jos vaa olisisis sitä tilaa, misä niit kaikkii juttui sit koton säilyttäisis), mentii Casagranden ohitte, kiärrettii Tiger (ei löyretty ostettavaa), sit Normalin kiarros pääl (ja päästii siältäki läpitte mittää ostamat). Vähä näyteakkunaostoksii (ei menty liikkeisii sisäl), ja pysähryttii kaffel ja kaakaol. Vähä sualast, vähä "kakkuu" jälkkäriks. Ja juttuu tul nii, et kelloha humpsahti. 

Mut menttii viäl Prisman tarjontaa kattomaha. Ei ollu lankatarjouksii, ei paljo houkuttelevii leluikaa, vaiks nämä osastot ain nykysi tulee kiärrettyy kattomas. Kukkakimppu viäl lähties kyytii, automaatist täl kerttaa, ku kukkakauppa ol jo kii. Mut iha kivan näköne kimppu ol silti. 

Ei ol tosiaa ain helppoo nykyää sitä yhteist aikaa löytää. Päivät menee töit tehres, sit iltasi o omat menot, erilaiset kullaki, viikolloppuin taas erilaiset eri menot. Mut ompaha sit ain arvokkaampii hetkii, ku päästää yhtee! <3

Yllätyspostii ja jottai valmist

Tualt sainki tänäpe kaks yllätyst: 

...aiva lutune pöllökortti ja lisäks kirje kiiltokuvie kans. 💕 Kiitos! Tuntuu, et nykysi leimojem mukkaa kaik posti kiärtää Hesan kaut, vaiks naapurist lähtis liikkeel. Jotenki hassuu. Mut IHANA joka kerta saar!

Sellaset kymmenenki sentin lankampätkät tul käytettyy tähä tualimpäällisehe. Eikä ihan kaik jämät viäläkää tullu käytettyy. Ehkä niist riittäsis viäl sevverti, et se köökiv viiminenki tuali sais "lämmiket" ylles. Saa nährä ilmaantuuko enne kesää viäl, vai vast myähemmi. Koht tulee jo aika, millo pitäs näätki pistää kesäsäilöhö - ja yrittää muistaa syksyl, et mist ne sit ottaa taas esil, ku kelit kylmenee.

Eiköhä se ol siinä

Jokoha me luavutettais tän yläkerran aulan tiimoilt? Ollaa ainaski itte tyytyväissii, ja sehä se pääasia. Ittelle ollaan tehtykki. 😊

Makkarin ovelt. Osin samaa, osin uut.

Rappusist toimiston suuntaha.

Ja toimiston ovev viärest rappussii päi.

Saattii ainaski järkevöitettyy tavaroitte säilyttämissii, et ova ny kaapeis ja koreis, eikä rumis läpinäkyvis muavilaatikois. ;) Ja lattia on ny yhtenäine, eikä saumaa eri materiaaleil keskel kulkuväylää. 

Seuraavaks sit kellariv vuaro. 

Se joka viimiseks nauraa,

... se parhaiten nauraa? 😜 Luultiij jo, et ny on kaik tehty, viimoset liiman kuivumiset saa hoituu iha ittekses. MUT!

Ku täsä eilä luuttusin remppapölyi poijes enne mattojel laittoo, ni siältähä pelmahti sänkyn alt viäl yks listampätkä. Sit miättimää, et mihi se olikaa tarkotus tulla. Ja joo, onha se aika selkee, mihi tää ol varattu. Tai siis osa täst. Jäi tekemät, ku unohtu saha...

Täj jälkkee o aulatila tehty tip-top. Taitaa ol meijä eka huanetila, mikä o tehty pakkelointie, silikonie ja listoje puitteis iha loppuhus saakka. Olohuaneestaki viäl puuttuu vähä fiksauksii takav viärest lattialt, mihi jäi kolmiommalliset kolot. Tarkotus siis tehrä samal, ku yläkertaki. Tais isäntä vaa innostuksissas viär kaik tyäkalut jo poijes. Hmmm. 

Mum pikkuvasaral saa kyl listan paikoilles, mut truutta täytyy silikonii varte jostai hakkee takas (takka).

Isännä ajatukset näköjäs ovaj jo kellaris, ja sen loppufikseis: ovet puuttuva, sähkötyät täytyy suunnitel sähkärii varte, ja tehrä tarvittavat läpiviännit. Onneks saatii lattia, seinät, katto, ilmastointi ja hyllyt jo valmiiks aikasemmi. Loppurytkäsy, ni meil olisisis paremmat mahrollisuuret saar satoo talttee talvenki varal. Ollaa talvem mittaa säilötty noit kaupam purkkeiki iha tätä varte.

Koht tää urakka valmis

Aamuste het raivasin tiän meijä "rompehuaneen" nurkkaha, misä kirjahyllyn vitriini o. Pit saar ovekki auk, et pääsin sisältöhö käsiks. Vati kerrallas kannoin tavaraa yläkerttaha.

Alakerrav vitriini o korkkia, ja aattelin, ettei sen sisältö kyl millää tähä matalamppaha mahru, mut yllätys-yllätys, kyl ne kaik tänne uppos. Jäi tilaaki! Hyllym pääl noit painavamppii tavaroit, mitä oletettavaste kissat eivä nii saa lykättyy tost lattial. Toivoo ainaski soppii.

Sit isäntä läht kuljettelemaha noit remonttijättei ja tyäkalui poijes pikkuhiljaa, myäs tualt sänkyn alt, ni pääsiin kans siirtelemähä toimistost tavaraa taas takasi aulam pualel.

Sit aloinki tyhjäämää vaatehuanet, eli taas tul iso kaaos hetkeks. Meinasin, et heitän isol kärel tavaraa poijes, mitä ei käytet, mut lopult muutama tyhjä paffiloota ja yks muavipussilline muut "roskaa" tul. Ei enempii. Meil ov viäl noit "vauvajuttui", eli matkasänkyy ja siihen patjaa ja peittoo sum muut sevverti, mikkä viä kans tilaa, mutten haluu niit kylmävarastos säilöö. Josko viäl jossaikohti menis tarpeesee jonnekki. Matkarattaat on kyl varastos, mut niis ny ei oleilla monttaa tuntii kerrallas, oletuksen ainaskaa. Suvus om pikkussii, mut ehkä viäl pikkase tarttee ajan kuluu, ennenku näit voi aatel käyttöhö.

Ja ny sain noit nukkisjuttui yhteen kaappihi aulaha, helpommi käsil otettaviks. Tiäs kuimmont kymmentä vuat sitte ostettui juttui, ku osa o tullu muutos mukan. Mut yhä se varsinaine nukkekoti kyl puuttuu.

Etenee

Meneehä se lavvantai näinki. 😊 Ei maltettu nukkuu pitkään, ku kutkutti saar asioit ettippäi. Laatikot keskel olkkarin lattiaa, minkä ylitte pit ain "hyppii", ku mentii pesuhuaneesee (noh, tai ihav vaa katto telkkarii, nii siin ne ol noka eres sillonki).

Alotettii rullaverhoist. Aulan kiva kuviolline rullaverho ol jo nii hapero, et siit men sormet läpitte iha tost vaa. Siinähä se o aurinkompaahtees ollu jo monet kesät, tiäs kui kauva enne meijä tänne tulooki. Joku ainaski vähintäs 30 vuat vanha, voi ol vanhempiki. Nappasin sivuverhokki poijes.

Oliha siin vähä askarteluu, mut saatii vaihrettuu - ja laiton samal tollaset kesäsemmät sivuverhot akkunaha kans. Makkarihi samallaine rullaverho, mut tiätty piänemp kokkone. Se men meilt jo ku vanhoilt tekijöilt, ku opittii ton isomman kans kaik tarvittavat kommervenkit (mut kyl niis oliki vähä pähkäämist).

Ja siin sit pit siivot kamaa taas paikast toisee, et saatii toi meijä "outonurkkaus" tyhjäks ja tilaa uusil kalusteil. Pyry sitä asiaa taas kummastel.

Enste tehtii toi taustal pikkase näkyvä vitriini, sit hetimite perähä lokerikkohylly. Ja ihmeen sujuvaste meniki kaik. Vähä jännättii, ku viimisist kokkoomisist ojjo pitkä aika, mut sillo tuntu, ettei mikkää menny niinku olisisis pitäny. Tyäkalui pit välil vähä hakkee, ku ol sellassii, mikkä ei ollu kulkemas normisti tos isännä tyäkalupakis.

Kannelliset korit lokerikkoho kans kasasin. Saa nährä tuleeks näist kissoje kynsie terotuspaikka, ku o sellast "kivaa" kartonkii. Värei olisisin halunnu, mut ei ollu valinnav varaa. Ja mitat on kyl iha nappijuttu tähä nurkkaha.

Sänkyn alune ov viäl täyn remppakamaa (tyäkalui, laurampätkii, paneelii...), mut eiköhä neki tosa huamisel liiku. Saan taas noi sänkynaluslootat paikoilles, mikkä nyv viäl ova toimiston sänkympääl (noh, siinähä ny mittää alustaa olekkaa). Kaapikki ovav viäl tyhjät, ku pitäs toimiston vaatehuane käyr sil silmäl läpitte, et siirrän siält tavaraa aulan kaappeihi ja koreihi, ja sit saan noit rumemppii isoi kannellissii laatikoit poijes silmist tonne oven taa. Eli tulee iso sekotus viäl ettee. Vaatehuane ku on kans vuasiem mittaa tullu milteis lattiast kattoho täyttee.

Alkaa muuto taas tila näyttämää silt, millane se ol aikasemminki. Kissoil tilaa akkuna eres, mun tyätila, tosin eri paikas ku enne, ni käytännös hyvi samallaisen kummiski, sänky - ja sellast.

Eiköhä tähänki äkkii totu, ja sit tuntuu, et näihä se o ain ollu. Unohtaa kaiken tän tyän ja vaivan, mikä tähä ollaa tehty. Mut se on iha ok. <3

Eli siivoomist ja järjestelyy viäl tiaros. Huame o uus päivä! 😉

Ostoksil

Käytti isännän kans ostamas ny muutamat kalusteet, verhot ja lokereit/ lootii sekä parit päiväpeitot. Yritys ol löytää a) meil mahtuvat b) vaaleev väriset ja c) mahrollisimma vähä karvoi keräävii tai ainaski helpommi karvattomiks hoirettavii. Saa sit tulevaisuus näyttää, mite onnistuttii.

Sevverti painavii lootii ol, et meinattii suasiost alottaa vast huame, mut eihä me maltettu. Isompi kaapeist (1/3) tul otettuu piäne ruakatauvoj jälkkee käsittelyhy. "Laitetaav vaa lootat lattial valmiiks", "no, voiha ne nyssit avatakki, ja viärää paffit poijes", "jaah, no äkkiäkös ne nyssit kasaa, ku täsä leviän jo ova"...

Ja vaiks mite tarkkaa yritettii ohjeit seurat, ni ain sillon tällö ol palattava takasi johonki kohtaha, ja yrittää saar ehjän poistettuu niit osii, mikkä jo ol ehtiny "paikoilles" laittaa. Hah! Onneks mittää ei menny rikki, et saattii...

... vitriini ehjänä koottuu. Jokune tunti siin sit men. Joskus, jos tätä täytyy siirtää alakerttaha, se on laitettava palasiks kyl. Vähintäs lasiovet irrotettava - iha jär-kyt-tä-vän painava. Mut eipähä sit ittekses liiku, heh! Saatika sikku siirrän alakerran vitriinist lasit ja mukit ja muut tänne sisälle. Saaraa sitä kaappii pikkuhiljaa tyhjäks, pesutilan rempan alt...

Nyv vaa isäntä miättii, et kyl tähä nyssit joku uus mattoki voisisis olla kiva (ehrotin sitä, ku kaupas olttii, muttei napattu mukkaa) ja vaihretaa varmaa jossaikohti toi toine korkee vaatekaappi kans valkoseks, ku näköjäs käytännös kaik uuret sellassii ova. No, toki tähäj jää viäl mun pyäkkiviilu tyäpöytä ja pyäkkiviilu taso toho akkunen ettee - kunha enste vaa vaihretaa rullaverho ja uuret sivuverhot, ettei plokata sitä tilaa liija aikasi. Vähä listoiki puuttuu siält täält, mut eiköhä neki täsä viikollopu aikan lopultas paikkas löyrä - ja voiraa alkaa oikeeste palauttelemaa tavaroit tualt eri paikoist takasi.

Jämii koukuttae

Ei kamalaste ollu aikkaa tehrä mittää käsitöit, vaiks noit piänemppii jämäkerii jonkuv verra viäl o olemas.

Köökist puuttuu kahrest tualist viäl tualimpäälline, ja vaiks alkaa talvi ol koht jo ohitte, ni tuleeha niit uussii talvii. Näihi saa lankoi uppoomaa kaikellaissii: ohuit, paksui, sileit, karvassii... Kaik kelpaa.

Näyttää vaa ottava sormihi tää virkkaamine nykku o viimisest jo vähä aikaa. Toises käres koukku ossuu ain samaha kohtaha etusormes, ja siin on nyssit halkeema, ehkä pittää laittaa seuraavaha käsityäkertaha joku laastari toho. Ja oikkian kärem peukkuhu tul oikkee kunnon lommo. Vissii vähä kovi puristan koukkuu, ku o isommast tyäst kyse. Mul o paksumpivartissii koukkuiki, mut ei oikkian kokkossii vaa. Ku pittää lankoje erilaisuuren takii käyttää samaa koko aja, ni ei tul liija isoi muutoksii reunoihi. Osa ov vaa tiheemppää ja osa löysemppää, ja se ei haittaa lopputuleman osalt.

Ja jotenkis ny tekis miäl tehä sellane kevyemp kesäneulepaita/ paituli tai miks niit vähä piremppii kutsutaankaa. Ohut lankaa, tai normii, mut isommil puikoil. Ha, pitänee jossaikohti päätyy lankaostoksillekki. Ei ol tullu kirpputoreiltuukaa ny piiiiiitkii aikoihi...

Tyätilaa

Huamasin täs, et vaiks mun tyäpisteem paikka vaihtu, ni kamat siin yhteyres o suurimpiirteis samois paikois ku ennenki - jonkum paikka vaa men peilikuvaks, mut silti. Jostai kumman syyst oom miättiny sitä renkail liikkuvaa kaappiapuu tähä, et saisis osan kamoist poijes silmist, mut sellast ei ol viäl ilmestyny. Enkä kyl tiär, et misä sitäkää sit säilyttäis, ku saaraa huane lopullisee kuntoho...

Täm pisteen ympäril pyärii nii tyä- ku yksityisasiakki ussemmite. Sit mul o isomp pöytä ja isomp tila toises huanees, mut siin o koneet, mikkä o irti netist kokonas, eli sil ei sit tehräkkää muut ku tyäjuttui. Pikkusel pöyräl ei ol tilaa ees mapil, just ja just toi A5 mahtuu, et saan näppäräste bujoon nikkaroituu sekä sivui, et tiatoi. Eihä se toki tosa ain apposellas ol, mut aamuste ja illal viimeistäs on kattottava, et mitä päivitetää, ja mitä o seuraavil päivil juttui tulos. En enää ilman tätä sais mittää aikaseks, ja vähintäs unohtaisisim pualet jutuist...

Toki mul o kamaa muuvalki, mitä tartten. Kaks "tarjoiluvaunuu" on ny rempan alt siirretty nurkkaha, mihi siv vaa on käveltävä, ku tarve tulee. Kiärrettävä sänky ja sillee. Eikä siin, iha hyvähä se ov välil kävelläkki, vaiks vaa samaa huanet ees-taas.

Ja hyllythä tiätty jäi kans tyäpisteem matkast, et täsäki tulee usseemma kerttaa päiväseltäs käyttyy hakemas ja viämäs sitä ja tätä. Noi roikot täytyy hetimite kans saar jonnekki, ennen oliva mun tiatsikan ruurun takan, eikä nii haitannu, mut ny ova nii näkösäl, et silmihi sattuu. 

Kuitenki näitte hyllyje asiat ova käytös säännölliseste, ni mittää täst ei oikkee voi poijes pistää, kokonas. Siirtää tiätty voi, johonki, mihi helposte pääsis käsiks. Muit hyllypaikkoi ei huanees ol, et siks miätitää toho alle sitä jonkullaist lipastoo, hyllystöö, vitriinii... 

Ja oon mont vuat menny sil, et vaa pesen verhot ja asennan ne takasi akkunan ettee kuivumaha. Ny täytyy vaihtaa toi rullaverhoki, ku se o iha hapero. Menee sormi läpitte, jos vääräl taval käsittelee. Reikii jo täynnä. On tosa aurinkompaahtees ollu tiäs kui kauva jo ennenku me tähä 26 vuat sitte muutettii, ni ei ihmekkää. Samal sitä voisisis sit jottai uut verhooki miättii - kait?

Kaikellaist tää remppaamine tua tullessas.