10 maaliskuuta 2026

Aurinko

... lissää tän yläkerran aulan tilan tuntuu kummaste!

Kummaste autto ensteks se, et siirrettii toi korkee kaappi poijes akkunan erest, vaiks se onki viäl tyhjänä, ku ei olla saatu pultattuu sitä paikoilles viäl. Pittää sel lisäksi laittaa kissoil yks raapimistolppa, tai siis tehä se. Ainekset ojjo olemas, mut pittää saar oikkian kokkoseks ja siv viäl kiaputtaa köysi ympäril enne asennust. Jokune silikoniv veto sinne tänne lattian ja seinäv välihi, et vihroste saataisis noi tyäkalut laittaa poijes - ja siv vast alkaa se tavaroitte paikoilles raijaamine. Mut lähel ollaaj jo!

09 maaliskuuta 2026

Kaappijuttuu

Meillähä siis yläkerran aulan lattiarempan takii pit siirtää myäs iso kaappi poijes tyän tiält. Se pit myäs tyhjentää, ja muut paikkaa ei oikkee ollu, ku sänkym pääl. Viltil vähä suajattu. Mikä alkaa nyjjo olla melkose levinny kasa, ku kissat o yrittäny kaivautuu viltin sisäl (tilaa ei kyl kissoil siäl sisäl ol), maata pääl, ja koiraki nojautunu siihe sänkym pääl loikoillessas. Melko hyvi kummiski karvoilt ja remppapölyilt suajas. Tai ainaski nii hyvi, ku täsä mahtaa.

Ja muut paikkaa ei ollu, ni siihehä se akkunan ettee tul. Huane siis pimeni, näi päiväseltäs. Ja aikas massiivine kaluste het ku rappusist ylös tulee, ni vastas.

Ekaluakkalaine lapsellapsi meinas, ku kävivä tilaa kurkkimas, et huane om piänentyny. Tarkka poika! Siltähä se tosiaa vaikuttiki! Ja nyssen oikkee huamas, ku lopultas saattii kaappi takas omal paikalles. Ny on taas huaneen keskel "tanssilattiatila". 

Mut ennenku saattii kaappi paikoilles, pit sitä vähä tukevoittaa ja jykevöittää. Tää meijä torppa oikeest tutisee ja tärisee tiäl kulkevie isompie autoje ja traktorie sum muitte takii niim paljo, et vuasiem mittaa naulat ikkäänku "törkkääntyvä" ulos. En tiär mite se systeemi ja fysiikka täsä toimii, mut meil ei voi mittää laittaa nauloil minnekkää. Ruuvikki löystyvä, mut pysyvä silti paikoillas. Naulat tuleva seinistäki ulos. Eli kaapin takalevytki ol kii enää vaa hyvi hippasel matkal nauloi. Just nii, ettei viäl ollu puronnu kummiskaa. Liimattii, ruuvattii ja lisäks muutamii nauloi, niit piänii, tukirankoi ja sit kaikellaist fyllinkii alle, et se tul ees suurimpiirteis vaaterii (et pyssyy kasas paremmi), ja ettei kallistu huaneen keskustaa kohti. 

Meil o lattiat ja katot isoste vinos (talon al ol liätet, mihi painava piippu viire hormin kans ol alkanu painumaha - onneks loppu, ku saattii salaojil pohja kuivaks), ni varmistettava viäl kiines pulttauksel, ettei sit missää tärinäs vaa pääse kaatumaha, ku yläpainoseks tulee. Ylähylly + tanko. Et pikkase o hommaa viäl ennenku saa täytellä vaatteil ja laatikot paikoilles poijes sänkylt.

08 maaliskuuta 2026

Nälkäääää

Alkaa koira ol jo selväste paremp, vaiks yhä melko tiheeste löysäileekin ulos. Ei enää oksentele ja ripaskakin vain sillon tällö, yleensä enempi ruoka-aikojej jälkkee (ku on enempi, mitä ulostaa). Vointi kuitenski hyvä ollu koko aja.

Osu ny tää ikäväste aikaha, ku pit mennä nuarimma lapsellapse synttäreit viättämähä, mut onneks vaari sentäs pääs menoho mukkaa lahjan kera. <3 Jäin itte Islan kans kotti, ku isäntä meinas, ettei hän "ossaa" noit koiran näyttämii merkkei, saatika sit siivoomissii, jollei niit huamaisisiskaa. 

Iham mahtava aurinkoine ja lämpöne keli ol eilä, et oltais voitu tehrä vaiks kui pitkää lenkkii, jollei tota vattavaivaa olisisis. Uppopumpul yritetää ny saar tota meijä tiähaaran "lampee" piänemmäks. Nii vauhril lumet suli ja sato viäl vet mont päivää pääksytyste, et siihehä se kerty, ku tiärumpu o jääs.

Sinnehä se vihroste avustettuna vesi siirtyy, mihi pitäski.

Mut vaiks Isla tosiaa on syäny - ja ON nälkäne ollu - koko aja, ni hauska välil, niinku tänäpe aamul, ku luulin, et alkais olemaa kiirus jo ulos, ni toine ryntäski ruakakupil. Mikä ol siis viäl tyhjä. Yleensä aamupala o lenkij jälkkee - JA vähä myähemmi muutonki.

Se KATSE! 😝 "MISSÄ on mun aamupala?!"

07 maaliskuuta 2026

Kyl se sulaa

Lumi siis. Tääl meijä poteroski.

Ja kyl se joskus ain aurinkoki tähä tontil ossuu.

Kasvarin ympärystä ov viäl valkone, ku aurinko o nii matalal, ettei se riitä ulottumaha mettikön ylitte. Ja ku päivät lähenee kesää, ni koko aja ollaa enempi ja enempi paahtees päiväsaikaa, ennenku aurinko laskee länsipualen mettän taa (mikä o kesäl iha tervetullutta varjoo enne öitte tuloo). Musta katto oikkee imee kaiken lämmön aurinkost, ni meil o sisäl melkose lämpöst...

Kodin paras paikka

Pehmee ja lämpöne, varsinki ku takas palaa tuli. Siin viättää mialuuste aikaa jompikumpi kissoist, ku eivät siihe oikkee molemmat yhtaikaa mukavaste mahru (ei ole tualis nojii).

Aika usseste Nipsu tummana viihtyy tummal taljal, ja Pyry täl vaaleemmal, mut sikku takka o kuumana, molemmat haluu sitä lähemmäs. Ja mikäs siin sit?!

06 maaliskuuta 2026

Siämenii multaha

Se pääsiäine nyssit ov vast ens kuus, ku tul se varmistettuu, mut mitä oon seurannu, osa ojjo laitellu rairuahoi kasvuhu. Meil ei sitä olekkaa ollu monii vuassii, ku tää ohra toimii ikkäänku pääsiäisruahon - ja kissoje ruahon samal kerttaa. =)

Viäl o kepus tilaa, ni rääppisiv vaa kuivat röntit poijes...

Ripottelin pussillise ohransiämenii siihe kastellun pohjam pääl...


... eiku uut multtaa hippane, et siämenet peittyvä - ja ny piretää vaa valos, kastellaa sopivaste ja orotetaa tätäki kasvun ihmet. =D Kissakki orottava. Oov varma, et tää satsi ojjo "syätty" ennenku pääsiäise aika tulee, heh.

Vattavaivaa

Ei taira toi ellältä saatu kipulääke Islal oikkee hyvä olla. Vatta o kahre ekan lääkepäiväj jälkkee iha sekasi.

Alko oksentelul, ja ny o sekä että. Oksentelee syämisej jälkkee, ja myähemmi sit tyhjää vattaa. Ulkon ollaa juastu muutaman tunniv välein, ku pittää päästää se "varpusparvi" johonki turvalliseem paikkaha. Hyvi ossaa kyl etukättee pyytää ulos, ku tarve tulee, et näit vahinkoi ei ol sisäl sattunu. Oksentelut sit taas mihiv vaa, misä sattuu olemaa. Reppana! <3

Kokeilen nyt, jos vaa jättää ton kipulääkkeen poijes, et alkaaks olo paranemaha. Tarkistin, et mul ov viäl muutama noit viime vuare operaatioj jälkkee saatui kipulääkkeit, misä o käyttöikkää viäl olemas, ni jatkan niil, jos näyttää silt, et tarvitaa. Onha joskus menty kokonas ilmanki, et vaa selväste tarvittaes, mut miätin, et ku syätävä on, ja suus operoitu, ni... Huano yhtälö.

Onneks Isla on kummiski iha oma ittes muuto. Enerkine ja virkee, mut ossaa ottaa rennostikki. Ettei siis oo normaalii väsyneempi tai levottomampi, olostas hualimat. Et sillee en ol hualissani. Ei vaa haluttais toisen olla kivuissakaa turham päite.