Synttäreil

Kahreksavvuatispäivil käyttii. Mite iloset pojat siäl olikaa vastas, vaiks just eilä nähtii viimeks, heh.

Ei löytyny tulentekovälineit, ni plikka keksas tekoälyn kans tulet kynttilöihi, ja juhlakalu osas hyvi oman hommas, eli puhaltamise, vaikkei puhallettavaa oikeest ollukkaa! =) Onnittelulaulut luritelttii, tiätty, kans.  Eikä ollu herkuist pula!

Lahjoi monellaist, rahaa säästöhö laitettavaks, yksimpelei, pulmapelei, karkkii, tussit, tehtäväkirjoi, rakennettavaa...

Kissat laatikkoihi, tuntu olevav varsi kiinnostava peli, vaiks lopultas jäiki rakentelemaha legoautoo.

Ol vaihtoehtoi juamiste ja syämiste kans oikkeenki riittäväste. Ei voi tarjoilust valittaa! 

Ihana, suus sulava juustokakku, giflareit, karkkei, herelmii ja vaiks ja mitä!

Kiva ol olla mukana! 💙💚💛💜💕

Kuvapläjäys to-la

Monttaalait täsä sil välil, ku lapsellapset oliva mummu-vaarilas käymäs. Torstaist lavvantaihi, ja sää ol sillee kiva, ettei yäl tullu liija tuskane olo. Aurinkoki näky toisinas, mut vettäki saatii - ja mustii pilvii ol vähäv välii pääl, et orotettii saret, vaikkei sitä ain tullukkaa. Uima-allast ei käyttöhö ny otettu.

Kuvii o jonkuv verra, ja lataan ne taas yhrel kerral, ni saa nährä, mihi järjestyksehe menevä. Sekasi kummiski.

Esikoine täyttää tänäpe just kahreksa (juhlat myähemmi), mut eihä näät legot mihinkää ol unohtunu, viäläkää. Tyyli vaa vaihtuu. Noit iha peruspalikoit pitäs saar oikkeestas lissää jostai, sillee, et voisis paremmi väreittäi miättii juttui. Ny niit o sevverti knaftiste, ettei esim. yht kerrost "kerrostalos" saa yhrel väril, ni ei sit innosta ees yrittääkkää. Auto- ja lentovekottimii tekevät kans usseste. Molemmat.

Kirppareiltaki tuntuu löytyvä enempi noit erikoispalikoit, mil kyl vekottimii rakentelee, muttei mittää "suaraa" seinää. Ei viittis ostaa mittää "poliisi-/kukkakauppa-/paloasema"-settii sen takii, et saisis tiättyi "normipalassii"...

Bingoo tul kans pelattuu. Iha viimisee numeroho men, et saattii nää laput täyttee.

Sinnehä se juhannusruusupuskaha välil men, lennokki. Onneks saatii poijes kans. Onneks ova sevverti köykässii, etteivä tonne syvyyksihi kummiskaa "uponnu". Siält piikkie ja nokkoste keskelt olisisiski ollu viäl haasteellisemppaa saar niit poijes.

Herneit käyttii mont kerttaa kattomas, mut ei ol viäl ku kukkii.

Mut muut satoo löytys kyl. Nuarimmaine söi mont kurkkuu peräjälkkee iha karkkina. 😄

Sillee tulee satoo, et mittää ei olla ehritty säilöö. Menevä salaatteihi ja sillee suaraa suuhu, et "ylimääräst" ei ol jääny. Avomaankurkut ova ny jottai nelkkyt senttii korkeit, eiväkkä ees kuki viäl, ni josko niist sit sais säilöönki jottai? Jos kesää vaa riittää sopivam pitkäl.

Tiätty nää meijä karvatit ain menos mukan. Täsä tosin orottava omaa "jälkkäriäs", ku aamupala on alakerras syäty. 

Eilä sit vein pojat kottiis, ja sej jälkkee viäl kaupoil, ku isäntä halus uure muistitikun. Ajoin Myllyhy, ku siäl o usseemma kauppaa, misä oletin näit oleva. Mut EN löytäny! Ja sit henkilökuntaa ol nii vähä, et eivä pystyny auttamaha, ei voinu jättää kassaa tyhjäks. Et sillee. Ajoin sit kotti, ja isäntä läht toissii kaupoihi, ja löys kyl viäl, mut valinnav varaa ei paljoo ollu. Liänee koht jo menneen talven lumii? Kaik back-upit pitäs uskalttaa laittaa vissii johonki pilvihi? Yäks!

Kotiivviäntimatkal poikettii poikie kans muv vanhemmil. Vilperttiki otti iha kiitollisena lapsilt saamas rapsutukset - ja jatko unias. Pohrittii siäl, et kuka on kenenki lapsi, ja äiti, ja vanhempi. Ja nuarimmaine mutristi naamaas oikkee, ku yritti ymmärtää, et isoisoäirinki aikuiset lapset ova YHÄ lapsii. "Outoo!" 😁

Lennokit ol tän kerran SE iso juttu. Lennokit liiti pihal, terassilt ales, alhaalt terassil takas, nii etu- ku takapihal. Vähä sisälki, mut se ol vaarallist, ku vaiks näät lennokit ei paljoo paina, ni kyl se sattuu, ku lennost naamaha ossuu. Ei otet koiran ja kissoje kans sitä riskii. Vaikkei fyysist vahinkoo tulisisiskaa, ni kipu-pelästys ei kummiskaa ol myäskää toivottavaa. Onneks ON ulkon tilaa!

Ja talost tul "maatilan" talo. Sevverti isoi tää karja, et kissatki kävivä vuarotelle niit haistelemas.

Muute sit tiätty tehtii ruakii, siivoskelttii, lenkitettii Isla, rapsutelttii kissoi, katteltii muutama lastenohjelma, ja höpöteltii PALJO. Vanhemp pojist miättii, mite ihmise iho muuttuu vanhetes, ja vertaili omii tikkukäsivarssii mummun ja vaarin käsivarsihi, meijä roikku-allie kans, mikkä ny vanhemmite laihtues o ilmaantunu, ku iho vaa ei pysy menos mukan enää. Eihä ne elämää mittää haittaa, mut poika ihmettel, et häne iho ei hölsky millää. ;) Hah! Ja nuaremp miätti nys sit enempi unii, mikkä ov vissii aikalail täsä viime aikoin tajunnu vast uniks. Ku välil näkkee painajaist, mut ei oikkee ossaa kertoo, et mitä ne koskee, ni oon yrittäny sanoo, et ku painajaisest herää, kannattaa huakast helpotuksest ja NAUTTII siit, et se OLI vaa unt! Eikä totta. Ja sit miätti, et voiks unes kualla, ja sellast. Itte oon moneste unes kuallu, ja siinkohtaa herään kyl. Syrän syrjälläs, mut helpottuneena. Et ku unes voi tul vastaa mitä vaa, ni kyl seki om mahrollist. Mut SEKI ov vaa unt. Ja tällassii elämän "murheit" pikkumiähel. 

Ei käy elo ja olo tylsäks näitten kans! 💕

Voi, mitä postii!

Huh-huijaa, mite syrän läikähti, ku löyty paketti postilootast! 💕 Kiitos, Enkuli! 💗

Posti tul jo aikasemmi, mut lastellaste mummu-vaarilasolon takii jäi päivittämine tähäm päivähä. Kuvat vaa nappasin, ku em malttanu ol kurkkimat ja vähä järjestelemät, ja säästöhö laittamat. 

Ja ihav valla upee bling-bling -kortti. Ev vaa ossaa itte sannoo, onks tää joku tiätty atc- tai mitä näit ny kaikkee onkaa olemas. Hurjan kaunis!

Kiiltsui niim paljo, etten voinu alkaa kuvail kaikkee. Mun järjestys o enemp tyylihi "lapset", "sadut", "kukat", "perhoset" jne. Ja sit niit o helpomp käyr läpitte, et löytyyks samoi. Ei muute koko pinkast tainnu löytyy ku pari sellast, mitä mul jo aikasemmi arkkina o ollu olemas. Vaiks näit o "tuhat". 

Ja kaik nii hianos kunnoski, ettei mittää määrää! 💞

Pojakki kävivä vähäv välii kurkkimas, et mitä kuvii missäki arkis oikkee o.

Siis näit vaa on nii kiva jäär tuijotelemaha. 

Ja yksityiskohtiiha löytyy näist kans ain uussii, joka kerta, ku niit kattelee! 😍

Vispipuuroo

Vihronkis sain aikaseks tehrä sen karviais-vispipuuron. Vähä sekamehun ja vattuje avul, et sain kivan värin siihe. Pelkästäs karviaisist olisisis tullu valkone vispipuuro. Iha hyvää, mut hassun näköst.

Noukin karviaiset, pistin jääkaapin juureslootaha taltee - ja UNOHRIN ne kokonas. Sikku muistin taas, ni meijä ainut sopivan kokkone kattila ol muus käytös. Ja nyssit vast pääsin oikeest tuumast toimehe. Onneks karviaiset ova hyvi kestävii marjoi.

Sikku meil ei ol mittää yleiskonet, ni käsivatkaimen kans o "vaahto" tehtävä, ni pittää ain vähäv välii pitää jäährytystaukoo, ettei vatkaimest men "sinine sauhu" (niinku isäntä sanoo, ku sähkövekotin hajoo). Ei siis ollu iha sormii näpäyttämäl tehty.

Mut tuliha siit sit iha hyvä iltapala! Parhaimmillas näi, pikkase lämpimän viäl, puuromaisen joustavan. Huame se loppuosa ojjo lohkeevaa ja "jäykkää". Syätävää, juu, muttei näi herkkuu. 😄

Hukkatonttii

Tai niihä sitä luulis. Meijä tonttiha siis on iso, ja sen poikkasee viäl joki (noh, ojapahaseks se kesäsi tahtoo muuttuu). Toine osa o aikaslail monellaises käytös jo, mut mites tän toisem pualen saisisis hyärynnettyy?

Tää kaik vasemmal oleva, paitti noi korkeemmat männyt taustal, om meijä tonttii. Joki kulkee ton mettikön ja heinikon välis syväl uamassas. Iha etualal o kuuma paikka, mitä varjostaa ainoostaa hetken aamupäiväl toi Linnavuari puines, mut sit se onki iltahas saakka taas paahtees. Siihe istutettii aikanas aikas keskel Tulevaisuure kuusi, ja siin o betonine "jalka" laattoines muistutuksen siit.

Tää käytännös o iha joutomaat, MUT justkiki siks täsä välil o kummaa liikennet. Kerra yllätin puhelinpylvään poistajan ajelemas mönkkäril pitkim poiki tätä. Ja ku kysysi, et mitä oikkee touhuu, ku ei ol mittää ilmotust tonti omistajal (meil) tullu, ja jos se Tulevaisuure kuusi tuhoutuu, ni se EI tul olemaa vaa "oho"-juttu! Meinas, et hän tekkee mitä käsketää, ja muust hän ei tiärä. No, ONNEKS ei osunu kuusem poikasee, muuto mul olisisis menny hermo.

Sit kerra täsä ol joku koirie "hajuharjotus", eli ol koirakoi mont, ja oliva tehny jollai jauhelihal hajujäljen tiätyl tappaa, ja sit vuarotelle koirakko kerrallas treenas, et kenen koira löytää peril asti. Onneks siinäki ol ihanku vahinkos, etteivä tuhonnu kuust. Sitä ku tualt heiniko keskelt ei iha het huamaakkaa. MUT moissii treeneiki ku tekkee, ni pitäs ol maanomistajan lupa siihe. Meilt ei oltu kysytty mittää. Vähä oliva noloina, ku ihav vaa luuliva, et kunnan tonttii olisisis (noh, ovakkoha kunnaltakaa mittää lupii kysyneet, ei sekää oo mittää "vapaat riistaa"). Mikä kyl on täsä aikas liki, mun selän takan het, ku meijä oma tontti päättyy. Se olisisis ollu tasasemp maastoltas, ku sitä ov viljelty viäl muutamii vuassii sitte. Tätä joen ympäröimää plänttii ku ei taatuste ol käytetty yhtääm mihinkää koskaa. Paitti ny sen kuusen kasvatusalustan. Heh!

Sevverti on tänä kesän satanu, et Fatijoki (paikalliseste Fatioja) om pysyny "vetisen". Aikas usseste täsä kohtaa kesää täs ei enää mittää vet ol näkyvis. Toki se kosteikkona pyssyy, et saappaat uppoo mutaha, jos pohjal kävelee, mut ny tosa oj jottai 20 - 40 cm vet. 

Ku muutettii tähä, ni miätittii, et jos joku piän kaarisilta tähä rakennettais, ni pääsis meijä pihapualelt tonti toisel pualel kulkemat tiän kaut, ni voisisis ol toiveit ruaholleikkurinki kuljettamisest sinne, mut sit tul eka tulva, ja tajuttii, et mehä tarvittais toho korkeelt korkeel siltaa, eli käytännös "sata" kertaa isomp silta, mitä alkuum miätittii, jos halutaa, ettei tulvavesi viä siltaa mennessäs... Juu, jäi siis tekemät.

Meinattii, et toi pläntti olisisis voinu olla sopiva esim. erilaisil ruusuil. Ja joku kiva penkki istuttavaks sinne johonki. Toki siinäki pohjal o savee, mut pääl o monen kymmene vuare maatuneet kasvustot multtaa jo. Paremppaa maat, ku meijä "käyttöpiham" pualel. Mut joku helppo pääsy siihe tarttettais. En lähre kuskaamaa vet kottikärryis tiält kiärtäe, hah! Vaiks sitä tual käyttöpiham pualel välil teenki.

Pohrittu paljo, mut Tulevaisuure kuusen lisäks ei olla muut keksitty.

Valmis

Yritin venytel, ettei iha "keske" homma loppuis, mut sikku tajusin, et -HEI- lankaa jää viäläki vaiks kui ja paljo, ni pitäsisiski löytää viäl isomma liinan ohje jostai. Sellast isoo en jaksa itte suunnitel. Jostai taatuste löytyy valmis pohja, kunha ehrin enste ettimää.

Täsä naureskelin, ku olin rivii keskel virkkaamas, ja ajatukset tyylii: "yks yli, kolme, ohi, kaks ettee, yks ettee, ohi, kaks yli"... Nää tulee siis ain siit erellise rivin kuviost, mihi uut rivii vertaan, ja jos erellises rivis ov virhe, ni täsäkohtaa se sit viimeistäs tulee ain esil, ku luvut ei täsmääkkää kuvioho. Näis ruutuhommis om pakko purkamal korjat, ku virheet näkkyy heti.

Vaiks eihä näit kuvioit ol mitenkää helppo saar näihi kuvihi mukkaa ees, on sit oikee tai vääri, ku ruurut ova nii piänii täl ohuen ohuest lankast virkattun. 

Ehkä nyssit jatkan virkkauslinjal viäl, kummiski. Tää o ollu oikeest iha kivaa! 😄

Ei se lopputulos, vaa matka

Taisin näi, tai sinneppäi, kirjottaa Pöllöl laittamaani kommenttihi. Mones menemises, mihi tää sanonta taitaa alumperi viitat, en ol samaa miält, ku jännittäjänä ja stressaajana oon iham mahroton, jollen TIÄR takuuvarmaste, kuka, mitä ja mis - vaiks olisisis se maailman turvallisin matkakumppaniki mukan. Hah! Joo, ärsyttävän turhaa usseimmite, mut mitäs tälle sit mahtaa? Se o mitä se o, ja sitä vaa on täytyny siätää, ja silti mennä. Eikä mittää eksymissii kummemppii juttui ol tapahtunu. Eksymisis oon kyl jo "asiantuntija", ku harvo tulee menttyy uusiim paikkoihi nii, et osuu suaraa kohral oikkiaam paikkaha.

Mut mää tarkotan täsä sitä, et ku on joku kiva tekemine, tai tyä al, ni jo se tekemine on se "matka", minkä ei ain sois ees tulevan loppuhu. Joskus hirastan hyvän kirjan lukemist loppupualel, ku pitkitän sil luku"herkkuu", ja loppuratkasuu ettippäi, joskus joku käsityä toimii matkan samal taval. Ny oon yli pualvälis tätä viimesint virkkuut, ja jotenki huamaan hirastavani tahtii, ja pirän taukoi enempi, ja siis ei ajampuutteen takii, vaa ihav vaa siks, ettei se tyä loppuis "keske"... Äh! Vaikkia selittää. Keskehä se tyä on tasan nii kauva ku se on keske, mut sikku se ov valmis, ni sit se matka ikkäänku jäi keske, ku tyä loppu. 

Ja sit pittää miättii taas, et mitä seuraavaks. Heh! Ristipistoiluu olisisis kyl orottamas kans, ku Pöllölt sain sopivaa lankaaki. Nyv vaa jämährin tähä "ruusuiluhu" ja liinahommaha, mist ov vaikkia päästää irti, jostai syyst.