Niin taas tän kyssärin äärel, et mite olisisiskaa helppoo, ku KAIKKI luannos vapaan ilma ihmist kulkevat kissat vois olettaa enssijaseste karkulaisiks, ja KAIKKI pyrkis nappaamaa kissan poijes luannost ja kaikest vaarast, mitä siäl kissoi kohtaa.
O hyväkuntosen näkössii villei kissoi, o hyvi takkussii ja arkoi karanneit kissoi. Toiset kissat antaa viarattenki tulla lähel ja jopa koskettaa, mut sit o niit varautuneemppii, ku suastuu vaa tuttuje rapsuteltaviks, saatika sylihi ottamaa.
Meijä naapurustos om mont kissanomistajaa, jokka ISOIST riskeist hualimat antava kissas kulkee vapaana, ku "tarviiha jonku hoitaa tätä rottaonkelmaa". Mitä alueittai jo vahvoil myrkyil hoiretaa, ja siinähä sit menehtyy kissaki, jos menee syämää myrkytetyn hiiren/ rotan/ myyrän. Joo, myrkytyksist tiarotetaan, mut VAA ko. alueen talouksil. Ja kissat voivak kyl liikkuu isoillaki alueil, ymmärtämät mittää myrkytysmerkkei.
Siis meijä pihal tul uus, ihav viaraan näköne kissa. Vaaniskel kukkapenkiv viärel jottai, mikä o penki sisäl piilos. Linnumpesä, myyrä, hiirulaine, en tiär. Päästi aikas lähel, ja sano MAU.
... ja väisti. Ei pääst lähel. Pikkane, takkune reppana! <3 Kippeet tekkee syrämehe, ku tällast kattoo. Ei ollu mittää herkkuu, mil houkutel lähemmäs. Silti tul olo, et kyl tää jonku lemmikki o, tai ainaski joskus o ollu. Ei siis mitenkää villin olone ollu.
Näköhavaintoilmotuksii sinne tänne, josko joku vaiks kaipais. Lähin tiato, et jollai olisisis ollu samantyyppine kissa, o kilometriem pääs meilt. Mut ollaam me löytöeläintaloho viäty kerra kissa, jonka koti ol Auran aseman tianoil, eli siis abauttiarallaa 50 kilsaa! Oliks kulkenu omia teitäs, vai jonku "avustamana", eli hypänny jonku auton kyytihi, ei tiär sannoo.
Ny seurataa, jos tää näkkyy täsä viäl usseemmi, ni koitetaa houkutel kii, jollei muute ni loukuttamal. Mihi tiärän kyl joutuvan vääriiki kissoi, ku täsä kerra näit "tuttui" ny pyärii kans. Kyl noi takut tarttis saar poijes, aiheuttava kipuuki kissal jo. :(