01 marraskuuta 2026

Pörrössii

Erinäisen apupoikan ollu täsä, mut väleis sit touhunu omii juttui. Sisäkasvei vähä raakannu. Siivonnu kuivii lehtii poijes, osa raakeist kokonas kompostihi. Ei nää kasvit silti tunnu yhtää vähentyneen, hah. Pessy pyykkei ja sen sellast.

Viilii välipalaks, ja meijä "tiskari" orottaa innoissas lupaa pääst "hommihi". Ei meijän koira suinkkaa ossaa kerjät, ei - muka!

Mut kyl ne kissakki ossaava. Oom päässy ny toist villapaitaa kainaloihis saakka pyärönä, ja välil toho tulee lähel tiukkaa tuijotust pitämää Pyry tai Nipsu - eiku tyä syrjähä vähäks aikkaa. 💙

Muutonki ain tarkkana täsä lähel, et mitä tehrää, mitä tapahtuu, löytyisisiskös välil rapsutuksii, tai vaiks vähä herkkuuki (kiitos!!!)? Pikkase välil häirittee se, et me ollaa yläkerras, ku alakerrast kuuluu kokkaukse äänii - ja varmaa niit tuaksuiki siält kulkeutuu. Jollei ny tuijotet siihe suuntaha, ni korvat hörölläs kummiski. Oliskos sellast ruakkaa, mikä "lipsahtais" omallekki ruakapaikal?

Menee se viikolloppu näinki

Hämärähyssyy, ajoittaist saret, sellane keli, ettei ol tullu oltuu mittää talvivalmisteluitakaa tekemäs pihal. Ain vaa miättii et "pitäis"...

Tää maasähkökaapelimyllerrys pihal alkaa jo itämää nurmen osalt, et eiköhä tää ens kevään ol äkkii peitos. Ei ainaskaa ny ol ollu kuivuurest pelkoo, et itäneet siämenet olisisiva kuivunu. Hah!

Kotelointei viäl tehtävän. Yläkerttaha seinäl ja...

... vessan kattoho ny enste.

Eteisen katto-osuus kans teon al, kunha ny saaraa päätettyy, et mihi ne tähä tarkotetut spottilamput laitetaa. Kaks, kolme tai neljä? Hmm. Nii tai näi, ni katto tähä viäl tulee! Saaraa johrot piiloho.

Tarpeistot o hankittu eilä, ja ymmärtääkseni nyssit alkaa kaik isommat ostokset olla tehty. Nippeleit viäl ehkä, jos niitit tai pirikkeet tai sen sellaset loppuva keske. Jonku tarjoukses olevan monitoimityäkalun (ei jääny mum päähä sen nimee) perähä isäntä viäl ryykäs, ku meinas, et se helpottaa tätä hommaa, ja sit tulevan saunan panelointie kans siv viäl myähemminki. Voi juku, mitä kaikkee laitet meilt löytyykää, ku ei ol harmaint aavistust ittel, et mihi niit voisisis käyttääkkää. Mut insinööril tarttee ain olla ne isot voimatyäkalut, toki! Powertools rules!

31 lokakuuta 2026

Haperoo lyhkäsemmäks

Jo pitkääm miättiny, et "jottan tarttis tehrä", mutten ol saanu aikaseks. Mite se kampaajan tilaaminenki vaa tuntuu NII vaikkialt ain? Pelkkä lyhennys ja muatoho leikkaus ei olisisis mikkää kamala rasti, ku ei mittää sen kummemppaa kaipaakkaa. Mut silti. Äh!

Parit pampulat päähä. Yläosaha ja takaosaha. Tollee mitenkute laitettun, löysänä. Joskus laittanu usseemppiiki, mut ny ej jaksanu ees aatella. 

Kaks tällast "poninhäntää" lähti. Sain jotenki ny näkyvihi harmaan lisäks enempi tota hiuste pohjal olevaa tummemppaaki värii. Ja kummaste hiukset ei ol nii tikkusuaratkaa, ku painoo lähti poijes. Sais ol paljo lyhkäsempiki, mut en jaksanu ny lähtee pelleilemähä.

Hiusmuutos siis sillee kymmenes minuutis tehtynä. Ihav viäl oon tyytyväinenki. Sevverti pitkät kummiski, et saan kiineski, jos on tarves. Eikä tarttenu lähtee kottoo minnekkää!

Valmist

Mite meniki tarkkaan toi 400 g:n kerä, ku iham piän pätkä jäi jäljel. Mut ei olisisis kyl riittäny, jos olisisin tehny just ohjeem mukasina kauluksen ja helman. Ei ny tarvinnu lähtee purkamaha mittää. Huh!

Mut ny ov valmist! Ja on sillee taatuste käyttöhö tuleva, et o lämmin, EIKÄ kutita. Miätiv vaa, et miksei tällassii lankoi enää nykyää tunnu saavam mistää? Kaik pörröset tuntuva sellasilt piikikkäilt, moni iha toistev vaatteitte läpiki. Tää siis o Arianen miss Helen 100% akryylilankaa. UT (uut teknologiaa). "Kiitos uuden teknologian neuleesi on: pehmeämpi - lämpimämpi - mukavampi - kevyempi - nopeampi ja helpompi kutoa - Taloudellinen UT-merkki takaa laadun". Ja on tää kyl vuasii hyvänä kestäny, misä liä säilytettykkää tätä aikaa.

Ja en tiär mihi tätä lankaa vertais, mut lähinnä tul paksu mohair miälee, mikä o käytännös mahroton purkaa. Tääki ol pikkase takertuvaist, mut silti mahrollist, purkaa - onneks, ku men etuosa uusiks isolt osalt liijam piäne kauluksen takii. Mittää vuaslukuu täst ei löyry, mut om maksanu aikanas 69,95 MARKKAA. 😄 Siis tää yks 400 g:n kerä ohjeines.

Yks iso kerä siis selätetty, toine sinine ov viäl jäljel orottamas. Siin o pussis hinta 5,00€. Ei ol hinnal pilattu!

Postii ja pulmii

Alotan ny aamust, ku kattottii erellisen päivän (torstain siis), et perjantai tääl pitäs olla selkeet ja aurinkoist, et olisisis kiva noit autoje renkait vaihrella kuivas sääs.

Sit käyttii aamulenkil, ja aurinko pikkuhiljaa vaa men piiloho. Pilvii tul lissää ja lissää, ja pohjosest oikkee tumma yhtenäine rintama liikku meijä suuntaha, et sit tuliki vähä kiireemp noitte renkaittevvaihron kans, et ehtii alta poijes, JOS siält sittenki tulee sare. Säätiarotukset ku om mitä on, nykysi.

Eli eiku hommihi. Poika tek töit niim myähää illal, et päätti jäär yäks, ni ei tarttenu ajaa kottiis, ja sit taas aamusel takasi, ku ol kummiski päättäny enne mökkiviikolloppuajoo saar talvirenkaat auton alle.

Niit pulmii tul sit töitte jatkamise osalt, ku noit yläkerra kotelois kulkevii johtoi ei saanu noppeeste esil. Ja isännäl ol töissäs sovittui palaverei niim paljo, ettei niittev välil oikkee ehtiny mittää tekemähä. Ne jäi siis mul ja isännäl ny viikollopu hommiks, et pääsee ens viikol jatkamaha, ja VIIMEISTELEMÄHÄ tän sähköurakan. Huh! On siin ollu pojal HOMMAA, mut on kyl ollu ihanaa, ettei ol tarvinnu ottaa kettää viarast tähä hommihi, ku tää olisis vaatinu oikeeste sitä, et me haetaa isännän kans joku muu tyäpaikka tän urakan ajaks, ja lemmikeil joku turvapaikka. Ny poika o joustanu ja muutonki kehtaa paremmi sanoo tarpeit, ja me kehrattii omii hänel, ja soviteltu hommii sem mukkaa. 

Mut pulmatha on ain tehty ratkaistaviks, et kyllähä tääki ny onnistuu. Mut poika lähti sit viikollopuv viattoho renkaittevvaihroj jälkeiste kaffettelujej jälkkee. On kyl viikolloppus ansainnukki! 💙💕


Mut oliha tosa välis käynti postilootallaki, ku lenkilt tulttii kottii, ja mitäs siäl? 😍 KAKS ihanaa, houkuttelevaa kuart! Oi että! 😀 Kiitos, kiitos, Tua! 💜 Tulttii kotti juaksujalkaa se loppumatka!


IIIIIhana kortti, piiiiitkä käsinkirjotettu kirje ja taas uus kokonaine ARKKI kiiltsui! Voi sentään, miten upeeta! 💗💓 Nii ihana saar lukkee mialusaa kirjet, tän kaikem muun kaaoksen keskel!


Mut oom mä sit tota paitaa tehny täsä, ku o tyämahrollisuuret katkeillu. Vähiin käy ennenku loppuu, sanotaa näi. Sain hihatki iha ohjeem mukkaa, mut sikku pittää yhristää palat ja saara viäl noi reunajutskat tehtyy, ni vähä arveluttaa, et lanka loppuuki siin suhtees keske. Tairan muuttaa vähä sitä viimeistelyy tost ohjeistuksest, sittekki. En haluu mittää toist lankaa tähä ny kummiskaa käyttää. Pääasia, et siit saisis käyttökelpose vaatetukse. Tuntuu pehmoselt ja kutittamattomalt, mikä o kiva juttu. Josko tääki täsä viikollopu aikan valmistuisis.

Upeet viikolloppuu kaikil!

30 lokakuuta 2026

Lisämyllerryst

Ja ku hommiin on ryhrytty, ni hommiin ON ryhrytty. Eikä mahra mittää.

Hianot on uuret johtoviännit, mut taas tää tavaramäärän siirtämine. Huh-huh! Poika saa kyl asiat poijes tiältäs, muttei sit enää saakkaa niit mahtumaa takasi. Hah! Isäntähä ain sanoo, et siinkohti mut kannattaa kutsuu paikal, ku pittää ahrat iso määrä tavaraa piäniin tiloihi. Jes, siin mä OON hyvä (vähä liijanki).

Ny o koira pysytelly yläkerras iha vapaaehtoseste, vaiks kissat näyttävä nauttiva saaressas seurat, mitä missäki millonki ny tapahtuu.

Ollaa syätty pitsaa, ja karjalampaistiiki, miten kute saatu uunii käytettyy, ku hellal ei oikkee viitti täsä rempas kamalaste kuumaa pittää. Köökki ku o erelles se "pää"paikka johrotuksil sen sulaketaulun takii. Kohtaha siitäki päästää. 💙 Viimeistelyhommat varmaa ens viikol, ja sit se o siinä!

29 lokakuuta 2026

Yllätyksilt ei voi välttyy

Vanha talo, vanhat sähköt, outoi juttui siäl ja tääl. Ja osa johroist koteloitu seinie sisäl. Näyttää enste äkkikattomalt yksinkertaselt, et "tost toi ja tonne toi", ja sil selvä, mut sikku yrittää tehrä, sit ei se onnistukkaa.


Pit pääst meijä sänky al olevaan koteloho käsiks, ja siks pit siirtää meijä sänkym patjat petivaatteines poijes kans.


Sikku makkareist ol tyän takii sähköt poijes, siirsin oman tyäpisteen aulaha. Hyvinhä tosa tiliöinnit onnistu.


Nipsu ihmettel, et mikä tää keskel lattiaa tullu iso vekotin ol. Pit laittaa tyynyi pääl, ettei men hyppimää. Liukas lattia ja siks helposte kaatuvaine juttu. Ei kaatunu!


Toine patja men toimistoho, ku ei voinu täyttää näit kulkuväylii makkareist alakerttaha.

Petarit rullal petivaatteire kans, ni ol helppo siirtää, ja noppee. Sinne turvaha, ja sit taas takas.