06 syyskuuta 2026

La-su aamu

Niihä se sit loppupäivä men, oleskelles. Välttämättömyyret hoirettuu tul kyl, mut muuto jäi. Eikä siin mittää. Isäntä nukku, mut tek meil kyl taas kokkina päivällisen, herkkuleipää täl kerttaa.

Unohti salaatinlehret (tätä varte ostettii salaattii kyl) tost leiväm päält enne muit päällysii, mut ei se haitannu. Hyvää ja täyttävää. Nii iso satsi mul, et melkkest pualet annon isännän syätäväks. Sit ol taas mukava kaatuu vattav viäree torkkumaha.

Aamulenkil meinasin, et käyrää tervehtämäs noit naapuris olevii lampait, mut eihä niist näkyny vilahrustakaa. Toi mettämpualeine lairun o sevverti iso, et siältähä ne jonku hyvän suajasan nukkumapaikan ova löytäny. Kova ol nuuskutus Islal, ku tiätää, et lampaat ova häne kamui ja hää o lampaitte kamu. Mut toisel kerttaa sit.

Aikas tarkkaa tän aitaukse tiämpualeine kulma om meijä tontin alkupää etelän suunnast. Nää isot puut ja sen erest (kuvast kattoe) viiva vasemmal kuvas näkyvän kaivon erest tonne takamettähä o se meijä toisiks pisin rajaviiva. 

Mut ei siis ihme, ku välil miätin, et mihi se meijä hehtaarin tontti oikkee hävii, ku piha-ala ei kummonenkaa ol. No, onha se iso kaupunkitontteihi nähre, tiätty, mut siis siihe hehtaarihi nähre... Suurin osa meijä tontist ku o luannontilast, mihi ei oikkee ees pääse mittää järkevää "rakentelemaha". Ellei joskus sitä omaa siltaa ruvet rakentamaha joen ylitte...

Saa nährä, sateleeks tää päivä sit koko aja. Eilisekski lupailtii kuuroi, mut ei osunu meil, ainakaa vesikeppuihi ei ollu tullu vet lissää meijä poisolles, eikä sillonkaa, ku koton olttii. Ei meil mittää ulkoilujuttui erityisemmi tänäpe ol suunnitelmis, mut silti jotenki sitä just ny toivoisisis aurinkoist päivää! 😀🔆

05 syyskuuta 2026

Hautajaiset

Näist hautajaisist ei ol ollu meil käytännös mittää ylimääräst puuhaa, mut silti tuntu jo eilä, et "mistää ei tuu mittää", ku koko aja miätti, et "ai nii, tääki juttu", tai "olikoha se jo katottu"... Tai muut vastaavaa. Mitem paljo asioit onkaa ollu järjestettävän iha lähimmil?

Viime tipas ostettii isännäl henkselit (mitä inhoo), ku ei löyretty niit jo olemas olevii. Uusis housuis ei ol vyälenksui lainkka, ni joku keino pit löytää, ettei ol housut kintuis, ku arkkuu kantaa. Kumpikaa meist ei saanu millää päähä, et mihi ne henkselit aikanas tul laitettuu. Siivotes ain välil osuva kättee, ja taas lykätää takasi, ku ei käytet, muttei raaski poijeskaa pistää (eiväkkä viä paljo tilaa). Sit kiärtelin yht kauppaa eesintaasin, ku ettin sateevvarjoi, niit piänii kokoontaittuvii, ku vähä sateitaki lupailtii.

Ja viäl vähä illemmal sit isäntä tajus, ettei hänel olekkaa mustaa krakaa, ja kävi läpitte kaik, mitä ol olemas, eikä oikkee mittää niist voi hautajaisihi laittaa. Eiku viäl uus kauppakiarros. Lähemppää ku Mylly, ei kravattei löyry, ni joutu aikas kauvas menemää, mut löysihä sit!

Isännält kysysi, et mihi aikkaa meijä tulee ol menos pihalt, ja sano et kymmenelt riittää, ja mähä siit sit laskemaa juttui taappäi, et mitä pittää ol millonki tehtynä, et tiätää, millo viimestäs pittää herät. Mukku olin valmistautumas jo nukkumaa, isäntä meinaski, et oikkiastas pitäski lähtee varttii aikasemmi, ettei ainaskaa myähästyt (oonko tartuttanu tän isäntähänki jo?).

Mut se tarkotti, et mun aikataululista men kans osaks uusiks. Tosin ny vaihroin vaa lähtö ja heräämisajat, et ne mitä sil välil o, menee mite menee. Ja onneks olin laittanu vähä ilmaa asioitte väleihi, ku isännältähä tul vähäv välii jottai: "mihi ne uuret sukat tul laitettuu?" tai "autaks vähä tän kans" ja tiätty oltais koko aja menos veskihi, siihe meijä ainoosee, pikkuruissee, yhtaikkaa. Ja sen sellast. Pit muistaa pihakiarros, ettei jää öljykynttilät palamaha päiväks ja luukku kii, ettei kosteuskaa pääs poijes, Islan lenkki, omat, koiran ja kattie aamupalat lääkkeines, ja sitä rataa. Puuhii monellaissii.

Lopult sit päästii liikkeel, ja -tadaa- olttii varmaa toisena paikal, heh. HYVI ajois siis. Noh, isäntä ehti kipasemaa veskis, ku ol vähä pakko ottaa aamulääkkeet nesteempoistoines, ku ol arkunkantoo luvas, ettei se aiheut onkelmii. Saattii halat viarait sillee, ku kukin saapu paikal, ja nautittii iha hianost aurinkoisest kelist. Onha se hautuumaa hyvi hoirettun varsi kaunis paikka!

Kantajat saiva arkum paikoilles kirkkoho siunaust varte, viaraat löysivä paikkas, pappi saapu, kirkonkellot kumus, urut lähtivä soimaha - herkkää. Ei varmaa yhtäkää silmää kuivana pysyny koko kirkosoloaikkaa. Virret alko komeeste, mut kummaste väki hiljeni pikkuhiljaa, ku alko olemaa olo vaikeet itkun takii. 

Sit tul vähä piremp matka, ku kuljettii kirkost pihamaam poikki hautapaikal. Onki muute haural hiano paikka!

Kukat ol valmiina perikunnan pualest, viästit kukin jätti joko omien korttie kaut, tai ihav vaa sanalliseste samal, ku jättivä kukan arkul. Läheisimpie kukat ja viästit men suaraa arkum pääl, kuvun al, ja muitte tul hautasuajam pääl. Tää om mul uus tapa, ei ole enne vastaha tällast tullu. Tavat muuttuu.

Sit ol kaunis muistopöytä iha JUST ittes olosen kuvan kans isännäv veljest, ja adressei tul lissää koko aja, sitä mukkaa, ku viarait saapu lissää. Sevverti joka paikas ja menos mukan ollu, ja osallistunu jos mihinki, et moni halus terveises ja osanotot laittaa tulemaha.


Eikä tosiaa tarjoiluis ollu mittääv vikkaa! 

Piänehkö porukka koos, kutsuttuina. Lämmin, herkkä ja kaunis tilaisuus!

Päärynäst

Pit laittaa päivityst jo eilä, ku sain homman tehtyy, mut jotenki se ilta men siv viäl kaikellaises valmistautumises täm päivän hautajaissii aatelle (mitä pittää tehrä koton, ja millo, mitä ottaa mukkaa, mitä pukkee ylle ym.).

Ja asiast toissee, ku olin menos päärynöit keräämähä, ni huamasin, et tosa tiär reunas o peräkärri nurinkuri. Kupu pääl, ettei kaik tavarat ol levinny - jos siin sisäl mittää olikaa, en tiär. Iha muutama metri lissää, ni tää olisisis ollu joes. Silta alkaa ihan tost. Tää ol sit jo poijes, ku vein purkin kellarihi, et iha äkäseste se talteen täst haettii. Sentäs.

Täs ny tän vuare koko päärynäsaldo. Heh! Enempi ku koskaa aikasemmi, et sinänsä hyvä. Yhre piänimmä söin, ku pitihä se maistaa, millasii ova. Ja iha makone ol. Koostumusha päärynäl ov vähä erillaine, jauhosemp, ku omenal, ja yks päärynä pakkaa painamaa vähä enemmä ku vastaavankokkone omena. Mut siltikää en saanu sitä ohjeen vaatimaa 1,5 kg päärynää iha täyttee, ni lisäsin siv viäl jääkaapis olleet tuareet mansikat kyytihi. Eihä mansikoil ny voi piälehe ainaskaa mennä?

Litran purkki tul hilloo, ja iha aanauksem pääl, et saaraa vaiks joskus sämpylöittem pääl laittaa (tai tiätty muutonki), mut siihe tää jotenki yllättävän hyvi sopi. Kest aikas kauva jäähtyy, ja ku pirin kylmäs vedes, ni sen sai vaihtaa kylmähä vähäv välii. Muuto olisisis menny yän ylitte, ja simmää olisisin kyl aamutohinois unohtanu sen kokonas. Pakko ol saar kerral valmiiks ja kellarihis saakka!

Tää täytyy avat sit joskus, ku o lettukestiläissii vähä enempi paikal! 💙💚💛💜🧡

04 syyskuuta 2026

Yllätyst ja valmistautumissii

Toki ennenku mihinkää erityisemmi lährin, ni pit omaolon kaut kysel vähä apui toho mun "apupolvehe", mikä tul, ku putosin tikkailt kattolevyn kera viikko sitte. Se ku vaa ei näyt millää kokonas paraneva, ja ku näyttää hyvält, astun askeleen, ja se arpeutunu kohta aukee taas. Ku se aukkee sillo ku seison, jos o arpeutunu yäl, ku jalka ov vähä koukus, mut myäs sillo, ku oov vähä aikkaa seissy, ja meen istumaa. Ärg!

No, sain sairaanhoitajan "lankampäähä", ja lähettelin kuvii ja muistutust siit viime kesän ruusust. Hän konsultoi lääkärii suaraa siit, ja lääkäri meinaski, et täskohtaa antibioottikuuri o iham paikallas, ja lisäks sain jottai sterilointipuuterii, mink nimen oon jo unohtanu. Eli ei tarttenu täl kerttaa lähtee lääkärihi, vaiks tiätty sinne apteekkihi pitiki mennä erikses. Mut lähriv vast vähä myähemmi.

Näit kelloköynnökse siämenkoteloit o jonkuv verra, mut ei niis mittää ruskettumise/ kuivettumisem merkkei ol, mitä mul sanottii, et tulisisis. Tää kaikkeist ensimmäine o iha samav vihree, ku sillo heinäkuun alkupualel, ku sen ekaa kerttaa huamasin. Köynnökse alimpii kukkii, niit iha ekoi, muutonki. Et jos tää ei "kypsy", ni noil muil ei enää ol toivookaa.

Hortensian kukka on täysin avautunu. Se om melkose kokkone ja melkose komias! Ja täsä mää arvuuttelen, et millo siirrän sen kellarivarastoho talveks. Ei se siälläkää välttämät menesty kevääsee, mut onha se ny kummiski yritettävä, et jos vaiks.

Ja mä nii toivon, et nää tomaatit ehtis ees vähä enempi värii vaihtamaha enneku siirrän niit sisätiloihi jälkikypsymähä. On se kasvarin lämpötila ny ollu kummiski kolme astet ulkolämpötilaa lämpimämp noitte öljykynttilöitte ansiost. Ne täytyy vaa ain muistaa illal sytyttää ja aamul sammuttaa.

Ja on noit tomaattei toisaallaki pihal. Piänimmäs "kasvaris", pikkukasvaris ja sit terassil viäl ne taivasal olevat amppelitomaatit. 

Avomaankurkut hiljaksii kans tuattaa satoo, mut taitaa kesä ny loppuu keske ennenku mittää isommi tulee. Sataa liikkaa ja päivät alkaa lyhenemää, yät kylmenemähä...

Kysymysmerkkinä om myäs, et millo nää päärynät olisisiva kypsii. Niit o joku ehkä kymmenise kipalet ja sevverti isoi ova, et EHKÄ niist jonku hillon saisisis - kunha ei liijan kauva anna puus olla, jollei ne ny näyt muuto selkeit kypsymisem merkkei.

Ja sit tulin tän aamun saronkorjuukorin kans postilootal, ni siäl oliki yllätyspussukka ystävält. 💝Vaiks mitä ihanaa! Ihana kissa-käsipesunestepullo (täysinäine), led-kynttilä, hirmuseste tarroi, valosarja ja NII lutune kortti toivotuksines. Ja kortist tul nii het Hannin Viivi miälee! 💛 Unohruin hetkeks sit laittelemaa paristoi, ja levittelemää valoi, ja paikkaa kynttiläl, puhumattakaa tost kissapullost, sillehä ol iham pakko löytää heti paikka veskist. Hah!

Ja siv vast pääsin satoo järjestelmähä. Tai ain pesen ne samal, ku laitan toho verkon alle omiin paikkoihis. En kyl ehtiny miättimähä, et mitä täst ny täl kerttaa tekis, ku sanosi isännäl, et täytyy apteekis käyrä, ni hää anto tehtäväks hakkee henkselit ittelles samal reissul. Uuret puvun housut ova kokonas ilma vyälenksui, ni ei voi vyät käyttää. Arkunkannos ei paljoo voi housui "vauhris" nostella.

Ja hetimite, ku tulin kotti, alko katto humisemaha ja siällähä sato oikkee kunnol, ja samal paisto aurinko. Sateenkaart en kyl nähny missää. Ja sit ykskaks seki ol ohitte. Näit mustii pilvenkikkaroit näyttää ny taivaalt "tippuva" siäl tääl aika ajoin.

Torstain touhui

Meinattii, et jos rauhallisemp päivä, ku yäviaraan ol kottilähtöpäivä, mut sit kummiski kaikellaist tul touhuiltuu.

Tää tais ol eka viarailu nii, ettei yhtäkää elokuvaa kattottu, ku yleensä se o ollu meil se yhteine "pääasia" puuhis. Ei vaa ollu sellast niim pitkää "mittää tekemätönt" aikaa, et olisisis ees ehtiny kattomaa, MITÄ elokuvaa oltaisisis haluttu kattoo! 😜

Yäl alkaa ol jo melkose viileet ja päiväl taas silti sellast kosteen nihkeet, vaiks lämpötila nousee tuski kahteenkymmenee asteesee. Pikkase puuhastelles pakkaa kuitenski heti tulemaa hiki. Ja nurmi ei kuivu aamukosteurest koko päivän! Jotenki em muist tällast aikkaa aikasemmilt syksyilt lainkkaa.

Koko aja siis kiarrokset aamuin illoin pihal, saron keräämine talttee, se mitä kullonki sattuu tulemaha. Koiran ulkoilutukset, ruuvat ja muut. Mut sit osu iha sattumalt paketti tulemaha pihal ja tuatteet ovev viäree terassil nii, ettei meist kukkaa, ees koira, huamannu: puruimuri.

Siitähä sit tul innostus saar lissää lattiaa talousrakennukse ylisil.

Ny ei ol enää raput "ei mihinkää", ku saattii enste kattolevy autotallim pualel (ja mun polvi kärsii siit viäläki), sit villat, tervapaperi ja laurat pääl. LATTIA! Ja siit sit näppäräste lissää ja lissää.

Ny om melkkest koko keskitila lattioitettu, ja siit tuliki iha yllättävän iso tila! Kummaste näyttää isommalt ny, ku om muutaki ku koolaukset näkyvis. Ja vaaleet puut. Tähä keskitilaha ei ol omaa akkunaa lainkkaa. Valo tulee päätyje akkunoist. Eli...

... ku tähä saunam päälisee tilaha tehrää huane, pittää laittaa toho nykyse piipun (mikä koht lähtee täst) tilal seinähä akkuna, et saaraa luannovvaloo päiväseltäs vähä keskellekki. Vaiks tokiha tosa lamppu tulee olemaha, mut kummiski. Samal taval o tonne autotallihi tehty, vaiks siin o pohjosem pualel akkuna olemas, ni etelävalo tulee varastom pualeise seinän akkunast sevverti mitä siält ny tulee. Munst iha fiksu systeemi.

Tosin tää saunan yline tehrää valmiiks vast, ku tiäretää, et mihi se uure kiukaan hormi tulee, ku miätitää, jos joku pikkane kamiina tonne laitetaa, ni saaks sitä siihe samaan hormihi jollai jakopalal, vai täytyyks siihe laittaa iha kokonas oma? Ei olla viäl niim pitkäl päästy selvityksis. Noit kamiinoit näkkee kyl ulkoseinil asetettuin nii, et sen hormi tulee seinäst, eikä men kattost läpitte, et... Näät hommat ov vast miätinnäst. Pääjuttu ku ny olisisis se sauna.

Ja sithä se meijä viaras lähti, vähä sai sattoo mukkaas, ja mä päätin kokeil pikkelöityi chilei, ku jotenki toi korkee purkki "huus" sitä. Olis samal vaival voinu steriloir usseemmanki purkkii, mut ny ev vaa jaksanu hakkee purkkei käsittelyhy kellarist. Et sitä voi ihmine laiska olla! Mut tää pittää ny pari viikkoo antaa olla, ja sit saaraa maistaa. Vahvistuuks vai heikentyyks tulisuus? Jännää!

Edittii myähemmi: ei toimi bloggereis kommentointi nyssit lainkka. Hitsivitsi, ku ei olisisis aikkaa tätä vähäv välii tsekatakkaa, ja jollei "kertakiarroksel" tee, ni helposte ei enää ol sitäkää aikkaa enää, ni jää sit kokonas. Sori kamut! 

03 syyskuuta 2026

Oi, ihana postipäivä

Osanottoo ja synttäritoivotust "tippunu" postilootaha! <3 Eikä yhtää laskuu!

Ja mitehä sitä osasINKI arvat, et tää kukkakuasine ihana kirjekuari, takan olevine pöllöines ol Tualt! 💜 Suurkiitos! 

Ja kortin takan lappune, ku eihä tosiaa nykysi postin kulkemissii käytännös pysty ennakoimaha mitenkäs. Enne tul posti joka päivä, arkisi siis, nyssit alueil o omii jakelutapoi, ettei niistäkää, oikkee pysty lähettäjä päättelemähä yhtääm mittää. Ja melkkest kaik postit kiärtävä Hesan kaut...

*KIITOSHALIT*

Iltaviarait ja valmistautumissii

Ny ei tullu säilöttyy eilä mittää, mut satoo käytettyy kyl. Nii aikasemmi tehtyi juttui, ku pihalt saatuu. Koht ojjo viimekski tekemäni paholaisenhillo loppu taas. Miähet tykkää siit erityiseste. Yäviaraski vetelee ihav vaa vaaleen leiväm pääl surutta. Nam! 


Aamu ol taas koiral orotusaikkaa, ku me heräillää kolme-neljä tuntii aikasemmi, ja toine NII tykkää siit, ku saa viaraalt huamioo...


No, eihä nää muutkaa tassuttajat ikän kaukan ol, ja näähä mahtuva over ravost menemää halutessaa, iha luvallaki. Ovak kyl, kuulemma, aika hyvi viaraitte antanu nukkuu ain, etteivä ol menny yäl herättelemähä. Pakkaava kyl viaraitte aikan liikkumaa öisinki enempi ku normaaliste, ku yleisimmi ihav vaa ittekki ovav vaa jossai yhres paikkaa nukkumas. Meil liikutaa niim paljo päivisi, et ottava sit yäl univelkoi poijes.


Tein pähkinäkiärrepullii uunivuuas, ja sit aattelin ihav viime tipas tota omenakaurahyvet laittaa, et olisisis lämmint viäl, ku tarjoilen. Sit tajusisin, et vaiks oon laittanu kahtee viimisee tilauksehe noit vaniljakastikejauhepussei, ni niit vaa ei ol tullu. Pit sit iha itte tehrä. Ja ajois, et saa kylmäks tarjol. Hah. Hyve KUUMAN ja kastike KYLMÄN, se ol vaatimus (itteltäni siis ainaki). Eihä tää vaniljakastikkeen teko mittää rakettitiäret sinänsä ol, mukku o lämmitettävä maitoo, ni siin vaa o ain se riski, et se ehtii palamaha ja sit koko juttu maistuu pahalt. En ees muist kuimmont kerttaa oon ton pilal saanu. Mut ny onnistu. En jättäny yksinäs sekottamat HETKEKSKÄÄ! Se pilal menemine käy vaa nii noppeeste.

Mut olipa ihana taas, ku sisko ol napannu matkallas äiteem mukkaa ja tuliva toviks viättämää aikkaa meil. 💕 Äitee alkaa ol melkose huano kulkija kans, ja isä ov viäl huanomp, siks ei enää usseeste käykkää. Meil ku joutuu kulkemaa jo usseemma rappuu ennenku pääsee ees sisäl. Isähä jäiki kottiis suasiol, vaiks sinänsä varmaa autoho mukkaa olisisis hyvi mahtunu.

Näi sitä vaa synttäreit sit kummiski vähä viätettii, vaiks ei pitäny! Ihanii korttei, nukkistarpeit, lahjakortti ja kukkane ulos; krysantteemi. Ja TAAS sanoin, ettei ens vuan sit mittää lahjoi! O ihav vaa upeet, jos tuleva käymähä, mut noi lahjat vois kyl jättää jo poijes. Torppa o iha täyn kaikkee - ja nyjjo ollaa miätitty siirtää kamaa paljo tonne talousrakennuksehe, sikku saaraa sinne ylisil muuta ku remppatilaa. Koht SEKI o lattiast kattohos saakka täyn. 😐 No, nukkis on kyl yhä ajankohtane, ettei sil. Isäntä vaa ei ol saanu aikaa sen rakentamisehe. Jottai perustarpeit mul on siihe jo olemas, ku tota miniboxii oon olkkarihi päivitelly aika ajoin, et "huaneet" vaihtuu, mut ny tul kaikkee kivaa: kynttelikkö, kaffeleit, pyäree matto (tai pöytäliina, kait sitä siihenki voisisis käyttää, vaiks onki aika paksu), soikee matala pöytä, posliinine kaffeastiasto... Houkuttelevaa! 💖