Ostoksil

Käytti isännän kans ostamas ny muutamat kalusteet, verhot ja lokereit/ lootii sekä parit päiväpeitot. Yritys ol löytää a) meil mahtuvat b) vaaleev väriset ja c) mahrollisimma vähä karvoi keräävii tai ainaski helpommi karvattomiks hoirettavii. Saa sit tulevaisuus näyttää, mite onnistuttii.

Sevverti painavii lootii ol, et meinattii suasiost alottaa vast huame, mut eihä me maltettu. Isompi kaapeist (1/3) tul otettuu piäne ruakatauvoj jälkkee käsittelyhy. "Laitetaav vaa lootat lattial valmiiks", "no, voiha ne nyssit avatakki, ja viärää paffit poijes", "jaah, no äkkiäkös ne nyssit kasaa, ku täsä leviän jo ova"...

Ja vaiks mite tarkkaa yritettii ohjeit seurat, ni ain sillon tällö ol palattava takasi johonki kohtaha, ja yrittää saar ehjän poistettuu niit osii, mikkä jo ol ehtiny "paikoilles" laittaa. Hah! Onneks mittää ei menny rikki, et saattii...

... vitriini ehjänä koottuu. Jokune tunti siin sit men. Joskus, jos tätä täytyy siirtää alakerttaha, se on laitettava palasiks kyl. Vähintäs lasiovet irrotettava - iha jär-kyt-tä-vän painava. Mut eipähä sit ittekses liiku, heh! Saatika sikku siirrän alakerran vitriinist lasit ja mukit ja muut tänne sisälle. Saaraa sitä kaappii pikkuhiljaa tyhjäks, pesutilan rempan alt...

Nyv vaa isäntä miättii, et kyl tähä nyssit joku uus mattoki voisisis olla kiva (ehrotin sitä, ku kaupas olttii, muttei napattu mukkaa) ja vaihretaa varmaa jossaikohti toi toine korkee vaatekaappi kans valkoseks, ku näköjäs käytännös kaik uuret sellassii ova. No, toki tähäj jää viäl mun pyäkkiviilu tyäpöytä ja pyäkkiviilu taso toho akkunen ettee - kunha enste vaa vaihretaa rullaverho ja uuret sivuverhot, ettei plokata sitä tilaa liija aikasi. Vähä listoiki puuttuu siält täält, mut eiköhä neki täsä viikollopu aikan lopultas paikkas löyrä - ja voiraa alkaa oikeeste palauttelemaa tavaroit tualt eri paikoist takasi.

Jämii koukuttae

Ei kamalaste ollu aikkaa tehrä mittää käsitöit, vaiks noit piänemppii jämäkerii jonkuv verra viäl o olemas.

Köökist puuttuu kahrest tualist viäl tualimpäälline, ja vaiks alkaa talvi ol koht jo ohitte, ni tuleeha niit uussii talvii. Näihi saa lankoi uppoomaa kaikellaissii: ohuit, paksui, sileit, karvassii... Kaik kelpaa.

Näyttää vaa ottava sormihi tää virkkaamine nykku o viimisest jo vähä aikaa. Toises käres koukku ossuu ain samaha kohtaha etusormes, ja siin on nyssit halkeema, ehkä pittää laittaa seuraavaha käsityäkertaha joku laastari toho. Ja oikkian kärem peukkuhu tul oikkee kunnon lommo. Vissii vähä kovi puristan koukkuu, ku o isommast tyäst kyse. Mul o paksumpivartissii koukkuiki, mut ei oikkian kokkossii vaa. Ku pittää lankoje erilaisuuren takii käyttää samaa koko aja, ni ei tul liija isoi muutoksii reunoihi. Osa ov vaa tiheemppää ja osa löysemppää, ja se ei haittaa lopputuleman osalt.

Ja jotenkis ny tekis miäl tehä sellane kevyemp kesäneulepaita/ paituli tai miks niit vähä piremppii kutsutaankaa. Ohut lankaa, tai normii, mut isommil puikoil. Ha, pitänee jossaikohti päätyy lankaostoksillekki. Ei ol tullu kirpputoreiltuukaa ny piiiiiitkii aikoihi...

Tyätilaa

Huamasin täs, et vaiks mun tyäpisteem paikka vaihtu, ni kamat siin yhteyres o suurimpiirteis samois paikois ku ennenki - jonkum paikka vaa men peilikuvaks, mut silti. Jostai kumman syyst oom miättiny sitä renkail liikkuvaa kaappiapuu tähä, et saisis osan kamoist poijes silmist, mut sellast ei ol viäl ilmestyny. Enkä kyl tiär, et misä sitäkää sit säilyttäis, ku saaraa huane lopullisee kuntoho...

Täm pisteen ympäril pyärii nii tyä- ku yksityisasiakki ussemmite. Sit mul o isomp pöytä ja isomp tila toises huanees, mut siin o koneet, mikkä o irti netist kokonas, eli sil ei sit tehräkkää muut ku tyäjuttui. Pikkusel pöyräl ei ol tilaa ees mapil, just ja just toi A5 mahtuu, et saan näppäräste bujoon nikkaroituu sekä sivui, et tiatoi. Eihä se toki tosa ain apposellas ol, mut aamuste ja illal viimeistäs on kattottava, et mitä päivitetää, ja mitä o seuraavil päivil juttui tulos. En enää ilman tätä sais mittää aikaseks, ja vähintäs unohtaisisim pualet jutuist...

Toki mul o kamaa muuvalki, mitä tartten. Kaks "tarjoiluvaunuu" on ny rempan alt siirretty nurkkaha, mihi siv vaa on käveltävä, ku tarve tulee. Kiärrettävä sänky ja sillee. Eikä siin, iha hyvähä se ov välil kävelläkki, vaiks vaa samaa huanet ees-taas.

Ja hyllythä tiätty jäi kans tyäpisteem matkast, et täsäki tulee usseemma kerttaa päiväseltäs käyttyy hakemas ja viämäs sitä ja tätä. Noi roikot täytyy hetimite kans saar jonnekki, ennen oliva mun tiatsikan ruurun takan, eikä nii haitannu, mut ny ova nii näkösäl, et silmihi sattuu. 

Kuitenki näitte hyllyje asiat ova käytös säännölliseste, ni mittää täst ei oikkee voi poijes pistää, kokonas. Siirtää tiätty voi, johonki, mihi helposte pääsis käsiks. Muit hyllypaikkoi ei huanees ol, et siks miätitää toho alle sitä jonkullaist lipastoo, hyllystöö, vitriinii... 

Ja oon mont vuat menny sil, et vaa pesen verhot ja asennan ne takasi akkunan ettee kuivumaha. Ny täytyy vaihtaa toi rullaverhoki, ku se o iha hapero. Menee sormi läpitte, jos vääräl taval käsittelee. Reikii jo täynnä. On tosa aurinkompaahtees ollu tiäs kui kauva jo ennenku me tähä 26 vuat sitte muutettii, ni ei ihmekkää. Samal sitä voisisis sit jottai uut verhooki miättii - kait?

Kaikellaist tää remppaamine tua tullessas.

Haaveit, toiveit

Ol vähä aikkaa illal, ja miätin juttui, mikkä voisisis auttaa täs meijä tavarakaaokses - ja osaks myäs tulevis rempois, mist johtuu, et pittää TAAS siirtää asioit poijes jonnekki siks aikaa, ku jottai siin tilas tehrää.

Meijä ainut kirjahylly o täl hetkel siin ainool seinustal, mis o tarpeeks iso tila sil, eli pukuhuanees, mitä me kyl kutsutaa "krääsähuaneeks", ku sinne siirtyy kaik tavarat, mitä ei haluta nährä silmis normiarjes. Ja silt se kyl valitettavaste näyttääki! Ku pesutilat rempataa, siirtyy seinä, ja siihe tulee aukko uurel ovel. Siis poistetaa löylytila ja tehrää sen tilal vaatehuane, mihi on kulku pukuhuaneem pualelt ei pesutilast, niinku nykysi. Siihe ei sit enää saa mittää kirjahyllyy mahtumaha. Ja ku se seinusta ny on se ainut, ni koko kirjahylly sit saa lähtee. Onneks vaatehuaneen valmistumisej jälkkee saaraa paljo kamaa poijes silmist, myäs tualt pukuhuaneem pualelt.

Kaikellaist piänemppää säilytystilaa ollaam miätitty täsä, ja mittanauha o heilunu kovaste. Enste nyssit yläkerran aulaha saaraa uut kalustet, JOS vaa löytyy saatavil olevana sikku aika o oikkee. Mittää laatikoit ei ny hankita ennenku o tasan tarkkaa tila käytettävis niil. Ja asiat pyärivä "sinneppäi", et malli ja väriki voi muuttuu, riippue saatavuuksist ja mikkä sit on ne torelliset mitat, liittye esim. noihi säilytyskoreihi. Niitten kokoki tiätty riippuu siit kalusteest, mihi ne on sit lopult tarkotettu tulevaks.

Oltais nii haluttu mäntyssii kalusteit, mut näyttää, et kaik nykysi ova joko mustii, valkossii tai erisävy harmait. Kait me noihi valkossiinki jottai värii sit ittekki saaraa, ajan saatos. Tummii kalusteit ei haluta.

Paikkailuu

Meil on tää yks musta katti, no, Nipsu, tiätty, ku tykkää kuljetel ja "napostel" (naksuttaa) noit villasukkii. Käy niit hakemas kaapeist, likavaatekorist ja tiätty, JOS sattuu jäämää johonki paremmi ulottuvil.

Noihi lyhkävartissii sukkihi oon joskus tehnyv vaa uuren jalkaosan, mut ny mul ol käsittelys näit ylipolven kuviosukkii, mitä en halunnu ryhtyy sen enempi tekemähä. Omii sukkii, ni rumempiki korjaus käy. Pääasia, et ova lämpimät, ku tarve tulee.

Näit piänemppii katkottui lankampätkii o pisin sukkaa. Ja osa silmukoist, isommiks revittyi, mut ehjän pysyneet, vaa virkkuukoukul nostin sukan sisäpualel. Tasaantuva (ehkä) ku laitan jalkaha, tai sit ainaski ova poijes näkösält. Näil katkenneil pit vähä tehrä jottai lissää, ettei aukko tul isommaks ajan saatos.

Ei ol samoi lankoi, ei ees samav värissii, saatika samam paksussii, mil sukka aikanas on tehty. Mut paikattuu tul nii, ettei aukko isone. Vaiks eihä siit ol varmuut, et misäkohti taas joutuu kissan kiruttamaks ennenku otan käyttöhö just näät sukat.

Ny o ollu sevverti lämpöst sisäl, et lyhyempivartiset on tuntunu sopivammilt käytös.

Parsimine voisisis ol vähä helpomppaa, jos olisis se parsimistatti, mil sais ton sukan pingotettuu sopivaks, ku ny pit mennä ihav vaa mututuntumal. Joskus käyttäny jottai kuppii tai lasiiki apuna, mut kelpaa nää iha omaan käyttöhö!

Aurinko

... lissää tän yläkerran aulan tilan tuntuu kummaste!

Kummaste autto ensteks se, et siirrettii toi korkee kaappi poijes akkunan erest, vaiks se onki viäl tyhjänä, ku ei olla saatu pultattuu sitä paikoilles viäl. Pittää sel lisäksi laittaa kissoil yks raapimistolppa, tai siis tehä se. Ainekset ojjo olemas, mut pittää saar oikkian kokkoseks ja siv viäl kiaputtaa köysi ympäril enne asennust. Jokune silikoniv veto sinne tänne lattian ja seinäv välihi, et vihroste saataisis noi tyäkalut laittaa poijes - ja siv vast alkaa se tavaroitte paikoilles raijaamine. Mut lähel ollaaj jo!

Kaappijuttuu

Meillähä siis yläkerran aulan lattiarempan takii pit siirtää myäs iso kaappi poijes tyän tiält. Se pit myäs tyhjentää, ja muut paikkaa ei oikkee ollu, ku sänkym pääl. Viltil vähä suajattu. Mikä alkaa nyjjo olla melkose levinny kasa, ku kissat o yrittäny kaivautuu viltin sisäl (tilaa ei kyl kissoil siäl sisäl ol), maata pääl, ja koiraki nojautunu siihe sänkym pääl loikoillessas. Melko hyvi kummiski karvoilt ja remppapölyilt suajas. Tai ainaski nii hyvi, ku täsä mahtaa.

Ja muut paikkaa ei ollu, ni siihehä se akkunan ettee tul. Huane siis pimeni, näi päiväseltäs. Ja aikas massiivine kaluste het ku rappusist ylös tulee, ni vastas.

Ekaluakkalaine lapsellapsi meinas, ku kävivä tilaa kurkkimas, et huane om piänentyny. Tarkka poika! Siltähä se tosiaa vaikuttiki! Ja nyssen oikkee huamas, ku lopultas saattii kaappi takas omal paikalles. Ny on taas huaneen keskel "tanssilattiatila". 

Mut ennenku saattii kaappi paikoilles, pit sitä vähä tukevoittaa ja jykevöittää. Tää meijä torppa oikeest tutisee ja tärisee tiäl kulkevie isompie autoje ja traktorie sum muitte takii niim paljo, et vuasiem mittaa naulat ikkäänku "törkkääntyvä" ulos. En tiär mite se systeemi ja fysiikka täsä toimii, mut meil ei voi mittää laittaa nauloil minnekkää. Ruuvikki löystyvä, mut pysyvä silti paikoillas. Naulat tuleva seinistäki ulos. Eli kaapin takalevytki ol kii enää vaa hyvi hippasel matkal nauloi. Just nii, ettei viäl ollu puronnu kummiskaa. Liimattii, ruuvattii ja lisäks muutamii nauloi, niit piänii, tukirankoi ja sit kaikellaist fyllinkii alle, et se tul ees suurimpiirteis vaaterii (et pyssyy kasas paremmi), ja ettei kallistu huaneen keskustaa kohti. 

Meil o lattiat ja katot isoste vinos (talon al ol liätet, mihi painava piippu viire hormin kans ol alkanu painumaha - onneks loppu, ku saattii salaojil pohja kuivaks), ni varmistettava viäl kiines pulttauksel, ettei sit missää tärinäs vaa pääse kaatumaha, ku yläpainoseks tulee. Ylähylly + tanko. Et pikkase o hommaa viäl ennenku saa täytellä vaatteil ja laatikot paikoilles poijes sänkylt.