26 elokuuta 2026

Aurinkoaamu

Pikapostaus, eli tyylihi "kuvat kertova enempi ku tuhat sanaa". Ehkä lisään Lisäsin tekstii myähemmi, ku ehin. Ja kute tavallist: kuvat iha sekalaises järjestykses.


Erelles luatan, et kasvaris on turvallist kypsentää näit tän kesän satoi: Tompskui, paprikoit ja kurkkui. Näit on tääl viäl melkone määrä.


Itäaurinko, eli aamune sellane, osuu kaikkeist kivammin näihi meijä rakennelmihi. Se aika, ku käytännös koko tontti kylpee aurinkos. Noh, keskikesäl ollaa aurinkos koko päivän, ku aurinko o nii korkkial, mut ny alkaa pikkuhiljaa ilta-aurinko menemää mettikön taa piiloho, et aletaa olemaa varjos.


Näis isomppiiki tomaattei om paljo ja pikkase alkanu värii vaihtamaha, et kyl ne viäl punastuva, jollei iha jäätävät kelit ykskaks ala. Öljykynttilöit lämmitysavuks, jos tarvitaa.


Hyvä, et nappasin noit mustaherukan lehtii, ku ny ne ojjo tällassii. Väri o häipyny äkkii.


Iha siistei, ja väriki pysyny, näis kuivis lehris. Yllätyin.


Eiku pussihi säilytyksee, et näist ehkä jokusee purkkihi lehtii riittää. En ol ny tarkistanu määrii, mut en ol miälestäni ikänä kovim monii näit laittanu.


Löyhäste, ettei liija tiiviiste ol, ja talouspaperit, et JOS viäl o kosteut olemas. Saa nährä onnistuuks tää.

Aurinkoo kaikil! 💕

Etenee

Samal, ku vihroste toi maakaapelihomma näyttää jatkuva, purettii taukopaikois toi pihal siirretty vanha kulkulava-systeemi ja isäntä rakens siit meil uure tyätason. Tonne ylisil laitettavaks, kunha sinne enste saaraa lattia.


Viäl ei olla päätetty, et jätetäänks ne tähä tasol menneet tikkaat "muistoks" täst ajast (ja voiraa käyttää vaiks jonku tavaran telineenä, ehkä), ku eihä tonne ilma tikapuit olisisis kukkaa päässykkää. Taso on nii korkkial. 


Tällane tul, ja jottai "hukkapaloi" ov viäl olemas, mist saa tonne alas piäne hyllyköv viäl, kunha ny enste saaraa tää paikalles. Ei viitti painoo lisät liikaa täsä kohtaa viäl. Voi sit käyttää nii remonttipöytän, ku vaiks istutuspöytän tms. mihi  nyssit ain välil jottai tasoo tarvitaa.

Ovav vissii huamannu, et ov "vähä" löysää reunas, ja ova ajanu ton telaketju-kaivurin kans reunam päält. No, sehä ov vaa menny kuapal ja hiakka levinny lissää ojam pualel. Toivottavaste ossaava oikeest korjata tän, ettei tää jää tähä vet keräämähä...

Ku pitivä pitkän viikollopun taukoo. Perjantaist klo 15 tiistaihi klo 11, ni mä vähä pelkäsin, et tekevä tuntei sisäl taas nii, et illatki mellastava, mut onneks tuntu, et ainaski ny hiljeni tianoo siin viirem paikkeil, et vihroste sai tehtyy niit rästitöit, mitä ei talon tutinas kykene tekemähä. Tyynyt tiatsikkaruurun eres ei oikkee helpota hommii... ku pittää varmistaa, ettei laitteet rikkoonnu, JOS ne kaatuva. Lähelt om pitäny monesti.

25 elokuuta 2026

Kasvei turvaha

Vaiks meil paisto aurinko täyrelt terält, tul lähistölt viästei rankkasateist ja raeruukoist ukkose yhteyres, ja sitä jylyyhä täs ollaa kuunneltu meki, vaiks paljo pilvii ei taivaal näkynykkää.

Kipasin pihakiarroksel vähä sil silmäl, et mikkä pitäs laittaa suajaha tai tehrä jottai muut. Puitte ja puskie suhtee ny ei paljo ol tehtävis, kestävä tai ei mitä tuleman pittää.

Paljo ollaa jo omenoi käytettykki ja syätty, mut yhä niit o puus paljo lissää. En tiär yhtää, mite nää kesäomppuje ohuet kuaret mittää rakeit kestävä, vaiks rankkasateit ova monii jo kokenukki iha ok.

Siirsin lissää kasvei sisäl turvaha taivasalt. Het mul ol kaveri touhus mukan. Pyry huamas het, et ei täs tällast viimeks ollu, ku lenkil lährettii.

Sit nää kaks isomppaa värinokkost kans sisäl. Tähä (ehkä) saa viäl yhre, eli ton takaterassil olevan pelakuun, mahtumaha, mukku mä aattelin tähä tota ny olkkarin toise akkuna eres olevaa pelakuut kans, sikku alkaa ränsistymähä. Hmm. Minkä näist nostaa laatikostom pääl, ku se ojjo sevverti kaukan akkunoist, et tarttis lisävaloo - ja sähkön hinta om mitä o... Oon ottanu paljo pistokkait kyl, mut eihä näit kauniit kasvustoi ny suaraa poijeskaa raaski laittaa.

Ja sit tajusin toivottavaste ajois, et jos halutaa mustaherukal lehtii noihi tulevii kurkkusäilykkeisii, ni mun on kuivattava nää lehret. Kohta ne ojjo vanhentunu käyttökelvottomiks. Kuimmont kerttaa ollaankaa jouruttu käyttämää jottai vattuu tai tammee, mist molemmist tulee aanauksev väärä maku säilykkeesee, ku ei olla siihe totuttu. En tiär, auttaaks makuhu kuivat lehret, mut mitä ny tutkin, ni ainaski säilyvyytee vaikuttaa kuivakki, ku ne siäl sit kostuva liämes kummiski, ja luavuttava oikkiat aineet. Ainaki noin niinku teorias. Ei voi varmaks sannoo ennenku testaa. Ihka ekaa kerttaa täs puuhas.

Erillaine aamu

Jo ehrin luulla, et ny toi maakaapelihomma jatkuis taas (ku eilä ei tapahtunu mittää), ku meijä aamutoimie kohral ovikello soi. Mut siäl oliki nuar alakoululaine, ku kauniiste esitti asias, ja kysy, et olisisiskos meil pyäräm pumppuu, ku hänelt ol takapyärän kumi tyhjentyny.

Pumppu löyty ja saattii pumpattuukki vähä, mut renkaast kuulu isoo suhinaa ja saman tiän ol renkas littana taas. Joko siin o isompi reikä sisäkumis tai se venttiili itte falskaa. Sevverti huminaa jo kasitiän liikenteest kuulu, ettei me oikkee saatu kii siit, et mist se suhina tarkallee ottae tuli.

Muistoks jäi rasvatahrat kättee, mitä en enää puhtaaks saanu. Nii kuiva iho, et jopa tää rasva imeyty sevverti syväl. No, kulumal häviää, pikkuhiljaa.

Oikkee fiksu ja ystävälline nuari ol kummiski, ku enne kaveris kans matkan jatkamist kiitti yrityksest ja meinas et ei tällasil voi mittää! 💙

24 elokuuta 2026

Poika ahkeroi

Meil ol tyäpäivä, vaiks vähä piremppii taukoi sit pirettiinki, et saatii pojan kans höpöteltyy samal. On ollu ahkeran koko päivän ja touhunnu sähköje kimpus. <3


Taas -yllätys yllätys- järjestys hassu. Täsä aamun satoo. Pussis yks katkennu oksasato paprikaa. Josko ne suastuis viäl värii vaihtamaha, niinku tomaatit. Pussis, etteivä kuivu. Tosa koris oleva paprika ei ehri kuivumaha, ku nää käytetää nii noppeeste.


Iha hurja karvanlähtöaika näil karvateilt. Muutama harjavveto, ja kissankokkone kasa karvaa! 😛 Huh! Eikä viäl ol talvi (toivottavaste) lähelläkää!


Eilise ruakie jämälihat (kaslerii ja broiskuu) sekä lohkoiks grillimaustees kiäritetyt perunat, uunis kypsennettyn. Hölskykurkku, paholaisehillo (tekkee kauppaas!) ja sit noit pihan kasviksii. Kaffet "jälkkäriks".


Sit taas tehtii kukin omii hommii siäl tääl, kunnes alotin tekemää lettui, et päästää testaamaa tota "lettuhilloo", eli omenahilloo. Ja kyllähä seki kauppas teki. 💙 Sevverti makkiaa, et ekan letuj jälkkee tiäs laittaa pikkase vähemmä, mut maku ol kyl kohrillas! Meil o tähä just hyvää omenaa, näköjäs!

Ja tän pit ol se eka kuva. Ne katkenneen paprikanoksan vajaaväriset paprikat. Kattotaa ny, et tuleeks näist jottai, vai ei. Yritetää ainaski! 😛

Kissoil ol yäl joku meno pääl, ja pitivä siit, oliskoha ollu kolmem paikkeilt, aika ajoin hereil. Hyppivä pääl, kiusasiva koiraa, et toine joutu komentamaha välil - ja ain mä heräsin. Tairam mennä tänäpe tosi aikasi nukkumaha.

Ehtiihä sitä, joskus

Men suunnitelmat uusiks usseemma kerttaaki, mut kummaste sitä silti sit yhres päiväs tapahtu. Sunnuntai ol meil touhupäivä.


Ja kute tuttuu bloggeris: kuva on nyssit TAAS täysi kummallises järjestykses. Noh, täl mennää. Sitä omenahilloo tul tehtyy yks isohko kattilalline: viis purkkii, piänehköö, mikkä sopiva jääkaappihinki toviks, ku ei näit tul kerta käytöl tyhjennettyy - varsinkaa ku ei olla mittää omenahillo-maakarei. Lettujem pääl ok, mut ei oikkee muuhu tul käytettyy...


Purkit viilentymäs kylmäs vedes. Kuulu vaa napsahruksii, ku korkit poksaht kunnol "kii".


Kellaris ekat oikeet säilöttävät. 💕 Vähä orpoina, mut eiköhä tonne jottai muutaki viäl saa.


Poika pörhäls pihal, ja toi kirsikan taimen tullessas. Saaraa laittaa maaha viäl nii, et ehtii juurtumaha enne talven tuloo. Ihanaa! 💗


Sarekuuroist ei päästy, vaiks välil paisto aurinkoki. Välil tul oikkee kunnol. Talousrakennukse ylise tukipalkki men paikoilles, ja rappuje muut lopulliset tukirakenteet rakentuva - sisäl olles ei sarekkaa haittaa.


Mum pit alottaa hilloiluu jo aamupäiväst, mut isäntähä päättiki savustaa vähä kaslerii. Siis ISOO palaa. Eli tarkotti sitä, et valmistelus men aikaa köökis, sit hyppi savustimel lisäämäs puit ja sulkemas/ aukomas ilmaluukkui sisälämpötilam mukkaa. Voiteluu ja tiäs mitä - hyppi ees-taas sisäl ja ulkon. 

Lopult koko päivän "käristämisej" jälkkee syättii illemmal sit täm päivän savustustulos, ja hyväähä se oliki! Ja paholaisehillo tekkee kauppaas kans, mist oon tosi ilone! Kehtaa siis alkaa siihe rumbaha joskus toistekki - viäl tän kesän sarost.


Omenoit tosiaa om paljo tänä syksyn, vaiks ne onki vähä pikkassii. Varmaa just sen takii, et niit ON nii paljo. Melkone homma poistaa karat ja kodat, mut kuaret mä jätin. Tää kuari om melko pehmeet, etten uskonu siit tulevan onkelmaa - eikä tullukkaa.


Aamupäiväl siirtelin sit kasvei, ku köökki ol varattu. Toine pelakuu takaterassilt olkkarihi, kuha enste siirsin siit siin olleet kasvit muuval. Amppeleihi ja kuistin kukkatasoil... Ja otin paljo pistokkait - osa men suaraa multihi, osa saa talvehtii ihav vaa vedes.

Tää tulee ränsistymähä pahaste, ja siinkohtaa täytyy siirtää taas toisaal. Miätin sitä sikku se tulee ajankohtaseks. Nyv vaa nautin täst näkymäst, ku soffal istuu.


Toine orottaa yhä ulkon jottai omaa paikkaa. Saa nährä löyränks mää sellase.


Pelakuuv viärel siirsin kuistil lattialt peikollehre, ja sen tilal taas etuterassil olleen rönsyliljan...


Täys kattilalline tuareit omenapalassii kutistu melkoseste, ku sitä vähä aikkaa keitti.

Ja sikku lisäsin kanelin, muuttu iha ruskeekski viäl, mut makkiaa ja hyvämmakust. Purkit ol enste pesukonees 90 asteen ohjelmal, ja jotta pysysivä kuumina, pirin uunis vähä yli 100 astees ylösalasi, et vesi vaa poris viäl, ku nostin vuuan pöyräl. Hanskat käsis sain purkit käyttöhö. Yhtää en rikkonu.

Ja nym meil o tiaros hautajaispäivä ja -paikkaki isännäv veljel. 💔💞

23 elokuuta 2026

Unilullaa

Jos Isla o aikast usseste se viimitteks aamul nukkuja, et saa lenkillähties herättää, ni ossaa se Nipsuki.

Mun suihkun ja kuivattelun ja rasvailun ajan otti aamupäikkärit, ku tiätää jo, et ei tul herkkuu, eikä pahemmi huamiookaa siinkohtaa. Rasvasin käsin ei mittää rapsuttelui ees haluukkaa - kumma juttu!

Sit kävin Islan kans aamulenkin tekemäs, minkä pääl ol tassuttajie ja meijä oma aamupala-aika. Nipsuki osingoil, vaiks antaaki Pyryn ain syärä enste. Istuu nätiste "jonos" orottamas, ja ain Pyry Nipsul syätävää jättää. Siks kai Nipsu jaksaa orottaakki. 

Ja eiks sit ollu uusie aamupäiväpäikkäreitte aika, vattat pullollaa rentoille. 💛💚 Pyry ol mun sylis, ni en saanu oikkee kuvaa, mut liki kaikki. Iha rento sunnuntai alotus!