Sisäpäivä

Se o taas satanu enempi tai vähempi koko päivän.

Mut eipä se ny tiätty ol meijä lenkkei estäny. Varustekysymys. Ain ku vaa tajuu, et mitä pittää laittaa pääl, ennenku sit ojjo matkam pääs, et täytyy kääntyy äkäsee takasi. Täsäkohti oon jo oppinu aamulenkil, et takin taskus o hanskat, vaikkei niit muuto tarvitakkaa viäl. Kest vaa hetken ennenku sain ne hanskat sinne.

Ja tykkään ny kovaste tostaki, et talousrakennusem päätyakkunas ei enää ol vanerii eikä muavii. Hah! Kuinkakoham mont kerttaa täsä vuasiev varrel ollaa siihe uut suajaa laitettu, ku ne ekat laitetut lasit ol hetimite säpäleinä. Ny pikkane määrä killuvii, kiiltävii helmii sisäl toivottavaste ny toimii, etteivä linnut enää siihe lentelis.

Lährin nyssit jatkamaa ristipistotyät, ja sainki huamat, et mun täytynee keksii sil joku toine säilytysjutska, ku se on ny piänes rottinkikoris, ja näyttää silt, et siihe o koko aja jompikumpi kissoist asettumas... Ei siis voi jättää vaa olemaa mihinkää, ni piilottelen ovie taa, ja sit ei iha piänte taukojen takii tul otettuu käsil uurestas. Joku pikkane kannelline laatikko olisisis nyssit hakuses...

Sarepäivän askarei

Sain vihroste viimein sit valmiiks tän kevääl keske jääneen jämälanka viltin. 

Ku enste loppu lanka ja sikku Pöllölt sain lissää, en enää kyenny noit lämpimii lankoi käsittelemää käret hikkoomat, ni jäi tauol. Ja kesäsi ny tuntuu oleva kaikellaist muutaki puuhaa. Ny on taas sevverti viileet ollu, et näät lämpimät tyät taas etenee.

Sit seurailin vähä aikkaa tätä hämist vessan nurkas. Sitkeenä siäl yrittää jottai saalist verkkoos saara.

Sori, Stansta! Tää vaa jotenki ol nii hellyyttävä. Mä kyl siirsin tän tonne kuistin kukkasil, ku epäilen kovaste, et siält tulis paremmi saalist, ku meijä lilliputti-veskist. Meit ei sinänsä hämis haittaiskaa, vaiks tuijoteltais pöntöl ollessamme toisii, mut...

Plikan synttäreit juhlistettii Myllyreissul, et enste käytii Teppanyaki-baaris syämäs.

Kaikkee herkkuu puffetis. Ol helppoo napsimist ja sit niit tuareit juttui, mikkä viättii kypsennettäviks paistopisteel. Kaikkee helppoo tul omal lautasel, ku ej jaksanu lähtee jonottelemaa paistoon, kypsennettyi tualt buffetin tarjonnastaki sentäs löyty. Vattat tul täyttee!

Ja sit siält Verityn varjo -elokuvaa kattomaa. Ei ollu katsomo täyn, vaiks aikas uus elokuva ov viäl, mut iha miälenkiintone kattottava. Höpöteltiin täst ja sen juanest ja siit, mitä plikka kerto olleen eroja siihe kirjaha, mink on lukenu. Nyv vissii tarttis ittekki lukkee se kirja.

Mut näihä se näppäräste viikolloppuki sujuu ettippäi! 💕

Sataa, sataa, ropisee

Pitäisköhä ollaj jo tottunu tähä, et sataa? Must tuntuu, et menneenä kesänä o enempi satanu, ku ei. Vaiks ei välttämättä ol satanu päivät pääksytyste, ni sillee, et enempi tai vähempi melkkest joka päivä. Ja silti o ollu ahristavan kuumii päivii kans, ettei ne sateet ol viileeks ilmaa laittanu.

Nykki ol aamul het 12 astet lämmint, ettei lähelläkää pakkast, ja nyssit o pihal alkanu vaahterat ja tammet vaihtamaa syysvärii. Ja kasvarin vesisaavi tulvii yli äyräittes, et pit äyskäröir jokune ämpärilline vet siält pihal. 

Mut hämäräkshä keli menee, ku taivas om pilves. Täytyy vaa toivoo, et vaiks mite onki talvi tulos, ni slti viäl sitä aurinkooki nähtäis.

Om meinaa muute melkost spakettii noi sähköjohrot, ku niit pitää saar järkättyy sisäsulaketauluhu. Huh-huh! Tätä hommaa jostai syyst kissat tykkäs lähelt seurat kovi. Mut tyä etenee! Vaiks viäl hommaa riittääki - ja läpiviänteiki pitää tehrä lissää. 

Mut täsä välis on ny viikolloppu ja rauhotetaa tilanne tän osalt. 

Herkkuu, lämpöö ja johtoi

Päätin het aamusel tehrä vähä makeet meil kaffen kera syätäväks, ku myähemmi päiväl taas pöly lentää.

Et eiku kaappei kurkkimaa, et mitä aineksii löytyy. Kaurapohja, purkki persikam pualikkait, kaks purkkii kermaviilii. Siin ne perusainekset. Simmää meinasiv viäl unohtaa ottaa kuvaa, ku ol jo nii "nälkä" siin vaihees, ku istahrettii pöyrän ääree. Hah! Sevverti mehevää tää, ettei tarttenu mittää lissää, vaiks hyvää vaniljakastikkeen tai vaiks vaniljajäätelön kans.

Johtoi o olluj jo paljo, eilä haettii lissää viäl...

... ja silti se loppu keske. Sellaset noi 300 metrii tarvitaa lissää - tähä hättää. Niit voi tarvita myähemmi taas lissää, tai siis tarvitaa, ei siit ol epäselvyyttäkää, mut tarvii ny välil saar se mittari vaihrettuu uutee sähkökaappihi ja siihe virta pääl, et saaraa alkaa purkamaa noit vanhoi johrotuksii poijes uusien tiält. Vaiks osa uusist tuleeki ny menemää pikkase eri teit, et saaraa niit poijes silmist. Mut noi päämittarit o Carunan hommii, siihe ei saa kukkaa muu mennä koskemaa.

Ja nyssit valmistu tää villatakki, vaiks vähempi tosa taitaa mittää villasekotelankaa kyl ollakkaa. Puuvillaa, bambuu, pellavaa, akryylii, mohairii. Mut lämpöne se o, kummiski. Ei ihav viäl tarvi käyttöhö ottaa. Tuuletin pyärii viäl tosa tyäpisteev viäres, ettei tul liijan kuuma, ku lämpimie laitteitte viäres töit tekkee. 😊

Aurinkoo ja saret vuarotelle tää o keli ny ollu, mut silti lämpimämppää ennemmi ku liijan kylmää. Sitä jo luvataa kaikellaist myräkkää ja pakkastaki, lumiiki. Mut saa nährä, onha sitä lupailtu ennenki. Kynttilät erelles kasvarihi palamaa, et jos pitäs siält mahrolliset pakkaset ulkopualel. Jos paha tilanne tulee, ni sit saa talvivalmistelui alkaa tosissas ainaski tekemää. Alkais jo vähä muutonki se aika olla...

Häikkää kommentoinnis

Ei oo eka kerta, eikä varmaa viimenenkää, ku bloggeris ei pääse kommentoimaha. Kattotaa toimiiks bloggaamine...

Muutaman kommentin ehrin kirjottaa kaffetelles, sit tul stoppi. Ei auta sivun päivittämine, ei Chromen sulkemine ja uurellee avaamine, konet en lait kii tän takii... Ärsyttää vaa tällaset ylimääräset haitat ain. Tuntuu, et niit tulee lissää koko aja. :(

Jahas, ei se ollukkaa sit yksin kommentoinnis vika, ku ei ny näyt enää kenenkää bloggerin sivui. Voi KÄÄK! Sanov vaa!

Läpiviäntei

Putkituksii johrotuksii varte. Läpiviäntei paksuihi seinihi, ohkassii seinihi. Täsä sit riittää ja riittää.

"Lonkeroi", johtoi. Johtoi suarana, johtoi rullana. Ei ol hetkes tehty. Ja nyssi loppu matskut keske, ja miähet päätti tän päivän tyät ostosreissul, et pystyy taas jatkamaha. Melkost mekkalaaha noist reikie tekemisist seinihi tulee, ku välis o ehtaa puut, vanhaa, kovaa sellast. 

Ja pöly lentää. Suursiivous eres viäl, ku saaraa nää puruporailut poijes alt enste.

Mut mikäs täsä muuto. Kaik tekkee töit, ku töitte aika o, sit tauotellaa syämiste ja kaffettelun merkeis sopivis väleis. Ja hommat etenee!

Onnistumisii ja epäonnistumisii

Saatii vihrosta viimei talousrakennukse toisem pääryn yläakkunoist muavit ja vanerit poijes, ja lasit tilal. 

Nyssit miätityttää vaa, et mite saaraa pirettyy nää lasit (vasemmapualeiset täst kuvakulmast) ehjän, ettei linnut lentelis päi. Ei mittää peittävää ja varjostavaa, ku vihronki ollaa saatu valoo sisäl.

Sikku tosa just miätin, et MIHI noit vuassii säilöttyi helmii voisisis käyttää, ni josko tähä sit? Eiku kaapimperukoilt IKIvanhat (markka-aikan ostettu paketti) siimalankat käyttöö, ja helminauhoi puuhaamaa. Sainki sit tehtyy jokuse, MUT...

Nehä men tosa matkal, ku pit availla ovii, ja avaimii käyttää ja kapeit rappu kulkee yläkerttaa, iha solmuhu. Aikas yritin selvitel, mut toi siimalanka o oikeeste NII kappiaa, ettei mittää määrää - ja sikku yks kohta aukeni, toine men solmuhu uurestas. Höh! Mut jottai killutint sinne ny jäi sit kummiski.

Ehkä toho kehitän jottai muut jossaikohtaa viäl, mut iha tähä hetkehe en oikkee keksi muutakaa. Olisha mul vaiks jottai pöllökorttii, mist sais pöllön kuvaa akkunaklasihi, mut se sit pimentäis taas tota tilaa, mikä just ollaa luannovvaloseks saatu. Et täl ny mennää.