Lomatuliaine ja tyäntouhuu

Syyslomaa koulust, ni vanhemmakki pyrkivä sit vähä lomailemaha, sevverti ku pystyy. Mitä ny poika o ahertanu tääl meil paljo. Viäl vähä jatkuu.

Ja mikä IHANA pöllö ol tarttunu heijä reissult menoho mukkaa, tänne yhrel pöllöl. 🧡 Islaki ol kiinnostunu. Kivaste tehty tällane puine, yhrest palast. Söpö! KIITOS!

Remppa tiätää sitä, et kamaa täytyy taas siirtää paikast toissee koko aja, et ulottuu sinne, minne pittää ulottuu. Hah! Ei me näist mihinkäs päästä! Joka rempas sama juttu! Köökkihä se vaa ain sit vaikuttaa kaikkihi ruaka-aikoihi, ku ei oikkee toho samaha syssyhy pääse mittää ruakkaa tekemähä. Ny ei ees mikros mittää lämmittämähä, ku mikro ol pöyrän kulmal ilma sähköö.

Miätiv vaa täsä, et mahtoks meijä viikollopun "lorvikatarri" ollakki jottai ennustamas lenssun alkuu? Ny ollaa molemmat isännän kans aivasteltu ja niiskuteltu, päät särkee ja -> VÄSYTTÄÄ! Toivotaa, et saaraa unempääst kii yäl, ja pöpöt lämpsis pihal, ku hommat jatkuu huame! 

Su - Ma

No, eihä tää maanantai viäl ol kokonas mennykkää, mut ku en ehtiny/ jaksanu illal, ja aamu ol kiirune, ni tähä jäi.

Pakkasyä innotti ny tyhjentämää kaik vesikepot. Isommat saavit enste ämpäril "äyskäröire", vesi vähä kauvemmas torpast, ja sit kannut, ämpärit ja saavit nurinniskoin, ni saa talvi tulla. Etuterassi tul iha jo valmiiks.

Takaterassilt ol vähä hankalamp matka siirtää tota vet, mut ämpärilline kerrallas seki onnistu. Ny o vesikannut nurinniskoi ja kaasin noi amppelitomaattie purkit sivuttai, etteivä enää keräis lissää vet siihen multtaha. Kasvustot pittää siivota myähemmi poijes (samal ku tyhjennetää ne kasvaritki - se homma ku jäi tält viikollopult tekemät).

Posliinine vesikannu ja se matalamp pelakuu kans takaterassilt vihroste viimein turvaha. Saa nährä, onks talvettamisest toivookaa. kannu säilyy iha ok, kellarin varastopualel kyl. Pelakuun lykkäsi kuistil muitte kasvie joukkoho. Ny onki tasot nii täyn, et sinne ei mahru enää piäntäkää purkkii.

Sit ol toine pakkasyä. Eilä -3, nyt -3,5, et kylmemmäks menee. Mut aamulenkil alko aurinko pikkase sarastelemaa taivaarrannas, ettei iha täyspimeyres tarvinnu kulkee. Asfaltti ol kuiva, ja päätin, et uskallan lähtee viäl kesärenkail liikkeel. Muu liikenne huamioire ja teil, misä ei ol kaikkeist enite liikennet, eikä nopeint. Mut auton klasit täyty kyl krapat, jäässähä ne.

Sit oliki jo selkeeste plussam pualel, ku lopult päästii terveyskeskuksem pihal. Ov vähä opettelemist ton isän sähköpyärätualin kans, et mite se menee kassaa, ja mite se aukee, ja sellast. Isäl toine kerta, ku ajelee tol, ni viäl myäs harjotteluu sen mittoje kans. Eres kappiaa, takan leviämppää, ni täytyy kulmis kääntymisis ottaa eri taval huamioo, ettei töksährä mihinkää - tai aja kenenkkää varppaitte ylitte, jos tulee kappias tilas ettee. Mut onneks toi ei ny mikkää vauhtihirmu ol, ja se ilmottaa kyl, jos se peruuttaa, ja tööttiki löytyy. Sevverti korkkioi äänii kyl, ettei varmaa ihan kaik niit tair oikkee kuullakkaa. Sillee hassuu.

Ja sit heitettii iskä kotti, pyärätuoli kasaa, akku latinkii ja äiteen kans viäl päräytettii Myllyhy ja hoireltii vähä asioit. Kauppakassit vanhuksil ja sit kotti. Sähköhommat ku jatkuva taas (viäl). 😊

Eka pakkasaamu

Haa, nysse sit sattu täl talvel. Se eka pakkasaamu. Jännäste ol -1 enste pual kahreksalt, ku mittariin kurkkasin.

Sit siin vartin ylitte kahreksa oliki jo -3 astet! (kello on siis talviajas, ku ei viitti tätä vääntää kesäks eri aikaha). Täj jälkkee lährettii koiran kans aamulenkkii tekemähä. Ruaho kuuras, ja vaiks ol täysin tyynt, tippuskel noit keltassii lehtii oikkee ropinal puist ales. Jää painaa.

Siit tuliki sit se seuraava päivän tehtävä (eilise rästityän -kasvarit- lisäks), eli vesikeppuje tyhjäämine ja talvivalmiiks laittamine. Ei me enää pihal mittää kastelu/ pesuvet tulla tarvittemaha isommi. Ehkä tää autopihan lähimmäine jää viäl renkaspesuu varte, ku renkaatki täsä lähiaikoin varmaste täytyy vaihtaa. Täytyy seurat asiaa, ettei men tuhoomaa tyhmyyren (laiskuure) takii näit saavei...

Ehti se tänäpe jo satamahanki, mut sej jälkkee sit taas alko aurinko paistamah, et lämmint varmaste tulee tänäpe päiväl viäl. Aamutakka toki ollaa poltettu kans. Viäl ei rutiiniste sitä tehrä, mut lisääntyväste koko aja. Mä nyv vaa nautin, ku SAA laittaa vähä lämpimämppää sisälläki ylle. Tosin viäläki meen t-pairal ja vaa aika ajoin jottai neulet hartijoil, ku en koko aikaa tartte lämmiket kummiskaa. Tykkään täst viileemmäst ajast kyl paljo enempi ku siit kuumast, hikisest ja ahristavast kuumuurest.

Bujoilust

Tosa joku aika sit joku kysy, et mite sais kalenterii täytettyy, ku jäi tyättömäks, ettei ol niit tyämerkintöi enää, mil aikasemmi kalenteri täytty. Ku tykkää koristel sivui ja tapahtumii teemam mukkaa.

Ehrotin, et jos siirtyis kalenterist bujoiluhu, mitä toki voi käyttää iha pelkkän kalenterinaki kyl, mut siin olisisis ain aika ajoin erilaist askartelupuuhaa jo siin, ku tekkee tarvittavat kuukauret viikkoines, päivines. Ja näittem pääl vuasi-, kuukausi- ja päivätrakkerit, jos sellassiiki haluu ylläpitää. 

Ja päivät voi täyttää joko tehtävälistoil, jos on listaihmine (kute itte oon) tai siv vaa vaiks päivän positiivisimmil asioil: mitä tuli miälee, mitä tapahtu, millane sää oli ym.

Kolme ussemmite käytettävää (viikkokalenteri-bujo, terveysvihko ja käsityät) kaikkeist lähinnä. Ny siirsin puutarhakirjan jo poijes täst, ku enää o käytännös siivoomiset jäljel.

Ja kuvaa kattoes huamaan, et siin ojjo kaks lukematont Pirkkaa, JA olkkaris yks Vakka-Suame Sanomat, mikkä kaik orottava läpikäyntii. Sanomalehti o kunnan maksama, ni jottai ilmottamist siin taitaa olla, et pitää käyr läpitte suurennuslasil. Hah!

Sit o tällee melko lähel, huaneen toises pääs, ne loput käytös olevat: nuarisoalbumi, mummu-vaarilakirjat, reseptit, talo, joulukuu, käyttöohjeet, päiväkirjat... Oliskoha tosa viäl jottai muutaki. Ain tarpeem mukkaa. En näit kaikkii käyt joka päivä, en ees joka viikko, mut käytös kummiski.

Sit näit vanhoikaa bujoi en ol saanu laitettuu mihinkää säästöhö kauvemmas, vaiks johonki kannellisehe laatikkoho oon suunnitellu niit joskus laittavani. En raaski luapuu kummiskaa, ainakaa viäl. Näit välil tulee selailtuu, ku tääl tosiaa on niit listoi, mitä käytän pohjan ain, ku uussii tarvitaa, johonki juttuhu. Ettei kaikkee tartte lähtee iha alust asti miättimähä. Muakkauksii sit tarpeem mukkaa.

Monellaist kirjaa: kovakantist, pehmeekantist, piänemppää ja toi A4:n koko taitaa ol isoin - ja hankalin. Siks en ol siihe toiste palannukkaa. Myäskää noit kiärrelehtissii en suasi, ku niihi en oikkee ossaa tehrä mittää ku oikkiampualeisel sivul, ku se kiärre siin kesken häirittee kynänkäyttöö. Mummu-vaarilakirjas kiärteet ei nii häiritte, ku koko kirjam malli o erillaine, eikä siihe tartte saar mittää viikkoja mahtumaa yhtee aukeemaa, niinku pyrin bujon kalenteriosios saamaa.

Tarttee koht löytää paikka tol alahyllyl oleval ompelulaatikollekki. Täst ov vaa nii helppo ollu napat tarvittaes nuppineulat, hakaneulat, kuminauhat ja sen sellaset, ku o kären ulottuvil. Tai sit tosiaa päättää siirtää noit vanhoi bujoi jo poijes... Hmmm.

Ihan o ollu jotenki täysin tekemätön päivä tänäpe, et käsityät vaa, ja tassuttajie kans olemist. Sama kyl tuntuu oleva fiilinki ny isännälläki. Ollaa unohrettu syär normiruaka-aikoin, eikä nälkäkää ol ilmotellu, et pitäs täyttää maaruu. Hmmm. Noh, ehkä tällane täys-nollapäivä välil o iha terveellistäki?

Vireoo

Onneks ei ollu kettää kuvaamas sitä, ku mä olin kuvaamas. Hah!

Eri paikkoi kokkeilin, tripodin kans, mut joko valoo ol ihal liijav vähä, tai sit paikka sellane, etten saanu tyät tarppeeks lähel. Lopult päätin kokeil pittää leua al rinnuksil, mut eihä se puhelin siin pysyny, sit laittelin erillaissii tukijuttui, ja SE onnistu - kolmannel yrittämäl. 😆

Ja sikku se vihroste onnistu, siit tul ihal liijam pitkä. Siis tänne bloggerihi. Lyhensin vähä, sit vähä enempi ja nyssit en tiär enää, et auttaaks tää kettää, itteekää, sikku haluun joskus myähemmi palata asiaha (jos, nii joskus sattuis käymää), ja tehrä samallaist.

Voisisin kuvitel hyvi, mite jostai paksust, pehmeest lankast, vaiks olisisis yksväristäki, tai kaht koko tyä, tulis oikkee ihana päiväpeitto tai viltti. Usseemmat aikasemmat virkkuut, mist oon peittoi tehny, ova aika kovii ja joustamattomii. Isol koukul toki saa vähä pehmeyt lissää, mut se lisää sit niit reikiiki töihi. Eihä ne ol haitannu kyl, et sinänsä, mut riippuu siit, mitä haluu.

En ol enne tällast tehny, ni hyvä laittaa jottai itellekki muistihi. Menihä tosa mukavaste parituntine. Hah! "Ammattimaist"?

Uus virkkuu menos

Siis ristipistotyät ain välil teen kyl, mut erelleskää en ol löytäny sil säilytyskoril sopivaa turvaa kissoilt, ku en ol päässy shoppailemaha, ni nyssit alotin sen viimise tualin päällisen tekemist köökkihi. Talvi tulee. Em muute saanu otettuu noit vanhoi päällissii poijes kevääl lainkkaa, ku koko aja o joku remppa menos siäl tääl, ni tilaa säilyttää näit muuval o ollu vähä vaikkia löytää. Ku tavaraa muutonki siirrellää sinne tänne. No, eipä ne ny kettää ol varsinaiseste haitannukkaa, vaiks tualeil ova ollu. Käyväthä vähä pehmusteistaki, sentäs.

Isol koukul tehres etenee noppeeste. Huamasiv vaa, et LÄMMIN tää o. Sylis ku pittää tehres, ni ol laitettava taas puhallin pääl, ettei ala hiki tursuumaa. Vaiks sisälämpötila ojjo ollu pitkään iha kohtuulline. 

Taas iha sillee, mikä lankakerä kättee ossuu -tyylil, kaht värii yhrel rivil. Ja pikkase erillaist kuvioo täl kerttaa. Tulee joustavaa, mut paksumppaa täl kerttaa. Tähä uppoo ohuet, paksut, villasekotelankat, akryylit, puuvillat, pellavat, mohairit ja tiäs mitä muut, sillee sulas sovus. Pesemää en tätä, niinku en niit vanhemppiikaa, lähtis, tai jos sen tekkee, ei ol takuit siit, et käyttökelposen luukust ulos enää tulee. Näit pikkukerii tuntuu tuleva koko aja sillee säännöllise epäsäännölliseste, ni niist saa sit taas uussii, jos on tarves. Nykki ku o ollu piän tauko näis lämpimis tekeleis, ni kiva tehrä jottai, mikä eteneeki noppeeste.

Vaihtelevaa

Suame syksyt. Kylmää ja aurinkost, lämmint ja pilvist, tai sit ihaj jo sataaki. Silti nää hämärähyssypäivät (tai jo iha aamukki) tuntuva tosi pimeilt niitte aurinkoiste jälkkee. Erelliset aamut melkkest pakkasel, nyssit aamulämpöki yli kymmene, et taas siirryttii vähä sinne kesämmäl näitte säitte suhtee.

Kasvareist o sato korjattu, mut kasvustot ja purkit pittää siivot poijes viäl. Viikolloppun ehtinee - iltapimeel ei innosta enää yhtää töittem pääl näi arkisi.

Kevätvalmisteluina noi lapetikkaat talousrakennuksehe, se verkko viäl piipum päält puuttuu, mut ny katol uskaltaa mennä sen ahertamaa paikoilles. Pit ehtii enne pakkassii, ku peltikatto o muutonki liukas, ni siv viäl liukkaamp. 

Sähköhommat jatkuva sisäl, et saaraa johto johrolt vaihrettuu ussii, pikkuhiljaa, sit miätitää, mite tota meijä puuvajaa voisisis vähä tukee paremmi, ennen lumie tuloo, ku siit tipahti lattia yksilt perustuksilt tosa klapei sinne laittaes. Eihä se ny iha uppoo maaha, mut seuraava lasku viä lampum mennessäs, mikä o seinäs, eli sitä yritetää kyl välttää. Tää siis kaik viäl täl syksyl eres.

Ens vuan ensmässii puuhii toi piipum purku, katol laitto (väliaikaseste enste), ettei men vesi sisäl, et saaraa alettuu tota saunan lattiaa vihroste viimein. Tää sähköhomma ku tul tähä vähä varkain, ja tonnei uppoo, ni kaikkeen ei riitä a) rahat eikä b) aikakaa.

Saunaan menee myäs sit aikaa ja rahaa, sit pittää jatkaa asuinrakennukse seinie kans. Enste toi takaosa, mikä enite o aurinkon kans tekemisis, ja tuntuu kuluva nii maali, ku sit se puuki, noppiammi ku muuval. Saaraa poijes se kamala pikkane akkuna, mitä oon ain inhonnu, ja torppa sen näköseks, et seki akkuna ikkäänku kuuluisis paremmi tähä. Munst ei tollane pikkane kuuluisisis ees pesutilaha, mut kaipa siit saisisis iha hyvän akkuna siihe meijä miättimää piilomajaha sit. Ettei sekää käyttämät jäis.

Sit ov viäl toine pääty ja kööki pohjosem puali fiksattavan, et saaraa koko torppa läpitte lisäerisettyy ja uusittuu. Vanhat puhelinlankat poijes seinii kiärtämäst ja sellast, mihi ei olla ny keskitytty lainkaa, vaiks ne puhelinlankat taloho ja noihi pylväisii jo aikasempin vuasin o puhelinfirman kaut poistettu.

Ja SIT ehkä päästäis enste vajan kunnostuksehe, ja uusimisehe, varaston oven paikan siirtoho ja siit sit sen sisätilan uusiokäyttöhö ja ja ja ja. Se kesäkeittiökatos, mihi saaraa noi purkutiilet (jos vaa ova käyttökelposet) toivottavaste käyttöhö, sit jossaivälis. Jottai juttui voi tehrä vähä ristii, ku o asioit, mis pittää orottaa kuivumissii ja sellast, ettei voi jatkaa juttui tost vaa, mut saa nährä. Näit ireoit tuntuu tuleva koko aja lissää, mitä halutaa ja sit ne mitä tarvitaa pittää kummiski tehrä enste.

Et joo, kaik rahat, mikkä tulee, vaiks hetkeks pistetäänki säästöhö (ku niit lainoi ei ees saa), ni meneeki kyl. Eikä meil ny niit lainoi nii ikävä olekkaa, ettei sempualest.