Pikapostaus, eli tyylihi "kuvat kertova enempi ku tuhat sanaa". Ehkä lisään Lisäsin tekstii myähemmi, ku ehin. Ja kute tavallist: kuvat iha sekalaises järjestykses.
Aurinkoo kaikil! 💕
Hiirose poppoon elämää kuvien kera - ain sillo tällö.
Pikapostaus, eli tyylihi "kuvat kertova enempi ku tuhat sanaa". Ehkä lisään Lisäsin tekstii myähemmi, ku ehin. Ja kute tavallist: kuvat iha sekalaises järjestykses.
Aurinkoo kaikil! 💕
Samal, ku vihroste toi maakaapelihomma näyttää jatkuva, purettii taukopaikois toi pihal siirretty vanha kulkulava-systeemi ja isäntä rakens siit meil uure tyätason. Tonne ylisil laitettavaks, kunha sinne enste saaraa lattia.
Ovav vissii huamannu, et ov "vähä" löysää reunas, ja ova ajanu ton telaketju-kaivurin kans reunam päält. No, sehä ov vaa menny kuapal ja hiakka levinny lissää ojam pualel. Toivottavaste ossaava oikeest korjata tän, ettei tää jää tähä vet keräämähä...
Ku pitivä pitkän viikollopun taukoo. Perjantaist klo 15 tiistaihi klo 11, ni mä vähä pelkäsin, et tekevä tuntei sisäl taas nii, et illatki mellastava, mut onneks tuntu, et ainaski ny hiljeni tianoo siin viirem paikkeil, et vihroste sai tehtyy niit rästitöit, mitä ei talon tutinas kykene tekemähä. Tyynyt tiatsikkaruurun eres ei oikkee helpota hommii... ku pittää varmistaa, ettei laitteet rikkoonnu, JOS ne kaatuva. Lähelt om pitäny monesti.
Vaiks meil paisto aurinko täyrelt terält, tul lähistölt viästei rankkasateist ja raeruukoist ukkose yhteyres, ja sitä jylyyhä täs ollaa kuunneltu meki, vaiks paljo pilvii ei taivaal näkynykkää.
Kipasin pihakiarroksel vähä sil silmäl, et mikkä pitäs laittaa suajaha tai tehrä jottai muut. Puitte ja puskie suhtee ny ei paljo ol tehtävis, kestävä tai ei mitä tuleman pittää.
Paljo ollaa jo omenoi käytettykki ja syätty, mut yhä niit o puus paljo lissää. En tiär yhtää, mite nää kesäomppuje ohuet kuaret mittää rakeit kestävä, vaiks rankkasateit ova monii jo kokenukki iha ok.
Siirsin lissää kasvei sisäl turvaha taivasalt. Het mul ol kaveri touhus mukan. Pyry huamas het, et ei täs tällast viimeks ollu, ku lenkil lährettii.
Sit nää kaks isomppaa värinokkost kans sisäl. Tähä (ehkä) saa viäl yhre, eli ton takaterassil olevan pelakuun, mahtumaha, mukku mä aattelin tähä tota ny olkkarin toise akkuna eres olevaa pelakuut kans, sikku alkaa ränsistymähä. Hmm. Minkä näist nostaa laatikostom pääl, ku se ojjo sevverti kaukan akkunoist, et tarttis lisävaloo - ja sähkön hinta om mitä o... Oon ottanu paljo pistokkait kyl, mut eihä näit kauniit kasvustoi ny suaraa poijeskaa raaski laittaa.
Ja sit tajusin toivottavaste ajois, et jos halutaa mustaherukal lehtii noihi tulevii kurkkusäilykkeisii, ni mun on kuivattava nää lehret. Kohta ne ojjo vanhentunu käyttökelvottomiks. Kuimmont kerttaa ollaankaa jouruttu käyttämää jottai vattuu tai tammee, mist molemmist tulee aanauksev väärä maku säilykkeesee, ku ei olla siihe totuttu. En tiär, auttaaks makuhu kuivat lehret, mut mitä ny tutkin, ni ainaski säilyvyytee vaikuttaa kuivakki, ku ne siäl sit kostuva liämes kummiski, ja luavuttava oikkiat aineet. Ainaki noin niinku teorias. Ei voi varmaks sannoo ennenku testaa. Ihka ekaa kerttaa täs puuhas.
Jo ehrin luulla, et ny toi maakaapelihomma jatkuis taas (ku eilä ei tapahtunu mittää), ku meijä aamutoimie kohral ovikello soi. Mut siäl oliki nuar alakoululaine, ku kauniiste esitti asias, ja kysy, et olisisiskos meil pyäräm pumppuu, ku hänelt ol takapyärän kumi tyhjentyny.
Pumppu löyty ja saattii pumpattuukki vähä, mut renkaast kuulu isoo suhinaa ja saman tiän ol renkas littana taas. Joko siin o isompi reikä sisäkumis tai se venttiili itte falskaa. Sevverti huminaa jo kasitiän liikenteest kuulu, ettei me oikkee saatu kii siit, et mist se suhina tarkallee ottae tuli.
Muistoks jäi rasvatahrat kättee, mitä en enää puhtaaks saanu. Nii kuiva iho, et jopa tää rasva imeyty sevverti syväl. No, kulumal häviää, pikkuhiljaa.
Oikkee fiksu ja ystävälline nuari ol kummiski, ku enne kaveris kans matkan jatkamist kiitti yrityksest ja meinas et ei tällasil voi mittää! 💙
Meil ol tyäpäivä, vaiks vähä piremppii taukoi sit pirettiinki, et saatii pojan kans höpöteltyy samal. On ollu ahkeran koko päivän ja touhunnu sähköje kimpus. <3
Ja tän pit ol se eka kuva. Ne katkenneen paprikanoksan vajaaväriset paprikat. Kattotaa ny, et tuleeks näist jottai, vai ei. Yritetää ainaski! 😛
Kissoil ol yäl joku meno pääl, ja pitivä siit, oliskoha ollu kolmem paikkeilt, aika ajoin hereil. Hyppivä pääl, kiusasiva koiraa, et toine joutu komentamaha välil - ja ain mä heräsin. Tairam mennä tänäpe tosi aikasi nukkumaha.
Men suunnitelmat uusiks usseemma kerttaaki, mut kummaste sitä silti sit yhres päiväs tapahtu. Sunnuntai ol meil touhupäivä.
Ja sikku lisäsin kanelin, muuttu iha ruskeekski viäl, mut makkiaa ja hyvämmakust. Purkit ol enste pesukonees 90 asteen ohjelmal, ja jotta pysysivä kuumina, pirin uunis vähä yli 100 astees ylösalasi, et vesi vaa poris viäl, ku nostin vuuan pöyräl. Hanskat käsis sain purkit käyttöhö. Yhtää en rikkonu.
Ja nym meil o tiaros hautajaispäivä ja -paikkaki isännäv veljel. 💔💞
Jos Isla o aikast usseste se viimitteks aamul nukkuja, et saa lenkillähties herättää, ni ossaa se Nipsuki.
Mun suihkun ja kuivattelun ja rasvailun ajan otti aamupäikkärit, ku tiätää jo, et ei tul herkkuu, eikä pahemmi huamiookaa siinkohtaa. Rasvasin käsin ei mittää rapsuttelui ees haluukkaa - kumma juttu!
Sit kävin Islan kans aamulenkin tekemäs, minkä pääl ol tassuttajie ja meijä oma aamupala-aika. Nipsuki osingoil, vaiks antaaki Pyryn ain syärä enste. Istuu nätiste "jonos" orottamas, ja ain Pyry Nipsul syätävää jättää. Siks kai Nipsu jaksaa orottaakki.
Ja eiks sit ollu uusie aamupäiväpäikkäreitte aika, vattat pullollaa rentoille. 💛💚 Pyry ol mun sylis, ni en saanu oikkee kuvaa, mut liki kaikki. Iha rento sunnuntai alotus!