Paljo erillaist ohjelmaa ollu, mut sain ny vihroste tän huiviv valmiiks. Villa/angoralankast, et om muute pehmiä ja lämmin!
Korimpohjakuviol, ni sain molemmat pualet samallaisiks, ja sit toho yhteen kohtaha reikä, ni saa pysymää paremmi paikoillas. Lankaa ei kamalaste jääny, ni mittää pitkää liinaa ei voinu tehräkkää - tai sit olisisis tullu kappiamp versio, mitä en halunnu. Mut sain lyhkäset hapsut kummiski.
Siis voi että noitte poikie juttui ja touhui! <3 Saa kyl toisinas nauraa, toisinas hämmästel, et mite fiksui ovakkaa!
Luvettii kirjaa, ja sit löyty kuvakirja Simonin kissoist, mis ei ollu tekstei lainkka. Sitä vaa katteltii ja yritettii itte keksii, mitä siin tapahtuu oikkee.
Ekaluakkalaine sit päätti, et kirjottaa tekstit siihe ite. Annoin luvan. Muutamiin sivuihi ehti ny keskittyy, ku vaarin (isännän) kans tiatokonepelin kehitystyä vei ajan. Ehtiihän sitä lissää myähemminki. 😘 Kysymysmerkki ol uus juttu, mut muutama kysymys kirjaha tuli jo.
Täsäkohti kevättä pihan hiakkis o märkä "läntti", mis o nii paljo vet, ettei pysty käytännös mittää hiakkakakkui tai teit, vuarii sum muit, tekemähä. Enempi vaa kuljettii ympäriis, katteltii, mitä mistäki löytyy (kasvarist esimerkiks o yks lista irronnu, toivottavaste sen viäl saa ehjän takasi), ja "lattia on laavaa" -tyyliin pomppiva yllättävän kauva betonikimpaleittem pääl tulevan kesäkeittiön paikal. Mikäs siin lämpimäs aurinkompaistees ol pyärii ympyrää.
Ku ol lämmint ja kivaa, ni kiivettii lähimettikön kalliom pääl ihailemaa maisemii. Tää ol poikiem miälest nii kiva paikka, et olisisis pitäny eväät ottaa mukkaa. Hyvä piknikkipaikka. Ehkä viäl joku toinen kerta.
Museosillan kuntoo käyttii kurkkimas. Joo, ei uskal ylitte mennä. Toi ku murtuu ja kivet lähtee alas, ni siällähä sit kiviej joukos on ittekki. Ei kiva! Täl ei näyt kuntakaa tekeväm mittää, vaiks kunnan mail sijaittee. Wanhan Postitiän pylväs näkkyy tual erempän, sillan toisel pualel. Ei kamalaste kannattais tätä juttuu mainostaa (ol yhtenä osana Nousten pyäräilyreittiiki viä viime kesän?!). :( Surku!
Jos täst aurinkost ja lämmöst nauttiva ihmiset...
... ni ossaa nää tassuttajakki ottaa siit kaiken irti. 🧡 Kokonaisuuressas iham mahtava viikolloppu!
Oi, mite ihanaa onkaa taas iha ajan kans viättää poikie kans aikaa!
Pelei erillaissii. Monipeli, paripeli, yksinpeli. Vähä väsynyttä pikkukansaa kyl, on tainnu ollav vähä pitkä viikko. Ja päiväkoris kävelypäivä viäl, et ei ol ollu iha normiperjantai. Mut mummu-vaarilas saa sit rauhottuu iha täysil. Ollaav vaa ja köllitää, jos silt tuntuu!
Kivaa kelii luppaavat, vähä tuulisempualeist, mut ei annet sen haitat!
Kaikellaist sovittuu siäl ja tääl, mut saatii varattuu yks ilta siskon kans yhres olemisee. Toki sit kotie ulkopualel. Kiärreltii iha ajan kans Myllyy.
Mut menttii viäl Prisman tarjontaa kattomaha. Ei ollu lankatarjouksii, ei paljo houkuttelevii leluikaa, vaiks nämä osastot ain nykysi tulee kiärrettyy kattomas. Kukkakimppu viäl lähties kyytii, automaatist täl kerttaa, ku kukkakauppa ol jo kii. Mut iha kivan näköne kimppu ol silti.
Ei ol tosiaa ain helppoo nykyää sitä yhteist aikaa löytää. Päivät menee töit tehres, sit iltasi o omat menot, erilaiset kullaki, viikolloppuin taas erilaiset eri menot. Mut ompaha sit ain arvokkaampii hetkii, ku päästää yhtee! <3
Tualt sainki tänäpe kaks yllätyst:
...aiva lutune pöllökortti ja lisäks kirje kiiltokuvie kans. 💕 Kiitos! Tuntuu, et nykysi leimojem mukkaa kaik posti kiärtää Hesan kaut, vaiks naapurist lähtis liikkeel. Jotenki hassuu. Mut IHANA joka kerta saar!
Sellaset kymmenenki sentin lankampätkät tul käytettyy tähä tualimpäällisehe. Eikä ihan kaik jämät viäläkää tullu käytettyy. Ehkä niist riittäsis viäl sevverti, et se köökiv viiminenki tuali sais "lämmiket" ylles. Saa nährä ilmaantuuko enne kesää viäl, vai vast myähemmi. Koht tulee jo aika, millo pitäs näätki pistää kesäsäilöhö - ja yrittää muistaa syksyl, et mist ne sit ottaa taas esil, ku kelit kylmenee.
Jokoha me luavutettais tän yläkerran aulan tiimoilt? Ollaa ainaski itte tyytyväissii, ja sehä se pääasia. Ittelle ollaan tehtykki. 😊
