30 toukokuuta 2026

Varkait

Tosin onneks ne varkaat ova tomaateis vaa. Oon täsä yrittäny samal, ku käyn kasvarin luukkui ja ovii availemas ja sulkemas, mittää automatiikkaa ku ei ol olemas kasvaris, ni napsii noit tomaattie varkait kans poijes. Oon saanu kompostipurkkihi vähä jo sisältöö, et kyl niit o löytynykki. Uussiiki kasvaa kumman noppeeste.

Mut tänäpe huamasin Mecca-tomaatis tällase isomma varkaan. Napsasin sen poijes, mut enhä mä tätä raaskinu kompostihi laittaa!

Eiku multaa purkkihi ja tomaatti siihe. Pakkoha se o eres yrittää pelastaa tätä. Tulisisis yks lisätomaatti vanhoje pääl - om meil toises kasvaris viäl hyvi tilaa.

Vähä aurinkosuajaa, ja sellane paikka, mihi ei suara aurinkovvalo osu. Pussi pääl vähä aikkaa. Piretää peukut pystys, et juurtumine onnistuisisis. 👍

Aamukiarrost

Vaiks lenssu jyllääki, on silti koira ulkoilutettava, kasvit kasteltava, nii sisäl, ku ulkonki.

Toivon, et hajuaisti alkais pelaamaa ennenku kaik syreenin kukat aukkeeva tuaksumaha. Ihav viittä vail ollaa siin tilantees. Täsäkohtaa o tuullu niim paljo, et tuaksu ei ol pihal pyärimää jäänykkää. Josko lupauksihi olisisisis uskomist, ni tilanne paranee kyl lähipäivin. Kunha saisisis pirettyy nenän auk...

Hortensia näyttää oleva melkonen "juappo", ja sitä tarvii aurinkoisin, tuulisin päivin kastella kaks kerttaa päiväs, viäl oon onnistunu.

Ja tää matalaks satteenkestäväks luvattu pelakuu kukkii viäl samoil kukkavarsin, mitä siin ol, ku ostettii tää. Eli usseemma sarekuuroo ainaki siätäny. Pitäsisis vaa tähä saar jottai lisää multaa peittämähä. Ku en uskaltanu ostaa het kahta kukkaa. Kuumuu multa aurinkos kovaste. Joku rönsyilevä; muratti, lankaköynnös, joku muu...

Takaterassin amppelitomaateis näyttää oleva nyj jo raakileit! <3 Hianoste on ihav vaa seinustan turvin selvinny nii paahteest, ku öitte kylmyyrestäki.

Kasvaris näyttää yks tomaatti vähä kylmettymisem merkkei, mut silti se kyl yhä kasvaa. Se o just pahimmas paikas mihi luukust tuleva veto osuu. Helleaikan ottaa ilman kiitollisena vastaha, mut ny se voi tuntuu välil liija "raikkaalt" viäl. Hmm. Saa nährä, miten käy. Chilit ei ol viäl ees päässy "omaan kottii". Ne ova nii painavii, et isäntä saa siirtää ne itte tonne omaan kasvariis. Ny onki helpomp hoitaa kastelui, ku kaik kasvarikasvit ova samas paikas. 

Kaik avomaankurkut, kesäkurpitsat ja kasvilavan siämenet on yhä laittamat multihi. No, se multaki kyl puuttuu. Hah! Onneks viäläki ON aikaa. Joskus laittanu vast juhannuksen, ja silti satoo saanu...

29 toukokuuta 2026

Vaihtelevaa

Säät meinaa. On aurinkoist, mut KYLMÄÄ, hirvee puuskane jäätävä viima. On aurinkoist ja kuumaa. On aurinkoist, ja ykskaks ropiseeki vähä vet. Sit voi välil tul yks pilvine päivä, ja orotetaa vet satelevan, mut ei vaa sara. Meil alkaa koht kaik sarevesisaavit olemaa taas tyhjii, ja luanto o kuiva.

Tul tilanne lenkil, ettei meijä tiäl menny yhtää autoo pitkäl suaral, mikä o harvinaist, ja otin sit "pyärövireon" täst läänist. Iha kiarrost loppuhu em päässy, ku alko auto lähestymähä tualt, mikä näkkyy vireo alus. Tää "Hiiroste suara" om melkose vilkas tiä, ku kaik paikalliset pakkaava ajamaa täst mialuummi, ku pyrkii kasitiäl muun liikenteen sekkaa. Ne isommakki rekat, traktorit ja mönkkärit ja muut.

Tätä vaihtelevaa "tauluu" saaraa kattella päiväst päivää, ja tätä tiät lukuunottamat tykätään kovaste kyl. 💕

Kirje postilootas

Kiitos, Tua, taas aiva ihanast postist! 💜 Pitkä käsin kirjotettu kirje, hurjan kaunis kirjekuari ja UPEET kiiltokuvat! Sellane arkki, mitä mul ei aikasemmi ol ollukkaa! Vaikkia löytää jo sellassii, ku mul on näit vaiks kui ja paljo jo ennestäski. 

Pitäsis ehtii vastaamaha kans, ku ehtii joka kerta tulemaa usseemp kirje tähä suuntaha, mitä itte laitan vastauksii. Siit vähä tunnen "tuskaa". Mut aika riittää siihe, mihi se riittää! Yrityst o.

Oikkee upeet perjantait, aurinko yhä paistaa, vaiks tuulen luvataa oleva puuskane viäl tänäpe, oliskos viikollopuks vähä luvattu rauhottuvan?

28 toukokuuta 2026

Ajelui

Aamuvipinää. Heräsin ajois, et sain kaffekupillisej juattuu enne liikkeel lähtöö, ja sit sel lisäks kaik muut: pisut-pesut, koiran ulkoilutus, ne tassuttajie ruuvat... Me itte syättii aamiaine vast ekan ajeluj jälkkee. Ja lääkkeekki vast sillo, ettei ol nii tarkkaa miättii, misä olisisis niit vessoi. 😊

Mut et ärsyttää välil toi, et ku ollaa sovittu lähtevämme kello tää ja tää, ni eiks isäntä lähre "ihav vaa pikaseste" SUIHKUHU just siinkohtaa, ku pitäs jo startat pihalt. Meijä perhees kaik muut ova ain joutunu orottamaha tätä yht, ku saa ittes kuntoho vast viis-kymmene minuuttii sovitun ajaj jälkkee. Se ov vakio, mut silti se kismittää. Eikä aut päättää lähtöi aikasemmakskaa, ku hää tiätää ittekki, mite kauva matka minnekki kestää, ja viivästyttää vaa lissää, et ollaa sillonki myähäs yht paljo. Huakaus! Mä INHOON olla myähäs missää!

Mä ajoin mennes jarruvaivast, ja isäntä puksuttel peräs Karkin kans. Menttii pikkuteit pitki, ja hyvi pysty moottoril jarruttamaha nii, ettei poljinjarruu tarvittu kerttaakaa. Ehrin paikal vähä enne, ku lährinki vähä enne, ni sattii avaimet ajois hualtomiähel. Ei ollu kamalaa liikennet tällee aamukahreksaks Mynämäjen suuntaha, ku suurin tyähämmenoruuhka menee Turun suunttaha.

Isäntä ajo sit kottikki, ku Karkin kaik sääröt ova hänel tehty. Mul o nii lyhkäset kintut, et ain menee kaik peilit ja penkit ja korkeus ja ja ja uusiks, jos mä lähren ajamaha. Skoodallaki ajaes, mul o ain tapan siirtää penkkii reiluste taakkeppäi, ennenku tuun ulos, ku muuto isäntä ei ees mahru penki ja rativ välihi, jos o seuraavaks ajamas jonnekki. Heh. Ja mun on laitettava penkki ettee, ku muuto mun jalat ei yllä polkimil.

Muutaman tunnim pääst jo tul puhelu, et auto olisisis kunnos, et tulkaa hakemaa, ja sit ilmotti hinnan (hupsistarallaa, näihihä ain MENEE sitä rahaa!). Äkäsee sit siit lährettiinki taas liikkeel.

Isäntä men maksamaa laskuu ja hakemaa avaimet, ja mä taas orotin Skoodelin avaimii Karkiv viäres, et päästää taas kotimatkal.

Mynämäjen kirkko ja Karkki samas kuvas.

Onha se kuppeli iha sympaattisen näköne takkaakipäi. 💗 Ja Skoodeli, mil itte ajoin, ei krahissu eikä krohissu, ja jarruuki uskals taas käyttää. 

Multaa ja taikinaa

Sehä siit seuras, ku lapsenlapsi sairastu, ni nyssit ollaa TAAS ittekki kippei. Enkä mä koe et olisisiv viäl ees kokonas toipunu erellisest lenssust. Yh! Eli pihahommat ny nollis.

Eilä myäs ropsahtel vet aika ajoin, ja lopult sain oikkee aikaseste noi soffatyynyt kuivina säilöhö. Iha hurja määrä siiteppölyy pääl kyl. Olisisis kiva vaa antaa ol, mut sit ei noihi oikkee voi men noiv vaa istumaha kummiskaa, ku saa kaik vaatteet keltasiks, tai sit pihkasiks. Monellaist.

Ja nappasin kuistin kukkapurkeist putkahtaneet appelsiinintaimet poijes muitte kasvie joukost. Näyttää silt, et ne kaik sinne laitetut siämenet ova lähteny kasvuhu. Yhren isoimman jätän, ku sen juuret näyttävä olevaj jo tosi syväl, ja se kasvaa iha keskel purkkii. Kattotaa viihtyyks se siin. Ja saa nährä näitte muittenkaa pärjäämissii sit. Ei voi pittää monttaa isohkoks puuks kasvavaa kasvii ittel kummiskaa.

Meijä raparperit kasvava pohjattomas isos tynnyris, ja se o iha täyn varsii, ni napsin siält vähä, ja kokkosin ainekset, mist ehkä piirakan aikaseks sais. Oikkia ohje pyys piimää, ja tummaa sokerii, käytin kaapist löytynyttä smetanaa ja maitoo ja fariinisokerii sit tumman sokerin tilal.

Onneks laiton taikinan korkkiareunassee vuakaha, ku täähä nous yli tuplaks siit, mitä se laitettaes ol. hah! Olisis tullu siivottavaa. Ny pit keksii pakkaseenki vähä tilaa, ku tätähä o tosi PALJO. =P Kaksistas ollaa ja syärää kummiski vaa.

Ja iha hyvää tul! Kuuman syättii ekat palat, ja se ol vähä hajoovaa, mut illemmal sit pysy jo palat nii kasas, et ei lusikkaa enää tarttettu. Ei mittää kamalan makkiaakaa. 

Jotenki ny tuntuu, et silti nää herkut menee jotenki paremmi kutittavast kurkust ales, ku joku "normiruaka". Meil molemmil. 

27 toukokuuta 2026

Karkki-reissul

Me ei nii olla ehritty panostamaha tähä meijä harrasteautoho, Karkkihi, ku kaik torpan ja pihan jutut menee ikkäänku sen erel - ja kesäaika on nii lyhyt!

Mut välil on onni, et se ON olemas, kummiski! Näi kesäl meinaa, talvel ton kans ei liikuta mihinkää. Ei ol talvirenkaitkaa, ja aika turvatont olisis lähtee ilma turvavöitäki viäl sit liukkail muun liikentee sekkaa.

Mukku meijä pääautost nyssit ne takajarrut jumittaa, ni sen kans ei ajet ku moottoril jarruttamal, ja seuraavaks suaraa hualtoho, ni otettii Karkki käyttöhö. Onneks ei ollu tukahruttavan kuuma päivä.

Vähä o Karkis sitä vikkaa, et jos sen sammuttaa, kute esim. kaupan parkis, ni sit sen täytyy anttaa kunnol jäähtyy, ennenku se suastuu käynnistymähä uurestas. Siihe ei auta mäkistarttikaa, hah - ollaa kyl seki jouruttu kokemusten kaut toteemaha. Siihe auttaa vaa aika - ja toivottavaste viileemp ja tuulisemp paikka.

Siks ny isäntä ei halunnu jättää sitä mahrolliseste mihinkää parkkihi moneks tunniks "istumaha", ni lähti mut hammaslääkäril itte kuskaamaha. Kyllähä sitä ain o muikeet ilmeet, ku tän kans puksutetaa menemähä! 😉

Hammaslääkärim piha ol käytännös iha tyhjä. Mut mite piänelt Karkki siinäki näyttää! Ja ONHA se nykyautoihi verrattun tosi pikkane, mahtuu parkkiruutuihinki melkkest mitem päi vaa.

Ja kute parkkipaikast saatto arvat, ni EI ollu orotussalis mun lisäks yhtää kettää! Henkilökuntaa kulki ees-taas, huaneest toissee, tuare-viäre tavaroit, kaik tervehti kauniiste, ja jatkova touhujas. 

Pääsin iha varmaa suurimpiirteis sekunnilles ajallani sisäl, noh, minuutin sisäl ainaski. Ja ku viimeks ei aika riittäny, ja välineet loppuva keske, ni ny annettii valmiiks piremp aika, ja valmistautumine ol paremppaa, ja mä olin taas ulkon pualen tunni sisäl! Vau! Homma hoitu hyvi, ku ei tarttenu kokeil monttaalait aparaattii. Tällassii onkelmii sitä voi syntyy, ku o tosi tiukat hammasvälit ja kyse kahre viimise yläposkihampaav välis olevast reijäst. 

Tyhmää täs se, et taatuste tästäki kerrast tulee lasku, ku viime kerrastaki tul, vaikkei paikkaust tehtykkää. 😕 Lasku tulee henkilökunnan ajast, ei yksin toimenpiteist, vaiks niilläki o hinnotellut arvot, tiätty. No, viimeks men puurutusainet, ku hampilääkäri ei oikkee uskaltanu touhuu siäl poskev viäres ilma. Et jos teen piäne äkkinäise liikkeen, ni pora olisisis voinu ol vääräs paikas (senki oon kyl lapsena kokenu, meni tosin suun sisäpualisee ikenehe pahaste, mut silti, lipsahrus, ku äkkii liikuin hampaan isoste viiltäes). Ny uskals toimii ilmanki (ol kyl joku poskisuaja ny kans käytös, mitä viimeks ei ollu). Mul tulee noist aineist vaa isommat ja pirempaikaset säryt, ku mitä hampaan paikkaukses ikinä. Viiltokipu on äkkii ohitte, mut se puurutusaineen särky kestää viikost kahtee.

Sit soitin isännäl, et oon ulkona, ja kävelen keskustas kohti kauppoi, mihi meil ol viäl matka. Nappailin kuvii siin samal. Taivas ol tosi selkee, iham muutamii pilvenhattaroit lukuunottamat. Sattu linnuil, ilmeiseste naakkoi? En oikkee nää noi kauvas, ja oliva hiljaa, ni en ossaa erottaa variksist. Ja lokkiki osu viäl samaan napsuhu, näköjäs. Pikkulinnut laulova puus, vaikkei niitä kuvihi oikkee tahro saarakkaa.

Sit jämährin bussipysäkil, ku meinasin, et tää olisisis se turvallisin paikka, misä hypät Karkin kyytihi taas. Missää kapeil teitter reunoil viitti, ettei tul pahoi ohitustilanteit. Täsä kummiski melkone liikenne o päivisin(ki).

Ja sit ol käytävä kurkkimas, et mikäs pömpeli siäl pysäkin sisäl oikkee onkaa. Digitaaline aikataulukone. Näyttää mitä vuaroo ja mihi aikaa seuraava bussi tulee tähä. Pääbussi Turun suuntaha näköjäs seuraavaks, noi pualen tunnim pääst ja sit joku outo vuaro, mist en ol kuullukkaa koskaa, et taitaa ol joku lukiolaiste kouluvuaro, mikä menee toiseem päähä Nousiaissii ja päätyy ilmeseste Ruskol, eli joku tollane yksittäine "vaakasuuntane" linja. En ol jaksanu kamalaste tutustuu tähä. Noustes kummiski melko huanoste o julkine liikenne hoirettu muutonki. Noi Mynämäjen bussit ajava yht reittii Nousten läpitte, ja se sattuu osumaha aikas lähel meit kyl, mut kaik muut paikat onki sit hankalammi pääsemäs julkisil. Föli Turust menee jonnekki jostai, ja kuulemma päästää kyl autost ulos Nousten osal, ku lipsahtaa linjat Nousten kaut, mut kyytihi ei ota. Nousiaine ku ei Fölin piirihi kuulu.

Ja tovin siin seistessäni aurinkos, alko Karkin puksutus kuulumaha (et mä tykkään siit kuplan moottorin äänestäki!) ja tää ilone nappisilmä isännän ohjaamana pysähty mun ettee ja hyppäsin kyytihi.

Isäntä meinas, et nii hyvi Karkki lähti uurestas meijä pihal käyntihi, et mitä jos piipahretaa nyjjo hakemas yks paketti Maskun postist, vaiks olttii se kauppanouto siält peruttu. Ei uskallettu erellisen päivän luattaa varmaks, et oltais voitu lähtee tätä matkaa tekemähä, ni siks näi. 

Nii, eikä tosa tiätty mittää ilmastointiikaa ol, ja aurinkoine päivä, eikä kauppalootil muut paikkaa, ku takapenkki, mihi aurinko ylettyy, ni ehkä varmint hankkii jääkaappitavarat nii lähelt kottii, ku mahrollist, muutonki. Onha tosa tavaratila tosa noka eres, mut siihe ei sisäl mahru ees yht lootaa nii, et pelti päält menis kiines. Ja meil tulee ain vähintäs se kaks lootaa, toises jääkaappitavarat ja toises ne muut. Mut mikä ol puksutelles. Täyrelline Karkki-sää; ei liija lämmin, ei liija kylmä, kuivaaki, ja sai asfaltil mennä, ettei pölykää lennelly, vaiks pikkuteit menttii, ettei lähretty moottoritiäl ajelemaha.

Mut ei uskallettu jättää Karkkii kaupankaa parkkipaikal yksikses. Pirettii akkunoit apposellas, ettei sisälämpötila nouse liija korkkiaks, ku tiärettii, et tulee maito- ja lihatuatteit kaupast kyyttihi. Ihav vaa yks pussilline tavaraa täl kerttaa, et pärjätää siiheks, et o isomp auto käytös taas. 

Mut täytyy myänttää, et vaiks mä en ol mikkää "sunnuntaiajelija"-tyyppii, ni tällaset ohjelmalliset ajelut Karkil o iha kivoi! 💕 Ihmiset hymyilevä, ku ajetaa ohi, moni moikkaaki, eli sama ilmiö, ku itte nään jonku menevä kuppelil ohitte. Hyväntuulen autoi!