Lupiinihommii

Tykkään lupiineist, eikä nää meijä lähettyvil olevat näyt mitenkää leviämise merkkei, ennemminki kutistumise. Heinät ja koiramputki varsinki tukahruttaa. Kukkii tulee vähemmä, lyhyemmil kukkavarsil - ja haarottuva enemmä ja enemmä - eli kukinnot piänenevä.

Mukku tost hävittämistarpeest nii kovi kohkataa, ni oon sit leikelly kukkii ämpäreihi, et ees on jottai silmäiloo näistäki silti. Vaaleet ja valkoset jätin koskemattomiks, ku niit ov vähemmä, ja ne jotenki erottuu kummiski muust vihreest paremmi.

Ei ol korkeit, ei ol tiheit puskii. Vuas vuarelt piänenevä ja piänenevä. Ja vähenevä. :( Mut se kait tarkotus nykyäs onki? Mitä siit, ettei nää meijä alueen (Turku-Nouste väli) lupiinit ol mihinkäs levinny, ne tiävvarre kukkivat alueekki jättävä ain alas ajamat, et saa tiäl kulkijat nauttii niist kukinnoist. 

Laiskan-löllykkää

Kaks päivää ulkolämpötila ollu sellast 19 astet, eli aikas sopivaiselt touhukelilt kuulostaa, MUT se keli o ollu TOSI painostavaa. Ollaav vähä orotettu, et millo se ukkone osuis kohral, et ilma raikastuis.

Sisäl meil o ollu silti, vaiks viilennyskone pöheltää kylmää ilmaa koko aja, siin vähä alle 30 - tuskase kuumaa. Sisäl ei jaksa tehrä mittää, ku alkaa hiki tursut ja ahristaa. Puhaltimet puhaltaa kohti, ku töit tehrää, millo missäki.

Sinnikkääste nää karvatit silti haluu ol samas kerrokses, misä meki. Yläkertaha se kuumempi paikka o, mukku me ollaa ylhääl, karvatikki ova. Vaiks sit just suaraa tosa puhaltime tuules. Makkarist tulee se viileemp ilma, mikä ossuu parhaite Pyryhy, ja sit tosa rappuje yläpääs o korkkia iso tuuletin, minkä tuulahrus osuu osaks sänkym pääl Islaan, lattial sen ettee Nipsuhu JA muhu, ku istun tiatokonepöyrän ääres tual nurkas. 

Ei tää lämpötila tosiaankaa ol mitenkää inhimillist. Ei ihmisil eikä eläimil. Sisätila viilentyis oikeest, jos olisisi usseemma viileet päivää peräkkäi. Ny tuntuu, et yks kaks viilemppää päivää ja just ku sisätila alkaa vähä helpottamaha, tulee taas ne lämpimämmät säät. Paahtees tää meijä musta peltikatto ei kyl oikkee toimi, ku kuumentaa sisätilaa kummaste.

Päivä vanhusten kans

Näi niit menoi, samantapassiiki, kertyy usseste samoihi aikoihi. Viime viikol ja ny täl viikol, ja välis sit muullaist yhteist kivaa olemist. Ja siv voi ol nii, et joku kuukausi menee välis, ettei nährä lainkaa. Terveysasioit neki, jos ollaa me tai he, lenssus, ni om pakko siirtää menoi. Tuntuu, et niitäki tulee koko aja enenemäs määrin, mitä vanhemmaks tullaa.

Istuttii enste orottamas terveyskeskukse orotustilas, isän abi-mittaust. Siihe saattii ohjeistus, et "1 - 1½ tunttii menee mittauksehe + orotusaika", ja miätittii, jos äiteen kans ehrittäis sit sil välil käyr vähä pankkiasioit hoitamas, mukku varmistin aikaa, ni meinasivakki, et enintäs pual tunttii menee. No, me äiteen kans istuttii sit orotustilas orottamas sen aikkaa, et mittaus tulee tehtyy. Vajaa pualtunttii siihe men. Et noi "hyvät" ohjeet taas.

Mut mikä (taas) hauskaa, ni vaiks istuksin itte vähä jo orotussalin ulkopualel, käytäväs, ni tul jutelttuu tän kuvan kauimpan olevan herran kans vaiks mist. Politiikam menost Ameriikois, Suames, ja yleiseste maailmal, tyättömyyrest, saunoist ja hirsirakennuksist ja mite suamalaiset ovav viänee näit maailmal. Hah! Pahottel viäl lähtiessäs, ku hänt kutsuttii enste, et "olisisis ollu kiva jatkaakki jutusteluu viäl". 

Äitee yritti välil tul keskusteluhu mukkaa, mukku ei KUULE, ni sano jottai iha hassuis paikois, ja sekotti vaa pakkaa, ku ei "kehtaa" sanoo, ettei kuule. Vaiks siis käyttää kuulokojeit kyl. Noi kaikuvat käytävät vaa ei ol mittää helpoimppii paikkoi kuulemisil.

Ja ku istuttii toises orotustilas myähemmi, ni taas siäl yks miäs tul mult kysymää, et mikä tää käytäntö tääl o, et pittääks ilmottautuu jonnekki, ku ov varattu aika, ja mihi tai mite. Neuvoin sit oikeesee paikkaha. Ol kulkenu eri kaut, ku mikä on se "pää"sisääntulo terveystalom pualel, ni ol koko ilmottautumine jääny huamaamat. Hänel ol lääkäri vaa sanonu, et pittää men "länsisiipehe", ja tual ei sellassii ees oo (paitti ehkä jus henkilökunnan suus). Eri orotustiloil vaa o omat numerot. Mut lopult hänki sit ilmottautu ja löys oikkian paikan.

Ajoin isän kotti, et jatkettii äiteen kans pankkiasioit sit hoitamaha. Myllyn S-pankkihi pääsee jonotusnumerol, mut -hitsivitsi- mite kauva sitä omaa vuaroo sit saakaa orottaa. Seisottii siin yli tunti. 

Ja täälläki tul yks papparaine kysymää apui, et mites kauva täsä menee, ja pit varottaa, et aikaa saa kyl varat. Sit hää ei meinannu uskaltaa men istumaha orotustilaha, mikä kiältämät ov vähä syrjäs, ku luuli, ettei sinne saakka nää tota vuaronumerotauluu. Ku ohjasin sinne, ja näytin, et siäl o oma taulu, ni pääs istumaa. On se vanhemmil rankkaa vaa seist orottamas. Kovi huanosti ohjattu tääki homma. 

Mut lopult sit päästii me itekki sisäl, eikä siin sit asiaa käsitelles kauvaa enää mennykkää.

Sit tehtii Prismas ruakaostoksii, eli pit kävel se kauppa iha toiseem päähä, ja taas takasi. Äiteen jalat on taatuste vetelän tän seisomise ja liikkumisej jälkkee.

Piipahrettii silti viäl Länsikeskukses ostamas isäl uuret, tukevammat, mut helpommi jalkoihi laitettavat kengät. Huanoil jaloi kulkemine huanoil kengil ov vaarallist. Nykki tuntu häne vanhat kengät oleva tippumas koko aja, ja kantapäät ol iha lötkönä. Melkkest olisisis paremp kulkee sukkasillas, ku noil. Mut ny pitäs olla hyvät, ja turvalliset. 💙

Siv viäl heil syätti ja kaffetelttii ja höpöteltii menemää. Et siin se aika men, noppeeste. Sit ajo kotti koiraa ulkoiluttamaha.

Piänt puuhailuu

Aurinkoine, eikä iha hurjan kuuma, päivä ol eilä. Mut jotenki kovi painostava. Miätittii, et mahtaaks ukkost olla ilmas, tai jottai. Sillee kostee olemat "kostee", ja piänenki puuhailuj jälkkee ol meil molemmil pää kippee.

Ja ku tosa koiran kans lenkkii tehrää, ni seuraan tätä tiänpiantareen kasvuu eri paikois. En ol mikkää kasvitiäteilijä sinänsä, mukku suurimpiirteis joka tuutist syyllistetää noitte perinnekasvie syrjäyttämisist esimerkiks just lupiinii, ni meijä alueel o yksittäissii paikkoi, misä lupiini kasvaa (ja on kasvanu ny ainaski tän 26 vuat, mitä tääl ollaa asuttu), muttei ne ol mihinkäs levinny. 

MUT kuvan piannar om meijä tontin yhrel pualel ja siin kasvo aikasemmi kurjenpolvee iha sinisen-lilan kukkameren - ja ny täsä kasvaa käytännös pelkästäs koiramputkee. Tuntuu, et piantareet leikataa ekan kerra tiähuallom pualest just sej jälkkee ku koiramputki o ehtiny siämentämähä, ja sehä sit syrjäyttää KAIKKI. :(

Pähkäiltii enste, et mihi tarkotuksehe näät uuret kasvilavat oikkee ois hyvä ny laittaa. Yks uus kahre hirsise jatkoks, ja toine taimi/siirtopaikaks kompostie viärel. VAI sit vaa se yks isomp. No, kasattii se yks ja hurja, mite hassult ja piänelt se näytti noitte hirsiste lavoje viäres, ni pääryttii sit kummiski siihe, et laitetaa ne molemmat yhtee, ja tehrää vähä isomp ala. Kyl muute mallattii yhrel ja toisel taval, ja kovaste näppärä toi ei muavautumaha ollu, mut isäntä osas iha lautoje kans pönkät sen mallihis sit lopult kummiski.

Omaan silmähä näyttää ny iha ok, vaiks se erillaine onki, noist olemas olevist. Multtaa täytyy hankkii viäl paljo lissää kyl. Ei olla noihi vanhoihinkaa viäl saatu täyrennyst. Miätitää, mikä täytetää ny enste noil tääl jo olevil säkeil. Sikku sää jä kunto antava periks.

Mut tuntuu, et ny kaik kasvaa oikke röhähtäe. Kurkut ja tomaatit ovat pituut venyttäny kamalaste, paprikat ja chilit leviävä, ja kukkiva ja uussii alkui om paljo. Moni puska ja puu on jo kukkimisaikas ohittanu, mut eiköhä siält ny muutama herelmäki syksymmäl saara. Vaiks siämenet viäl ovakki pusseis, eikä mullis...

Pitkäst aikkaa kirpparillaki

Päätin, et ostan KAIK kirjontalankat, mikkä ova alle 3€, jos vaiks löytäisisin sitä punast, mitä tarttisisin toho omaan keske-eräsee joulusee kirjontatyähö, et saisisin sev valmiiks. Ei nää piänet lankanössäkät ny tilaa ainaskaa kamalaste viä.

Löysinki kaks pussii, mut punast ei kyl ollu. Nymmää muistelisisin, et mul o jossai sellane pötkyläks kääritty kirjontakankas, mut MIS? Jos miättiski jottai iha omaa kuvioo, niist lankoist, mitä ny sattuu ittel olemaa. Joku syksyne juttu, näist sävyis? Vaiks siihenki olisisis kiva vähä saar sitä punast sävyy.

En ol viäl iha sinne lankakauppahas saakka päässy, vaiks lähin o iha mukavan ajomatkam pääs, ja hyvil parkkipaikoil varustettu (Mylly). 😄

EDIT. 💜 Pöllöö aatelle. 💛

Lanka"meri" - kaikkee muut on, muttei enää punast... Just sitä "joulun"punast.

Enkä tiär auttaaks nää kuvakkaa, ku nualel merkityt värit näyttävä eril, vaiks ova oikkast samaa. Mittää lankoje nimii ei löyry, jollei toi lankapaffis oleva Svarta Färet ol se? Hmmm.

Käytännös siis täst puuttuu pualet viäl tekemät. Tilanne näkyy paremmi tääl.

Isää juhlistamas

Isähä siis täytti 80 jo viime syksypualel, ja sovittii, et mennää jonnekki yhres nii, et meijä nuarisoki pääsee mukkaa. Sit tul meijä rempat, ja lenssut siäl ja tääl ja tual, ja aikataului sinne tänne yhrel ja toisel, ni näi kauvaks se kokkoontumine sit siirty.

Miätittii yhteist elokuvis käyntii, mut ei oikkee sopivast tullu sopivaisee aikaha (liijam myähää, liijam pitkä elokuva...), ni isä pääty sit siihe, et halus syämää hampurilaist tai pitsaa. Ja ku itte söivä just vähäse aikkaa sit pitsaa, ni päätyivä nyssit...

... hampurilaisateriaha. Mut onneks ov vaihtoehtoi. Iha hurjan isot annokset oliki, et meist vaa yks pysty syämää kokonas lautases tyhjäks. Yllätys, se ol meijäm poika. 😛 Heh!

Sit juattii kaffet viäl jälkkäriks, mut siirryttii piham pualel, mis ilma kiärs vähä paremmi, ku sisäl. Iha kummallissii kuvii mun kännykkä ny otti. Tarkens mihi sattuu, ja usseemp tärähti, ku mitä tul terävii. Hö! En ossaa YHTÄÄ käyttää tota niinku pitäs. Tuntuu, et mitä enempi sitä käyttää, sitä omituisemppii kuvii tulee. Mut sellast se nyssit o.

Hajettii vanhukset ja rollaattori kyytihi, ni samate sit heitettii heittit taas kotti rollaattoreines kotimatkal. Piipahrettii viäl multaostoksil, et saarais täsä ees pikkase noit kasvilavoiki kuntoho laitettuu...

Mut olipa kiva juttu! 😍

Hyvää Sunnuntait!

Mun lempiajankohta pihal: sunnuntai aamut. Kasitiä o käytännös iha tyhjä, kukkaa ei liiku mihinkää. Meijä tiä on tyhjä, tai no, koirie ulkoiluttajat, pyäräilijät, sauvakävelijät lähinnä menevä ohitte. Bussiki alkaa päiväs sillee harvakseltaa myähemmi. Kaik "nukkuva" viäl tähä aikkaa...

Lintuje lauluki kuuluu paremmi, vaiks en tainnu osat laittaa äänt vahvemmal. Yleensä ku täsä kuuluu autoje huminaa enempi ku muut. Mut saa riittää tää. Ei tullu aamukaffee juattuu ulkon, ku paikat ova märkii ny.

Nautitaa Sunnuntaist! <3