19 helmikuuta 2026

Kaksteräne miakka

Näit tosi naurettavii säästökohteit, mitä poliitikoilt ov viime päivin osunu silmihi on sit "kiva" seurat. Huamaa, mite ovav viaraantuneet monen arkielämäst, vaiks niit taatuste heil o kerrottu.

- Tehkää itte omat ruuat - CHECK
- Vähentäkää Woltin käyttöö, tai ravintolois/kahvilois käymist - CHECK
- Ostakaa ruuvat tarjouksist - TAVOITE, ei ain onnistu
- Pyyrä ystävää leikkaamaa hiukset - osaks CHECK (jos leikataan, leikkaan ite)
- Matkustakaa lomil vaa halpoihi maihi (mites se men, et Thaimaa o halvempi ku joku toine?) - CHECK
- Vaihtakaa maksulliset harrastukset kirjastos käymisee tai mettis samoilemisee - tavallas CHECK
- Muuttakaa piänemppää asuntoho - ei ol talourelliseste mahrollist ees
- Jos oot tyätön, mee vaiks kaupan kassal; tai nää viimisimmät: risuje poimimiset ja siivoojaks ryhtymine tyättömyyskorvauksel - 😠
- Käyt julkissii kulkuvälineit ja käy kaupois vaa kerrav viikos - 1/2 CHECK
- Luapukaa lemmikeist - 😡

Ja tällast!

Sit se tän toinem puali. Ihmiset IHA OIKEESTE tekevä paljo ruakkii itte, nyj jo, ja varsinki he, joil o talous ollu pitkään tiukil. Ne monipualiset ruuvat, ja terveelliset varsinki, tahtoo kyl jäär huamiotta, ku rahat vaa ei riitä. Eikä usseste riitä enerkkia sem miättimiseenkää. Ostaa halpaa ja täyttävää, ravintoarvoi huamioimat. Joskus jopa miätittävä et jättääks jonku lääkkeen ostamat, et saa ees jottai suuhumpantavaa.

Ku ei ol rahaa, ei tul ostettuu hyvää ruakkaa, ei tul käyttyy ravintolois, ei tilattuu mittää woltil, ei matkusteltuu kotimaas, ei harrastella maksullissii asioit muutenkaa mittää... Saatika ulkomail matkustel, minnekkää, ei ees siihe "halpaha" paikkaha. Ja mite julkisil kulkies mittää viikon ruakkii ees saisisis kulkemaa? Onha noit kottikuljetuksii olemas, alueest riippue, mut ei nekää ilmassii ol.

Itte ostetaa noutona viikkoruuvat, välil niist riittää piremmäl, välil vähä joutuu pelaamaa, et riittää, monestaki asiast riippue, mut ei toi ilma omaa autoo onnistuisisis meijä asuinpaikal. Julkist o harvo, ja jos sitä käyttäisisis, ni joutuisisis asial varaamaa ain käytännös koko päivän. Saatika sikku miättii kaikkee muut menoo, terveyskeskuksis/ labrois kipasut, mikkä ova naapurikunnis, et vähiin kävis tyäpäivät. Omas kunnas ei ole eläinlääkäripalveluitakaa, ku lähin o Mynämäel. Vaiks meijä tassuttajie hoitohistoria onki Raision Vettoris, mitä kyl jatkossaki käytetää.

Lemmikeist luapumine on kans tosi kova pyyntö, ku monil se oma karvatti on se miälenterveyre ylläpitäjä, koirie osalt myäs kunnon ylläpitäjä, ja joskus myäs se sosiaalisuure tae, ku pääsee jutustelemaa toiste koiranulkoiluttajie kans aika ajoin. Pakkaa nää yhteiset kiinnostukse aiheet saamaa suamalaistenki suut auki. 💕 Uskon vahvaste, et monil just se lemmikki pitää yleiskuntoo ja miälenterveyt yllä nii, et terveysasiois ei tartte nii usseste käyrä näit keskuksii "rasittamas". Itte en ainaskaa ilman koiraa lähre mihinkää lenkeil - tai tarttee ol joku tärkkee tarve sil ainaski. Eli ei mittää säännöllist tulisis kyl, "kohmettuisisi" toimistotualil vaa kaiken sisäloloajan (mitä jää lumie kolaamisist ja kesäl puutarhanhoirost). Ev voi olla ainut...

Ja mitä enemmä ihmiset säästävä, sitä vähemmä ihmiset ostava, ja sitä VÄHEMMÄ tulee yrityksil tuloi, sitä enemmä yrityksil painet vähentää tyäntekijöit, joskus jopa pistää pillit pussihi ja luavuttaa koko yritystoiminta. Et poliitikoilt sinänsä yllättävii kommenttei yleensäkki. Tilanne om paha. Täähä ojjo nähty lisääntyvin konkurssein, puhumattakaa kaikist niist, jokka ova joutunu vaa luavuttamaa ja lopettamaha. Ottamaa lainat henkilökohtaseste omil niskoil, tippuu ulosottoho pahas tapaukses, ja sitämyäte vuaskausiks tiätyllaisee löysään hirttosilmukkaha. Ei ihme, et miälenterveysasiois om painet lisääntymäs määrin ja ajat ammattilaisil kortil. Mittää sellast noppiaa apuu ei saa, vertaistukiryhmie chattii ja puhelimii o, mut eihä ne vaa ol sama asia. Moni kokee, et o hyvä saar jäsenneltyy ajatuksii, mut moni kokee myäs, ettei näist ol mittää oikkiaa apuu. Pitäsis saar sitä käytännön tiatoo, mist sais rahaa, mite, ja mil konstil oma musta miäli voisisis muuttuu enste ees harmaaks, et olisisis toiveit siit ylöspääsyks. Tää maailman onnellisin kansa alkaa olla aikas väsyny! 😢

Ja nyssit viäl tää, et tyättömyyskorvauksenki pitäs ol vastikkeellist, eli käytännös orjatyävoimaa. Järjetönt! Risuje keräämine (pitää taas valtion palkat joku ihmine kalliil palkal järjestämähä ja valvomaha tätäki!), siivoominen (on oikeest AMMATTIMAIST toimintaa, ja vääristäis kilpailuu - rasittais siivousyrittäjiiki, saatika mite siivoojii ja heijä kouluttautumist ja osaamise aliarvioimist tää o). Nii, eikä sinne kaupankaa kassal iha ketä vaa otet, vaiks tääki tulee aika usseste mainintana, ku miätitää tyäpaikkoi. Ihan ku näit hommii olisis pilvim pimein olemas... Misä järki?!

Muutenki nykyää toi tyättömän olemine o ihav valtavaa byrokratiaa monel tahol. Vaiks haluaisisis töit, ni vaikkiaha sitäki o tyhjäst nyhjäst...

Vali vali. Ol pakko saar tääki poijes pääst, sori!

Talousasioist

Mä siis oon NII kyllästyny tähä maailman- ja omam maan tilanteesee, ja tuntuu, et koko aja mennää vaa vääremppää ja vääremppää suuntaha, ni oon jo aikoi sitte lakannu kattomast uutissii. Silti tuntuu, et näit asioit vaa jostai tupsahtaa nokan ettee. No, osaltesha sitä tulee tiätty tyän kaut (asiakkaitte, nii heijä tyä- ku yksityisasioittenki) ja suvun, ystävie, kavereitte kaut erilaissii juttui ettee. Mitä o ollu enne, mitä se on ny ja milt tulevaisuus näyttää (valitettavaste usseste: ei nii hyvält).

Terveyshualto takkuaa (säästöt otetaa tekeväst linjast, niist erullisimmist -ja tärkeimmist-, johtajat senku porskuttaa, ja tuntuu, et niit tulee lissää vaa), järjestelmii kehitetää joka alueel MONTTAALAIT, mitä en tajuu sitäkää. Varhaski ojjo Raision ja Nousiaistev välil erilaissii juttui, vaiks käytetää SAMOI lääkäreit/hoitajii/labroi. Järjestelmie käyttö viä kans aikaa siit potilastyäst, ku lääkärit/ hoitajat yrittävä löytää tiatoo, ja miättii, et mitä pittää mihinki merkitä, et kaik tulee oikee laitettuu. Iha järjetönt! Eiks siit olisisis tullu lopult enempi säästöö, et kehitettäis KOKO Suamel yks järjestelmä, mikä toimii eteläst pohjosee, iräst länttee? Sit olisisis hoitohenkilökunnallaki vähempi opiskeltavaa, jos muuttava paikkakuntaa (ku moni tekkee töit usseemmas pistees). Ny pittää saar kunno opetukset järjestelmie ja prosessie oikeellaissee käyttöhö (taas poijes siit asiakastyäst), jos vaa paikkakunta vaihtuu iha samallaki alueel. Meinaa ei ne järjestelmie kehityshommatkaa mittää halpoi ol! Ja nyssit maksetaa niist hommist jopa samal alueel usseemmal toimijal, ni... 😮

Sosiaalitoimi tuntuu hukkuva hommihi, ettei mikkää taho oikkee toimi. Eikä tää toimi kunnol yhteistyäs terveyspualenkaa kans, vaiks pitäs. Et moni homma kulkee ikkäänku jälkijunas, ja sit kummastellaa, mite ihmissii joutuu nii usseste (tai tiheeste - sairaala-kotiutus-sairaala-kotiutus-sairaala...) erityishoitoho. Kotiutuspalaverii pittää läheiste, noh, oikeeste omaiste (mitä sit jos näit ei ees ol?) vaatii, ku eivät kovaste näit mainostele. Aiheuttaaha toiki vähä lisätöit, tiätty, siinkohtaa, ku tilanne katsastetaa, mut se voi sit taas myähemmi auttaa, ku saa kotiutuksen tehtyy KERRAL oikkee! Prosesseis olisisis paljo parantamisev varaa.

Ja sikku päästää tähä oikeeste tärkkiään asiaha, mikä nykyiselläs o elämises välttämätönt, eli rahaan, ni alkaa jo hiukset tippumaa pääst. Veroalei tehrää isotulosimmil ja yrityksil (osal, ei kaikil, et misä tämäkää tasa-arvo o?), yritystukii menee kummallissii juttuihi, ja neki rahat tuntuva menevä lopult ain jonnekki ulkomail, eikä jää Suamehe. Ja ne leikkaukset sit koskee ain jo valmiiks kaikkeist köyhimpähä osaha ihmissii. Se osa, joka vast opettelee aikuiselämää, tai joka ojjo iha poikki byrokratiast ja taistelust käytännön asioist, etteivä jaksa tapel politiikkaaki vastaha. Paljoha näit o eruskunnaski käyty läpitte, mut toisest korvast sissää, toisest ulos - nii se tuntuu menevä. 😡😢 "Asiantuntijoit ollaa kuultu"... Joo, muttei kuunneltu, eikä niil ol käytännös mittää välii, vaiks jättäisivä moisen kiarroksev välist kokonas. Ärg!

Sel lisäks näit "koht tulee", "ei tulekkaa", "tuleeki tällane" ja sit voi ikkäänku puskist tullakki jottai "mitä sattuu". Yrityksie oletetaa pysyvä menos mukan kaikkie järjestelmiem muutosten kans, hintoihi vaikuttavie juttuje, ja sit tiätty niistäki maksetaa. Kehittäjil tiätty hyvä juttu, ku rahaa tulee, mut yleiseste ottae lisää kului varsinki sit niil kuluttajapualen yrityksil, mikä taas nostaa painet siihe, et tuatteen/palvelun hintaa pitäsis kans saar nostettuu, varsinki, ku näit juttui pakkaa tulemaa nykysi kiihtymäs määrin lissää koko aja. Ja kuluttajat ku joutuva sen alvinki ain maksamaha, ettei se ol siirtokuluna, niinku alv-rekisteris olevil yrityksil, ni kalliimmat ostot ei taas ol kiva juttu lainkkaa - jollei talouren tulot kasva samas suhtees, mitä ne ei pakkaa tekemähä, päivvasto.

Juu, nythä siis pitäsisis enste saar jotenki lisättyy OSTOvoimaa, millä yrityksekki elää. On se ostaja sit kuluttaja tai yritys. Tyhjäst om paha nyhjäst. Mitä enempi piäntuloset saisisiva rahaa, sitä enempi sitä myäs siirtyisis liikkeel, eikä jäis tileil makkaamaa. Tuli se ostovoima sit tuist tai palkast, rahal sitä tulost tehrää. Ku o rahaa, syntyy yrityksii, yrityksilt ostetaa, tarvitaa lissää tyävoimaa, ostetaa/vuakrataa toimitiloi -> tyättömyys PIÄNENEE, ja valtio nappaa joka asiast osan ittelles: tuloverot yritys/palkka, alv. Sit ei ne valtion lainanhoitokulukkaa tunnu enää nii isoilt, ku suhtees tulisisis tuloi enempi. MUKKU!

Miksköhä kummas mä en usko YHTÄÄ tähä Suamen "demokraattisee" politiikkaha? No, sanotaaks lyhkäseste viäl, et mum miälest se ei ees oo koskaa oikeest demokraattine ollukkaa. Siit voisisin sit kirjottaa uure postauksej joskus. Koko systeemi pitäs uusii!

Tulevaisuutee pitäs pystyy palkast varautumaa nykysi vähä ameriikam mallii: säästää lasten ammatilline koulutus ja omat eläkeiän varat. Yhtää ei voi laskee sev varaha, et näit kumpiikaa enää jossaikohtaa olisisis olemas - VAIKS olisisis koko tyäiän veroi maksellu. 😠

Meijä taloure säästöt nyssit ainaski o laitettu liikkeel. Kaik mitä tulee, myäs menee! 😜 Ain jonku aikkaa om pakko säästää, ku remppaa tehrää säästöil. Remppalainaa o TOSI vaikkia saar. Jääpähä neki korot sit pankilt saamat.

18 helmikuuta 2026

Laskiainenki meni

Eiline päivälämpötila ol nii touhuluvuis, ku vaa talvel voisisis ollakkaa. Illaks alko kylmenemähä taas.

Aikuiste suksii ja monoi meil ei olekkaa, mut lastellapsil löytyisisis hiihtovarusteet kyl. Ja lapsellapset ei ny ollu tääl. Tein siv vaa vähä piremppää lenkkii koiran kaa.

Pikkune taikina pullii tul päiväl töitte ohes tehtyy. Ei noussu niinku viimeks, ni vähä repes paistaes. Ei se makuhuv vaikuttanu. Syättii sellasenas, lämpimän ja uunituareena kylmäm mairon kera. Ei tehty ees kermavaahtoo, vaiks kermaa ollaa tätä varte hankittu. Ol iha NAM ilmanki! Olisis ehkä sittenki pitäny tehrä pikkase isomp taikina. Heh!

Aamul raikast, pakkast se kolmetoist astet. Piän viima pohjosest. Pellol aterioittijoit, en tiär mitä löysivä, mut jottai mussottiva. Mitä nyssit jäivä meit seuraamaa vähäks aikkaa. Isla selväste kans nää kaverukset huamas, muttei välittäny. Olival liija kaukan. Tsuumasin lähemmäs, et toi meijä jokiuama jäi etualal, mikä oikkeest o pello takaosas. 

Tän takii mä joskus kuvailem meijä paikkaa, et se o keskel peltoi, mut mettär reunas. Ja niihä me ollaanki. Avaraa usseemppaa suuntaha (pohjone, itä, osaks eteläki), mäkist puustoo toisee (lounas, länsi). Jollei noi meijä tonti kummaltaki pualelt kulkevii teit olis, ni voisisin olla paljo tyytyväisemp tähä paikkaha, mut minkäs sille sit taas voi? Toine tiä ol jo, ku tähä muutettii, toine tupsahti sit vähä yllättäis kaikkie valitusaikojej jälkkee (siis meil ei ollu mahrollisuut valittaa, ku ei tiäretty koko asiast mittää) toho toisel pualel. Et sellast. Onneks se tiärrakennusaika ojjo takanpäi, vaikkei sitä unohrettu olekkaa, nii kamalaa se aika ol. Ja kesti ja kesti. Ihana, tunnelmalline museotiä (Suuri Postitie), sitä alkuperäst tiäpohjaa, jäi uuren tiän alle. Ny tätä jäi enää nii piän pätkä, ja siihe keskel sortumaisillas oleva museosilta, mink päält ei oikkee enää tahro uskaltaa mennäkkää, ettei jää kivimassan alle, jos se sattuu sortumaa. Sillast ei näyt välittävä Nousiaine kuntana (sinne asiast ilmotettu moneste, ku tontti kuuluu kunnal) eikä museovirasto, mink listoilt silta löytyy (tai ainaki ON löytyny, nykyst tilannet en enää tiär). Nousiaine on sit puronnu poijes kaikist postitiän selvittelyistäki (paikkakuntana), noist  erilaisist tiän historia-artikkeleist. Surku! Samal purottii pyäräreitistöje listoilt tän osalt, ku ei tost silla ylitte enää pyärälläkää voi suasitel ajamaa. Et "kiva"!

Mut mites tää nyssit taas valittamiseks muuttu? Pit kertoo vaa vähä meijä ympäristöst. Tää talvi o ollu kylmemp ku vuassii, mut jotenki silti meijä torppa om pysyny piänemmäl vaival ja vähemmäl sähköl lämpimämpän ku aikasemmi. Ei sais siis valittaa!

17 helmikuuta 2026

Aikataulut paukkuva

Onha se toki tiarossaki, et ei näät rempat, ku samal täsä asutaa, tehrää töit, ja siv viäl saatii talon ulkopualistaki tekemist viikollopul, ain iha toivomustem mukkaa etene. 

"Äkkii" tehty. Juu, ei! Periaattees siis varsinaise lattian laitto ei ol iha kamalav vaativaa ja aikaavviävää, mut ku siihe lisää kaik huanekaluje (painavienki) ja tavaroitte (ja niit riittää) siirtelyt, kaik kummalliset lattiapalkit (outo nurkkaus aulas), hormin ulokkeet, ovet, rappukäytävän - ni joha sitä siin sit oliki jo nikkaroitavaa. Ei tosiaankaa pysty vaa "putkes" uut paneelii laittamaa toisen ettee, ku pittää ottaa palane tualt ja toine täält, et saa kaik sopimaha. Liukuovekki pit nostaa ylemmäs, mis ol yhrellaine puuha siinäki.

Mut nym meil o lattia tehty! Huh! Enää noi jalkalistat seinustoil, kaire ja portti rappuste ettee, kynnykset (menivä neki täsäkohti uusiks, ku lattian korkeus muuttu) ovihi - niitte kaikkie rakentamine, maalaamine (mikä taas teettää hommaa tellinkie suhtee, ku ulkon ei ny maalat, se tyätila täytyy johonki sisäl kehittää. Ja ku sitä tilaa EI OL, ni...

Meijä alueel koululaisil on ny hiihtoloma, ja olisis ollu kiva saar lapsellapsekki tänne mummu-vaarilaha joksiki aikkaa, mut ei ennenku vähintäs rappukäytävän kaiteet ja portti ovav valmiit - ja sänkyt käytettävis (ny ovas siis tavaroit täyn). Meijä remppa-aika vaa ny o töittej jälkkee iltasiv vaa, ja osa tavaroistaki ov viäl kaupas (puutarpeet ja maalit), ni pelkään, ettei saar viikollopukskaa lapsil kuntoho. Hö!

Mut tätä se nyssit o. Olisisis pitäny miättii hiihtolomaa sillo, ku tätä yläkerttaa alotettii, tai siis jo ENNE ku alotettii. Mut eihä se enää nii miälempääl ol, ku omat lapset ei enää ol koululaissii. Oma moka!

15 helmikuuta 2026

Ystävämpäiväviikolloppu

Ihana sukuloimisviikolloppu sit samal, ku viätettii Ystävämpäivii ja siv viäl tupareitaki piänel porukal. 


Vaihtelevas pakkases, melkkest -30C lavvantain, lämpimimmilläs -5C.


Täyt aurinkoo pilvettömält taivaalt, ja sit tänäpe enemp harmaat ja pilvist. Pilvet pittää lämmön paremmi tääl maan tasossaki.

Perjantai men vanhuste kans. Terveyskeskusreissuu, Tokmannii, Prismaa. Syättii ja höpöteltii yhres. Elokuvatarjontaa vähä katteltii, ku tarkotus olisisis mennä jottai yhres kattomaa, mut jotenki hankala löytää sopivaa (liija myähää alkaa, liijam pitkii, tai muutev vaa ei kiinnosta koko aihe...). Finnkinos näkkyy seuraava viikko ain jotenki tiistain vaihtue, ja sitä piremmäl ei sit mittää tiatoo, et mite ja mis mikäki elokuva menee, vaiks joku kiinnostava "tuleva" elokuva löytyisisiski, ennenku taas just sil viikol, ku se o ohjelmistos. Ei kiva! Mut koitetaa ny kummiski sitkeeste tarkastel valikoimaa viikottain, et SE OIKKIA viäl löytyisisis. Finnkino siks meil teatterin, ku siihe pääsee autol nii näppäräste liki, ja heil o ovil ussemmite myäs pyärätuolei, mitä saa siäl sisäl olles lainata, ettei tartte rollaattorin kans mennä ja jännittää, et kestääks jalat vai ei.


Lavvantai, eli se varsinaine Ystävämpäivä, men siskon ja miähes kans. 💖 Kipastii teatteris kattomas Sohva, ja esityksest ei kuvii ol, ku kamerat ja kännyt pit sulkee - tiätty.


Netist printtasin yhrellaise selvitykse täst, et saan bujov välihi jottai kans. Tää näytös ol varattu jo aikasemmi, ku saattii joululahjaks liput. Nyssit sattu tää varmaa tän talve (ehkä, tulevist päivist ei viäl tiäräkkää) kylmin päivä. Vähä joutusim miättimähä, et mite pukeutuu, ku takkivalikoimaa ei pahemmi ol. Sellast römppätakkii (koiralenkeil sopivaa) käytännös enempi. Ettei sit kävelles kylmety.

Meit ei meinaa kukkaa autolt teatteril soffam pääl kantanu, ku pit ite kävellä. Heh! Noh, ihan kiva; aurinkoine sää, vaiks jäätävän kylmää oliki. Teatteriv viäres ei autoje parkkipaikkoi ol, ja vaiks teatterilipun hintaan kuuluu Föri (linja-auto), ei meilt täält Noustest Föri kulje...

Mut jos joku sattuu miättimää, et menisisiskös tätä kattomaha, ni suasittelen! Kannattaa nährä ja kokee!

Eikä meil muutenkaa koskaa siskom perheen kans aika pitkäks tul! 😍


Ja tänäpe olttii sit veljem perheen tykönä, vähän niinku tupareis. Ekaa kerttaa "katsastamas" heijä uus koti. =) Ja kuvatha sit men taas kummallisee järjestyksehe. Mut -juu- kaffeteltiiha me! 💗 Vaiks vast ruakailuj jälkkee.


Kisut tuliva jossaikohti esil...


... ku aluks oliva "omas" huanees. Eli saunas.


Riistakäristyst ja muussii, salaatin kera. Nam! Mite herkkuu! Ja täyttävää! Hurjan isot lautaset, et helposte mahtu tupla-annos kerral nokan ettee, heh. Mut mite ihanaa syär hyväs seuras!

Koko viikolloppu tuntu menneen, ku siivil! Hyvä seura, kivaa tekemist, rentoo olemist. Mikäs sem paremppaa? Ja ku viäl sain kottituamisen vähä lissää lankaaki, ni ei voi valittaa! Mistää!

14 helmikuuta 2026

Hyvää Ystävänpäivää!


❤ Juhlitaan tänään Ystävyyttä, Ystävällisyyttä, Yhteisyyttä, Ymmärrystä ja kaikkea sellaista Yhteistä hyvää! ❤

12 helmikuuta 2026

Aika aikaansa kutaki

Täsä jäin miättimähä, mite eri asumismuato ja -paikkaki vaikuttaa elämähä. Me ollaa asuttu piänes kerrostaloasunnos (yksiös), rivitalos, luhtitalon toises kerrokses, isos kerrostaloasunnos ja nyssit pikkases omakotitalos.

Täst meijä nykysest tykätää molemmat isännän kans tosi paljo, ja on jokune vuas sitte ollu tilanne, mis me jouruttii miättimää, et täst on isol torennäkösyyrel luavuttava. Siivottii sillo käytännös varasto tyhjäks, mikä ol vuasiem mittaa tullu täyttee jos mitäki tavaraa. Iha käyttökelpost, mikkä vaa ei mahru toho asuintaloho sisäl millää. Niist tavaroist ol suhtees helppo pääst eroho, ku täst talost ja pihast pois lähtemine satutti jo iha ajatukse tasol. Ollaa kyl NII jääty tähä kii.

Täst lährettii sillo aikanas, ku tähä 1999 syksyl muutettii. Piha ol ollu peltona, ja myähemmi kuultii, ettei täs oikkee tahtonu kasvaa mikkää. Eikä sillee ihme, ku tää o välil ihal liija kuuma ja kuiva, ja sit taas kylmä ja märkä. Maa elää tosi paljo. Meil o talvisi pari-kolme astet kylmemppää ku ympäril ja kesäsi sama sit lämpimämmäm pualel. Aurinko paahtaa, pohjostuuli puhkuu, mut kohopenkit, kasvarit ja vatut (toki suajasemmas paikas) tuattava satoo ja silmäniloo iha kivaste!

Remppaa ollaan tehty joka kämpäs, mis ollaa asuttu, ja onha niit autottomiiki aikoi ollu, ku kaik tarvittavat palvelut oliva iha kävelymatkam pääs (kaupat, pankit, posti, apteekki, terveyskeskus, neuvola, tiheet bussilinjat...), mut sit se oma piha-alue puuttu, ja isohko parveke jäi hetimite pikkaseks, vaiks siittäki kyl saatii lasten kans vähä naposteltavii (mansikoi, yrttei, perunoi, porkkanoi, herneit, ja yks vuas päivähoirost tullu kurpitsa valtas koko parvekkeen lattiatilan, heh). Naapureit ei paljo nähty, muutama perhe samanikäsine lapsines käytännös vaa. Vaiks ol iso taloyhtiö (toisaalt hyvä, toisaalt huano). Tuntuu välil, et tääl maal ollaa enempi naapureitte kans tekemisis, ku kerrostalos konsanas, vaiks välimatkat o huamattavaste isomppii. Ja ehkä jopa se käsite "naapuri" om paljo laajemp ku kaupunkis.

Ollaa isännän kans enempi tällassii kotihiirii, ku ulospäisuuntautuneit yhteisöllissii persoonii, vaiks sit talkois sum muis yhteisis jutuis ollaa pyrittykki olemaa mukan. Niitähä ny ei kamalaste tääl maal enää ol ollukkaa, vaiks kyläyhristykse jäsenii ollaanki. Jotenki se aika vaa "lipsahtaa" tääl oman tonti sisäl enempi. Vaiks tarvittaes autetaa kyl, misä voiraa tai osataa.

Suunnitelmii o yhä paljo, ja vaiks toteutettukki monttaalait, ni tuntuu, ettei koskaa tul valmist. Tää o, niinku sanottii, ku tänne muutettii: ikiprojekti! =D

Mut ny tehrää asioit ihav vaa meit ittee varte, ei kettää eikä mittää muut ajatelle. Kiinteistön arvo tuntuu vaa tippuva ku lehmän häntä, vaiks mitem paljo rahaa tähä kii laitettais. Ja sitäki ollaa yhä miäles piretty, et "mitä jos"... tulee se pakkoaika, ettei pärjät täsä kahrestas enää. Minimivaatimus seuraaval  asunnol olisis se, et eres piän ulkotila, vaiks parvekkeena sit, täytyy olla. Ja paikal se, et peruspalvelut olis kävelymatkan pääs (huanokinttusellekki), ettei tarttis ylläpitää autoo ja siihe liittyvii kului enää. Ny meijä ei tartte autopaikast maksaa mittää, mut het jos asutuskeskuksihi mennää, ni niis usseste ov vaa ne maksulliset paikat.

Joo, lopputuleman se, et me asutaa NY just siäl, misä halutaanki! <3