Rakkait kävi kyläs

Siskol tul yllättävä suunnitelmammuutos, ja keksi, et nappaa äiteem mukkaas, ja tulee piipahtamaha. Tul kaikil vähä kivaa vaihteluu. 💖

Nykku olisisis mahrollisuus tilam pualest (ku o uus pöytä ja tualit, mitä uskaltaa käyttääkki) kaffetel terassil, ni sevverti kylmä tuuli ol, ettei viäl tarjennuttu lenssuje jälkimaininkeis men ulos istuksimaha. Ja tuliha se sit hyvi höpistyy kaikellaist köökissäki, ettei siin.

Toiva purtavaa tullessaski, vaiks lopult näytti, et piirakka vaa tek kauppas. Meil ol täks päiväks meijä viikko-ostostilaus noutona tehty, et oikkee mittää isomppaa viarasvaraa ei aamul ollu. Eikä ollu yhtää kanammunaakaa jäljel, et piirakkatäytteesee pistin sit kanammunan "tilal" appelsiinimarmeladin, mihi sekotin perunajauhoo. Sit se kermaviilin ja pakkasmustikoitte kans sekasi. Piirakam pohja ol pakastetuate, onneks ol viäl yks sellane, ku en olisisis osannu tehrä omaa piirakkataikinaakaa ilma kanammunaa. Sit pohjam pääl viimiset pakkasmansikat, tää täyte sinne mansikoitte välihi ja pääl viimiset varelmat. Kaik näät pussimpohjallissii erellisist leivontasessioist. Jämii siis. Mut iha hyvi näytti maut sointuva lopult yhtee. Vaikken ol tällast koskaa enne tehny. Tulee kokeiltuu kaikellaist tällee, mitä ei välttämät tee koskaa uurestas kummiskaa.

Mist tul miälee toi Uuremmaan droonivarotus viime aamuyäst (mikä siis tul ittel ettee vast tosi paljo myähemmi, feissarin kavereitte kaut). JOS tulisisis tilanne, et meil ov viikko kauppareissust, ni kyl melkose tyhjät kaapit oj jo siihem mennes. Et mistäs sitä lisätilaa köökkihi oikkee saisisis? Tassuttajil tilataa tarpeet ovel toimitettun, ja niit tulee kerral ain isomp satsi, ni tää pual on kyl hoirettu. Eikä näit tartte niinkää ees köökis säilyttääkkää. Ja ain tilataa ajois ennenku erelliset ova loppu, ni kiarto toimii. Me ihmiset sit ollaanki vähä eri asia... Mut sikku oikeest tarvitaa, ni kait sitä sit jottai keksii?

Saattii mansikka-amppeli, ja pistin sen ny etuterassil nii, et tää ilta-aurinko, ei niim polttava, osuu siihe - ja aikane aamuaurinko. Sillonku paistaa, tiätty. Korkkia terassi, ni ei tähä ekan mikkää pakkanenkaa osu. Samal tohinal sit siirsin sisält noi pelakuut taas ulos, ja värinokkoset. Saa nährä, mitä nyssit tykkäävä. Kovi kylmii öit ei ainakaa ol luvattu.

Uut terassil

Sato, ku lährettii. Kunnol. Ja mentiinki ilma peräkärrii, ku isäntä meinas, ettei haluu ajaa sen kans mihinkää ruuhkasil parkkipaikoil. "Nolottaa, jos joutuu käsin vekslaamaa"...

Ja isännä ruuhka o se, et vastaantuleval kaistal näkkyy yks auto viirem minuutiv välein, ja et meijä eres ajaa joku kahresaram metrim pääs. Ku mum miälest tiät o sillo "tyhjät" (varsinki, ku ajaa moottoritiät). Nauratti oikkee, ku isäntä ajaes meinas, et "mite o tällane ruuhka näi aikasi aamul jo?" - ku ei oikeest ollu ruuhka lähelläkää.

Kattottii sit kummiski tuatteire pakkauskokoi, ja isäntä laski, et kyl ne autoho soppii. Ja sopiha ne. Mut aikas tarkkaa tila men kyl. Kaks mattoo, kuus tualii, pöytä, yks "ranta"peli ja isännäl toiset kenkät (kaks viimist oliva heräteostoksii Julast. Hah! Mut alle kymppi niihi men, ettei paha. Muut tuatteet maksovakki sit vähä enempi.

Kottitulles ei enää satanu, mut mannut oliva märjät kyl. levitettii mattot vaa rullast "ulos", et saava tasottuu terassil, käytettii painon kaikellaist, mitä terassilt löyty. Eikä siin sit kauaa mennykkää. Piäne vesiropsaukse auttaman. 

Sit alko kirkastumaha, ja kasattii toi pöytä. Onneks OL noi mattot, ku muuto meilt olis yht ja toist puronnu terassilautojev väleist ales. Kylhä sinnekki o luukku olemas, mut ahras tila, ku siäl o noi tukipalkit melkose tiheeste. Ei kiva paikka ollenkaa. Ainakaa aikusil...

Ny jätettii näi, vaiks ehrottomaste pöytä tarttee saar keskemmäl, ni ei tul reunojenkaa pualel ahrast. Ja hauska, ku otettii isoimmat mattot, mikkä ova ulos tarkotettu, ja näi piäneks ne sit kummiski jäivä. Ehkä meijäm pittää hankkii viäl yks samallaine matto toho, ni tulis vähä tasapainosemmaks. Saa nährä... Toisaalt tota terassiiki sais jäärä vähä näkyvii, mihi sais vaiks sen uima-altaan pojil laitettuu nii, ettei se ol mattom pääl. Valuis vesi noppeemmi siit sit ales, eikä jäis kastelemaa piremmäks aikkaa. 

Meil o sellane aikustenki iso uima-allas olemas, mut se vaatii aikamoise homman saar käyttöhö, ja pittää puhtaan. Sen ku laittaa, se on sit koko kesän vahrittava (pumppu, suarattimet, levänpoistamiset, päälipressun laittamiset ja poistamiset...). Ja nykku olis muutaki suunniteltu täl kesäl tehtäväks. Piänemp allas viäl pari kesää pojil taatuste toimii, sit isompin ei enää niinkää.

Maksettii ny turhaa yhrest vuarokaurest ton peräkärrin osalt, ku ei sitä eilä tarvittukkaa, ylimääräne matka vaa tul, ku pit se palauttaakki, mut ens kerral tarkistellaa aukioloaikoi tarkemmi. Ei voi hankkii pahemmi remppakamaa, ku ei ol paikkaa niil, ennenku saaraa kamaa poijes alt, reiluste.

Mut tuliha sitä iha jo kesämiäli, vaiks kylmä tuuli oliki, ku terassil häärättii! 💞

Suunnitelmamuutoksii

Näät asiat, mihi me ei itte voira vaikuttaa, mut vaikuttaa silti meijä tekemissii, ovak kyl jottai iha kamalaa. Vaikkei mittää siis vakavaa olekkaa kysees.

Isäntä siis haki meil vuakrakärrin, et saaraa kaatiksel mahrollisimam paljo kamaa ny ulos tualt talousrakennuksest. Siäl o rikkonaissii koneit, vanhoje remppoje jämii, mitä ei oikkee voi polttaa omal tontil, maalipurkkiem pohjii ja kaikkeet sellast. Eilä (ONNEKS) isäntä sai kaks kuarmaa viättyy ja toi tullessas isoi säkkei multtaa. Meijä Karkki (kupla siis) pit ajaa roudaukse tiält ulos, ku autotalli om piän.

MUT! Se muttaha täytyy ol. Samal tul tajuttuu siäl, et tänäpe kaatis ei ol auk! Eli meil o yks ylimääräne vuarokaus iha turhaan toi kärri. Höh! No, eilä siit sit puhuttii, ni päätettii, et ku kert näät Julat, Ikeat ja muut vastaavat ovak kuitenki tänäpe auk, ni mehä käyrää sit ostamas ne terassijutut (matot ja pöytäryhmä), mikkä o ollu orottamas hankkimist vähä myähemmi. Saaraa ees jotenki hyätykäytettyy tääki päivä. Saa nährä, mitä löyretää... 

Ny tuntuu aamu jotenki hankalalt, ku olin nii ohjelmoinu itteni römppävaatteisii ja ihan muuhu tekemissee, ni ny täytyy laittaa ees vähä ihmismäisemmi ylle, ja hoitaa aamutoimet normii noppeemmi - JA muistaa ol ottamat niit diureettilääkkeit (sokeri- ja verempaine), ku täält o lähimpähänki huanekalukauppaha (Maskus) matkaa, saatika sikku mennää Raision ja Turu rajal... Varmaa joka paikas vessoi o, mut riippue, misä itte o, voi siihenki ol matkaa, ja ovet ova lukittu nii, et pittää joku poletti tms. kassalt hakkee. Se kiarros voi ol jo ihal liikkaa. Näil lääkkeil se hätä tulee aikast usseste tosi isona, ja tosi yllättäe. Pualest tunnist kahtee tuntii välil. Ei ainakaa innost ottaa sitä riskii. 😉

Piänt mökkireissuu

Ajoissaha se alkaa, listaihmise reissuvalmistelu. 😐 Mut tuntuu, et koko aja tulee listaha lisättävää, ettei tää ny voi turhaa olla. Hah!

Viäl täytyy lisät seuraaval sivul, et millaset vaatteet mukaha sit ottaa, ku vähä tarkemmi näkkee, millast säät om mökil luvattu. Ei viitti tehrä listaa, et "jos paistaa", "jos sattaa"... Varsinkaa, ku ov vaa päivän reissu. Täytyy noi koiranki jutut miättii, et onks otettava sarevarusteit, ku se ny ainaski o hoirettava, siis ne lenkit, sato tai paisto. 😜 

Nykku o nyyttäreist kyse, ni ei tartte autoo ruakatarpeit täytehe ottaa, sentäs. Sellassiiki reissui oj joskus tullu tehtyy kyl. Iso kylmälaukku kyytihi ja mont laatikkoo muit tarpeit.

Mut iha kivaa miätittävää ja orotettavaa! 💕

Pikkuaurinko satteen keskel

Hiljalles lissää juttui pihal tapahtuu. Ny tosin sellane tauko, etten iha satteen aikan mittää tehny, mut sikku tää aika päättyy, alkaa "multamöryymine". Uut multtaa tosin ei olla hankittu viäl. Ehtii sen. Valmistellaa kaik kunttoo sitä enne. Isäntä kyl hankki jo lainaperäkärrin toho pihal, et viä kaatiksel roskii, ja takastulles tua isomppii tarpeit - kute just niit isomppii multasäkkei, ja saunaremppajuttui. Saa mennen tulle jottai järkee noil reissuil.

Sain kummiski ny suajattuu valoverhol kasvarin itäpualen sivun, mist paljo kuuma aurinko sisäl paahtaa. Sen saa sit jossaikohti kesää ottaa poijes.

Sit kaveri piipahti, ja toi valla ihanan "pikkuaurinkon" piristämää täl hetkel viäl sisätiloi. Ulos jossaikohti.

Tää oj jottai uut, et aurinkonkukas o usseemppii nupui. Tää o aikas matala, ja melkkest jokases lehtihankas o pikkune alku. Saa nährä, onks ne uussii oksii, vai uussii nuppui, kuha vähä kasvava. Kunha mä saisisin pirettyy tän henkis. 😉😎

Tänäpe om mussukkapäivä, vissii. Ei pitkäl maisemaa näje, yläkerra akkunast ku ulos kattoo. Mut ei myäskää sara. Ehkä täsä pääsee oikeest multahommihi viäl. 😄

Vertaistukiryhmäs

Eilä ol sen toisen kokoontumisen aika tual vertaistukiryhmäs, kaks viäl tulos. Piänel porukal ihav valtavan kiva juttu.

Neurokirjol oleminenha EI ol mikkää sairaus, vaan enemmänki ominaisuus, mut sit moni miälenterveysoireine voi taas ollakki sairas, yleensä liittyy johonki traumaha, oman ittensä huamiotta jättämissee, jonku hoitamattoman sairaure oireissii (raurampuutos, vaihrevuaret, kilpparionkelmat...), ja mikä ristiriitasint, asian salas toisilt pitämine yleensä vaa pahentaa oireit. :(

Nouste seurakuntakoti o hyvä paikka järjestää tällassii tilaisuuksii, ku sinne mahtuu nii piänet, ku vähä isommakki porukat. Piän köökki, mis saa laitettuu kaffet/teet ja misä o jääkaappi. 

Yritän ain ottaa jonku kuvan sisätiloist, viimeks tarjoilust, ku en haluu ihmisist kuvaa ottaa. Täl kerttaa otin näist upeist isoist kaappikelloist, mikkä eiväk kyl valitettavaste toimi, ku ei ol enää sellast asiantuntijaa, joka osais entisöirä sen kellokoneiston vanhal taval. Vaatis sellassii osii, mitä ei saa mistää, eli ne pitäsis jonku iha itte tehrä, jotenki. Käsityän ne o näihi aikanas nikkaroitu.

Ku olttii kaik koos, alkoki juttu luistamaha. Ei tual tartte väkisi puhhuu, jollei haluu. Sillee rennoste voi kuunnella vaa, mitä muut o kokenu, tai mitä joku haluu tiätää. Kysymyksii herää, ja niihi voi vastaukset ol ihmisist riippue iha täysi päivvastasekki. Ja seki on ok. Me ollaa kaik erillaissii, eikä koeta asioit samal taval. Mut silti o hyvä huamat, et näi o. Ymmärrys kasvaa tällasis kokoontumisis. Pitäs vaa laajemmal väel saar tätä tiatoo.

Pualtoist tunttii men vauhril. Puhuttii lääkäreist, lääkärikäynneist, syämisist, ei-syämisist, ajankäytöst ja siihe hyväks toretuist apukeinoist, yllättävist käänteist elämäs, ja mitä se kullekki tarkottaa, mist juantaa se pelko, et "mitä muut aattelee", vai aatteleeks ne oikeest, ja se osa onki paljolti omas pääs vaa. Ja sellast.

Ku aihe o ittel herkkä, se et vaiks sarast ihmisest, jokka tiätää asiast, YKS sanoo jonku poikkipualise sanan, SE jää miälee, eikä se, et ne yhreksänkymmentyhreksä ol iha ok asian kans. 🧡

Kirkollisest paikast tul miälee, ku sanotaa, et "tee muil, mitä haluaisit ittelles tehtävän", ni sitä EI voi ottaa kirjaimellisest. Jos mä tykkään halauksist, joku toine inhoo sitä. Jos joku tykkää piänest naljailust (meijä suvus tää o enemmä tapa ku sattumus, mihi uuret ihmiset kyl onneks o ain äkkii tottunu), ni joku toine ottaa sen kiusaamisen. Parast, ku ossaa nauraa ittelles, ni ei nii herkäste ot ittees muittenkaa mahrollissii vähä ehkä joittenki korvil ilkeekski tulkittavii kommenttei. 💕 Mut siit oon tiätty samaa miält, ettei tartte tahallas men koskaa toiste miält pahottamaha, jos sen suinki pystyy välttämähä. Lähinnä siis pitämäl välil suun kiines, vaiks tekis miäl laukoo jottai... 😌

Ryhmä taitaa ol piän just siks, et piän paikkakunta, ni rohkee pittää ol, et uskaltaa osallistuu, jos pelkää asian leviävä. Vaiks pitäsisiski ol ittestäänselvää, ettei tualt ryhmäst kukkaa lähre toisistas mittää ettippäi puhumaha, ku siinähä tekkee samal itellekki hallaa. Surullist, ettei sellast luattamust ol.

Tähä liittye myäs adressi, mikä kannattais kaikkie ajatuksel lukkee ja allekirjottaa:
alkaa_purkako_toimivaa_palvelua_sailyttakaa_kasvatus-_ja_perheneuvonta_sosiaalihuoltolaissa.

Mettänhoitoo

Pitkäst aikaa lampaitaki taas täsä naapuris. <3 

Täsä ol tiäremppaa, ku tul uus jatke entisel asuinalueel toho taa, ni ol airat nuri. Sit tehtii tammikuus hevosvoimil vähä puuhommii, ja ne kaaretut puut olivat toisen airan kohral, mist sit jossaikohti tätä kevätaikaa ne ol nostettu kuljetusauton kyytihi. Eli aitahommii ennenku vois näit mettänhoito "apulaissii" laittaa. 

Alue o kahres osas. Toises enemp niittyy, toises taas enemp mäkist mettää. Aika ajoin paikkoi vaihretaa, ni saava lampaat sitä uut, tuaret mutusteltavaa.

Suame luannonsuajeluliiton sivuilt:
"Linnamäen luonnonsuojelualue Kaitaraisten ja Laihoisten kylien rajalla on yksi syvimmällä sisämaassa olevia tammen luontaisia kasvupaikkoja. Kohde on myös rautakautinen linnavuori, jota Linnamäen talon karja on käyttänyt laitumena. Alueesta on tarkoitus kunnostaa tammea, pähkinäpensasta, mäntyä, haapaa ja lehdeskoivuja kasvava hakamaa ja metsälaidun. Linnamäen kasvistoon kuuluu niittykasvien ohella monipuolinen lehtokasvillisuus. Linnamäkeä hoidetaan lampailla laiduntamalla sekä puustoa ja pensaikkoa raivaamalla."