Aamupuuhailu pihal o kaikkeist kivont, ku ei viäl ol liijan kuumaa. Nykku taas päivälämpötilat o liikkunu 22-24 astees. Ja YHTÄÄ tän lämpimämppää ei kaivatakkaa. Varsinki ny täsä lenssus touhutes tulee kyl hiki puseroho tosi herkäste, ilma mittää kuumuuksiikaa. Mut varsinki sunnuntaiaamupäivät o kivoi, ku kasitiä o HILJANE! Se käytännös ainoo hetki, ku ei tiäl liiku kettää. 💓
Isäntä siirs ny lopultaki noi chilit isost kasvarist piänemppähä. Ennenku tuleva liija isoiks, ja sit o se ympäristövvaihros isomp riski ain. Vähä miätti, et meneeks yksitelle, vai ottaaks kottarin, mut ei "jaksanu" hakkee etupihalt kottarii, ni kulki sit ees taas. Koira-aitaus pit kiärtää, ku (viäl) ei ol porttii tonne kasvarin suuntaha (suunnitelmis siis seki). No, kilometrei sitä päiväs kävel pitäsiski, ettei sil. Tän ruukun painon kans vaa ei ol kiva ottaa ylimäärässii askeleit.
Siäl saava nyssit kasvaa. Samettikukkie kans. Yrttei olisisis tarkotus kans toho saar, mut ne ovav viäl kaupas.
Ja jopas se kasvari tul tyhjän näköseks, ku käytävätila vapautu! Ohhoh! Mut kohtaha nää kaik rehottaa, ku kesä pääsee paremmi vaikuttamaha. Kunha jaksetaa kastel - kasvarin vesisaavi hohtaa jo tyhjyyttäs. Pittää terassie saaveist ottaa kastelukannuihi, nii kauva ku niis jottai o. Alkaa ol vähis niissäki. Vet sais sattaa. Kuntoiluu seki.
Ja ku isäntä men ees taas ruukkuje kans ja ilma, mä laiti valmiiks tähä meijä lämpimäl ja suajasimmal (käytännös sil ainool suajasel) seinustal avomaankurkut tulemaa. Hyvä kastelu, uut multtaa sekotettun vanhaha, varastolannotepotit mukkaa, ja sit kolme siäment joka ruukkuhu. Niist kolmest oletettavaste ainaki yks lähtis kasvuhu ja jos lähtee usseemma, siirrän toisen toiseem purkkihi, heh! Mittää en raaski poijes heittää! Mialuummi vaiks annan jollekki muul sit, jos vaiks haluisisiva yrittää saar omaa satoo. 😉
Jos aatellaa, et tehrää vaa yks siämen yhtee, niist ei varmaa mikkää lähre kasvuhu, ja jos näin, et varmuureks usseemp, ni yleensä ne KAIK lähtevä. No, ny tehrää muutamal johonki tilaa, ja narui lisätää, et saa kasvuhu ylöspäi, ettei men ruaholeikkurin ettee. Tosa isommas punases lootas o sit kesäkurpitsaa, ja siit ollaa yleensä saatu iha hurja sato - paitti jos vaa koko kesän sattaa vet. Siit kurpitsa ei tunnu tykkäävä. Tarttee pääst multa välil kuivakski. Eli nyv vaa peukut pystyhy!
Tos kairekasvarissaha ol ovekki, mut talven myräkät ol ne riapotellu alas saranoiltas, ja vaiks mä olisisi voinu elää ilmanki tän kesän iha hyvi, ni isäntää harmitti sevverti, et LÄHTI saranaostoksil! Siis kävi ostamas isommat saranat, ku meil ol vaa noit piänemppii. Josko ne sit kestäis talviiki paremmi. Mä en tajuu, mite joku jaksaa lähtee liikkeel noi piäne asian takii!
Mut sittehä pit venkslat niit vähä salmiakiks muatoutuneit kehyksiiki, ja sit ei häne omat kaks kät riittäny, ja se tarkotti, et munki pit ol siin tyäntämäs ja vääntämäs ja kantamas (tyäpiste ol talourakennukse takan, eli toisel pualel pihaa) ovii ees-taas. Pitelemäs kii, ku laitettii ovii paikoilles, huamataksemme, ettei se koko kasvarin runko ol mitenkää vaateris, ni ei se aut vaateriin laittaa oviikaa, ja taas menttii... Hmm. Mut lopult me saatii ovet paikoilles. Tuhtaamist siin ol.
Men siihe kyl sit jo isännänki voimat. Ehti omil nokkaunilles enne mua.
Kävin koiran kans lenkilki, ja nappailin vähä kuvii tosa, ku tul taukopaikkoi isännä touhutes jottai, misä must ei ollu appuu. Pörriäissii liikkuu paljo, piänemppii ja suuremppii. Perhossiiki. Ja nykku o lämpöst, eikä tuulekkaa oikeestaa lainkaa, ni ova noppioitaki. Vaikkia saar ehtii otettuu mittää kuvii.
Tää meijä renkaton kottari orottaa kans tyästäjääs. Viime vuan siin ei tainnu kasvaa muut ku jualavehnää, ja ny se o täyn sammalt, mikä alkaa kualemaa täsä paahtees ja kuivuures. Täsä taitaa ol jo monev vuare mullat ja juuret, ni pitäs uussii pohja kokonas. Ennenku siihe jottai kesäkukkivaa laittaa. Surullisen näköne ny, tosa keskel pihaa.
Tää on se syy, miks me tosa reilu vuas sitte pääryttii siihe, et esikasvatetaa meijä omat pihakasvit, nii hyäty- ku silmänilotki. Vaiks ei se esikasvattelukaa ilmast ol, ku pittää ol tiätty taas lämmin tila, valot, purkit, lannotteet, ym. Puhumattakaa, mikä tyämäärä siin kaikes ol, et pit kastella oikkeeaikasest ja sellast, pistää isomppii purkkeihi vähäv välii, multaaki kulus. Ja sit mul tul se ruusu kinttuhu, ja mun hommat jäi siihe, koko kesäks. Isäntä jakso hoitaa chilit, muut jäi "vähä" toisarvosiks. Ja sen ymmärtääki, ku ol mun jutut omies päälle, koiran ulkoilutuksetki, mitä ei normisti itte hoira lainkkaa. Ja niit chilei kyl sit tuliki!
Mut siis joo. Isäntä tosa miätti, et eiks meil ny käytännös ala jo olemaa kaik. Ni ei! Meilt puuttuu vaiks mitä, enkä oo kaikkee ees listannu ylös, ku ei viitti laittaa rahaa palamaha näihi ny niimpaljo kertaistumalt. Jos ees autoho mahtuis. Lipputankopenkki o huru hallus, tiähaaran kaivorrenkaas kasvaa vaa jottai villiheinää, kukkapenkki o täyn käytännös vaa ja ainoostaa oreganoo... Mut et saatais noi näkyvimmät oleilutiloje ympäristöt ees "ihmismäisiks".
Ja sit mä huamasin, et ainaki yks kastelukannu on tainnu täsä vuare aikan (siis ehkä jo viime kesän, en tiär, ku en tarttunu moiseen itte kerttaakaa) jonnekki hävinny. Myräkkä ehkä viäny? Ku mul o sellane tiätty juttu, miten kuljettelen noit nii, ettei tarttis turhaan käyr kaukaa enste tyhjää kannuu hakemas ja sit täyttämäs, ja taas kantaa täytenä takasi. Et tarkotus olisisis saar täys AIN mukkaa jonnekki ku meen, ni jos siäl o kannus viäl jottai, se tyhjätää saavihi tai ämpärihi se vesi, ja otan taas tyhjän kannun mukkaa, ku tuun takas talol päi. Vet yleensä riittää parhaite isolt kattoalalt, ku kasvarin kattoala o pikkane. Eli käytännös joka kastelupaikas pitäs ol yks kannu, misä olisisis ees vähä vet. Saa joskus iha ekstempore kastelttuu, jos huamaa, et kasteluu tarvitaa, vaikkei olisisis varsinaiseste se kasteluaika. Kuumal, tuulisel kelil varsinki täst o ollu hyättyy. Mut ny mult puuttuu se yks kannu. Onkoha tuuli viäny jokehe ja joki viäny mennessäs? Sit joku ihmettelee jossai, et mite ihmees iso kannu o voinu joutuu johonki outoho paikkaha? Hah!
Meijä pihal o myräköis tupsahrellu tyhjii kukkapurkkei, ämpäreit ja jottai muavinrääppeit, muttei kerttaakaa mittää kastelukannuu.
Isäntä siis men tirsoil, ja mä sinnittelin, vaiks silmät mullaki jo luppas, hereil. Ol "pakko" kurkkii ton listan kans, et onks meil viäl käyttökelpossii siämenii noihi kasvilavoihi, mikkä orottava kans sitä omaa puuhaa: pittää muljat multa, lisät lannote, ja sit laittaa pääl uut multtaa. Pinta om painunu tosa kahrev vuare aikan (ku viime kesän ei isäntä lisänny yhtää uut multtaa) vaiks kui ja paljo. Saa sitä muutonki sillee vähä paremmi tyästettäväks, ku ei tartte kumartuu ales. Vaiks me jätetäänki varaa reunoihi ain, ni toimii vähä ikkäänku tuulensuajanaki. Tää tontti ku o tosi tuuline. Lisää kastelutarvet.
Mut siämenii ei tarvita. Olisis noit kesäkurpitsoi ja avomaankurkkuiki viäl iha avaamattomis pusseis! Sentäs jottai, mihi ei men rahaa lissää! 😍
Siis kesä miäles! Erelles! Ja tän homman jälkkee pääsin yläkerttaha ja kaaruin sänkyhy. Nukuin melkkest neljä tunttii! 😐 Heräsin, ku Isla "koputti" mua jalampohjast, ku isäntä huuteli alakerrast syämää! Heh! Se o ain koiral tärkkiä juttu, et sillo lähretää HETI liikkeel tu syämäkäsky käy! 😋 Vaikkei itte mittää sillo saiskaa.
