20 lokakuuta 2026

Kukkii viäl

Kolmas pakkasaamu, mut kyl sisäl viäl om pari kukkivaa kasvii. Sentäs! Muistoi kesält.

Toine pelakuu kukkalampun al jaksaa kukkii yhä. Toisen kukattoman oon jo siirtäny vähä paremmi poijes silmist. Hah! Ei se viäl röntti ol, mut ei kukikkaa.

Rempan alt siirrettyi tavaroi, mitä ei viitti siirrellä ees-taas, ku tilaa just sopivaste ny o, ja siin tärilt saatu ruusubegonia.

Seki jaksaa vaa kukkii. Ja uussii kukkavarsii näyttää tuleva koko aja. Tosa oon yrittäny kääntää sitä akkunaham päi, mut silti se vaa tuntuu kasvava huaneen sisäpualel. Sit muistinki, et laitettii jokukerta kasvilamppu, tai siis polttimo, toho köökin lamppuhu, mut en aatellu, et kasvit siit saisiva mittää hyätyy, ku se o tual korkeuksis ja aika kaukan. Mut näköjäs jottai kummiski.

Iltatulet ja aamutulet takkaha, ni ilma kiärtää, ja lämpööki saaraa. Varaava takka o hiano juttu!

Ja näit "Frostiesseit" ol ny aamulenkil siäl tääl. 

Juhannusruusunki lehret saanu koristust reunoilles. Tykkään tästäki!

19 lokakuuta 2026

Lomatuliaine ja tyäntouhuu

Syyslomaa koulust, ni vanhemmakki pyrkivä sit vähä lomailemaha, sevverti ku pystyy. Mitä ny poika o ahertanu tääl meil paljo. Viäl vähä jatkuu.

Ja mikä IHANA pöllö ol tarttunu heijä reissult menoho mukkaa, tänne yhrel pöllöl. 🧡 Islaki ol kiinnostunu. Kivaste tehty tällane puine, yhrest palast. Söpö! KIITOS!

Remppa tiätää sitä, et kamaa täytyy taas siirtää paikast toissee koko aja, et ulottuu sinne, minne pittää ulottuu. Hah! Ei me näist mihinkäs päästä! Joka rempas sama juttu! Köökkihä se vaa ain sit vaikuttaa kaikkihi ruaka-aikoihi, ku ei oikkee toho samaha syssyhy pääse mittää ruakkaa tekemähä. Ny ei ees mikros mittää lämmittämähä, ku mikro ol pöyrän kulmal ilma sähköö.

Miätiv vaa täsä, et mahtoks meijä viikollopun "lorvikatarri" ollakki jottai ennustamas lenssun alkuu? Ny ollaa molemmat isännän kans aivasteltu ja niiskuteltu, päät särkee ja -> VÄSYTTÄÄ! Toivotaa, et saaraa unempääst kii yäl, ja pöpöt lämpsis pihal, ku hommat jatkuu huame! 

Su - Ma

No, eihä tää maanantai viäl ol kokonas mennykkää, mut ku en ehtiny/ jaksanu illal, ja aamu ol kiirune, ni tähä jäi.

Pakkasyä innotti ny tyhjentämää kaik vesikepot. Isommat saavit enste ämpäril "äyskäröire", vesi vähä kauvemmas torpast, ja sit kannut, ämpärit ja saavit nurinniskoin, ni saa talvi tulla. Etuterassi tul iha jo valmiiks.

Takaterassilt ol vähä hankalamp matka siirtää tota vet, mut ämpärilline kerrallas seki onnistu. Ny o vesikannut nurinniskoi ja kaasin noi amppelitomaattie purkit sivuttai, etteivä enää keräis lissää vet siihen multtaha. Kasvustot pittää siivota myähemmi poijes (samal ku tyhjennetää ne kasvaritki - se homma ku jäi tält viikollopult tekemät).

Posliinine vesikannu ja se matalamp pelakuu kans takaterassilt vihroste viimein turvaha. Saa nährä, onks talvettamisest toivookaa. kannu säilyy iha ok, kellarin varastopualel kyl. Pelakuun lykkäsi kuistil muitte kasvie joukkoho. Ny onki tasot nii täyn, et sinne ei mahru enää piäntäkää purkkii.

Sit ol toine pakkasyä. Eilä -3, nyt -3,5, et kylmemmäks menee. Mut aamulenkil alko aurinko pikkase sarastelemaa taivaarrannas, ettei iha täyspimeyres tarvinnu kulkee. Asfaltti ol kuiva, ja päätin, et uskallan lähtee viäl kesärenkail liikkeel. Muu liikenne huamioire ja teil, misä ei ol kaikkeist enite liikennet, eikä nopeint. Mut auton klasit täyty kyl krapat, jäässähä ne.

Sit oliki jo selkeeste plussam pualel, ku lopult päästii terveyskeskuksem pihal. Ov vähä opettelemist ton isän sähköpyärätualin kans, et mite se menee kassaa, ja mite se aukee, ja sellast. Isäl toine kerta, ku ajelee tol, ni viäl myäs harjotteluu sen mittoje kans. Eres kappiaa, takan leviämppää, ni täytyy kulmis kääntymisis ottaa eri taval huamioo, ettei töksährä mihinkää - tai aja kenenkkää varppaitte ylitte, jos tulee kappias tilas ettee. Mut onneks toi ei ny mikkää vauhtihirmu ol, ja se ilmottaa kyl, jos se peruuttaa, ja tööttiki löytyy. Sevverti korkkioi äänii kyl, ettei varmaa ihan kaik niit tair oikkee kuullakkaa. Sillee hassuu.

Ja sit heitettii iskä kotti, pyärätuoli kasaa, akku latinkii ja äiteen kans viäl päräytettii Myllyhy ja hoireltii vähä asioit. Kauppakassit vanhuksil ja sit kotti. Sähköhommat ku jatkuva taas (viäl). 😊

18 lokakuuta 2026

Eka pakkasaamu

Haa, nysse sit sattu täl talvel. Se eka pakkasaamu. Jännäste ol -1 enste pual kahreksalt, ku mittariin kurkkasin.

Sit siin vartin ylitte kahreksa oliki jo -3 astet! (kello on siis talviajas, ku ei viitti tätä vääntää kesäks eri aikaha). Täj jälkkee lährettii koiran kans aamulenkkii tekemähä. Ruaho kuuras, ja vaiks ol täysin tyynt, tippuskel noit keltassii lehtii oikkee ropinal puist ales. Jää painaa.

Siit tuliki sit se seuraava päivän tehtävä (eilise rästityän -kasvarit- lisäks), eli vesikeppuje tyhjäämine ja talvivalmiiks laittamine. Ei me enää pihal mittää kastelu/ pesuvet tulla tarvittemaha isommi. Ehkä tää autopihan lähimmäine jää viäl renkaspesuu varte, ku renkaatki täsä lähiaikoin varmaste täytyy vaihtaa. Täytyy seurat asiaa, ettei men tuhoomaa tyhmyyren (laiskuure) takii näit saavei...

Ehti se tänäpe jo satamahanki, mut sej jälkkee sit taas alko aurinko paistamah, et lämmint varmaste tulee tänäpe päiväl viäl. Aamutakka toki ollaa poltettu kans. Viäl ei rutiiniste sitä tehrä, mut lisääntyväste koko aja. Mä nyv vaa nautin, ku SAA laittaa vähä lämpimämppää sisälläki ylle. Tosin viäläki meen t-pairal ja vaa aika ajoin jottai neulet hartijoil, ku en koko aikaa tartte lämmiket kummiskaa. Tykkään täst viileemmäst ajast kyl paljo enempi ku siit kuumast, hikisest ja ahristavast kuumuurest.

17 lokakuuta 2026

Bujoilust

Tosa joku aika sit joku kysy, et mite sais kalenterii täytettyy, ku jäi tyättömäks, ettei ol niit tyämerkintöi enää, mil aikasemmi kalenteri täytty. Ku tykkää koristel sivui ja tapahtumii teemam mukkaa.

Ehrotin, et jos siirtyis kalenterist bujoiluhu, mitä toki voi käyttää iha pelkkän kalenterinaki kyl, mut siin olisisis ain aika ajoin erilaist askartelupuuhaa jo siin, ku tekkee tarvittavat kuukauret viikkoines, päivines. Ja näittem pääl vuasi-, kuukausi- ja päivätrakkerit, jos sellassiiki haluu ylläpitää. 

Ja päivät voi täyttää joko tehtävälistoil, jos on listaihmine (kute itte oon) tai siv vaa vaiks päivän positiivisimmil asioil: mitä tuli miälee, mitä tapahtu, millane sää oli ym.

Kolme ussemmite käytettävää (viikkokalenteri-bujo, terveysvihko ja käsityät) kaikkeist lähinnä. Ny siirsin puutarhakirjan jo poijes täst, ku enää o käytännös siivoomiset jäljel.

Ja kuvaa kattoes huamaan, et siin ojjo kaks lukematont Pirkkaa, JA olkkaris yks Vakka-Suame Sanomat, mikkä kaik orottava läpikäyntii. Sanomalehti o kunnan maksama, ni jottai ilmottamist siin taitaa olla, et pitää käyr läpitte suurennuslasil. Hah!

Sit o tällee melko lähel, huaneen toises pääs, ne loput käytös olevat: nuarisoalbumi, mummu-vaarilakirjat, reseptit, talo, joulukuu, käyttöohjeet, päiväkirjat... Oliskoha tosa viäl jottai muutaki. Ain tarpeem mukkaa. En näit kaikkii käyt joka päivä, en ees joka viikko, mut käytös kummiski.

Sit näit vanhoikaa bujoi en ol saanu laitettuu mihinkää säästöhö kauvemmas, vaiks johonki kannellisehe laatikkoho oon suunnitellu niit joskus laittavani. En raaski luapuu kummiskaa, ainakaa viäl. Näit välil tulee selailtuu, ku tääl tosiaa on niit listoi, mitä käytän pohjan ain, ku uussii tarvitaa, johonki juttuhu. Ettei kaikkee tartte lähtee iha alust asti miättimähä. Muakkauksii sit tarpeem mukkaa.

Monellaist kirjaa: kovakantist, pehmeekantist, piänemppää ja toi A4:n koko taitaa ol isoin - ja hankalin. Siks en ol siihe toiste palannukkaa. Myäskää noit kiärrelehtissii en suasi, ku niihi en oikkee ossaa tehrä mittää ku oikkiampualeisel sivul, ku se kiärre siin kesken häirittee kynänkäyttöö. Mummu-vaarilakirjas kiärteet ei nii häiritte, ku koko kirjam malli o erillaine, eikä siihe tartte saar mittää viikkoja mahtumaa yhtee aukeemaa, niinku pyrin bujon kalenteriosios saamaa.

Tarttee koht löytää paikka tol alahyllyl oleval ompelulaatikollekki. Täst ov vaa nii helppo ollu napat tarvittaes nuppineulat, hakaneulat, kuminauhat ja sen sellaset, ku o kären ulottuvil. Tai sit tosiaa päättää siirtää noit vanhoi bujoi jo poijes... Hmmm.

Ihan o ollu jotenki täysin tekemätön päivä tänäpe, et käsityät vaa, ja tassuttajie kans olemist. Sama kyl tuntuu oleva fiilinki ny isännälläki. Ollaa unohrettu syär normiruaka-aikoin, eikä nälkäkää ol ilmotellu, et pitäs täyttää maaruu. Hmmm. Noh, ehkä tällane täys-nollapäivä välil o iha terveellistäki?

Vireoo

Onneks ei ollu kettää kuvaamas sitä, ku mä olin kuvaamas. Hah!

Eri paikkoi kokkeilin, tripodin kans, mut joko valoo ol ihal liijav vähä, tai sit paikka sellane, etten saanu tyät tarppeeks lähel. Lopult päätin kokeil pittää leua al rinnuksil, mut eihä se puhelin siin pysyny, sit laittelin erillaissii tukijuttui, ja SE onnistu - kolmannel yrittämäl. 😆

Ja sikku se vihroste onnistu, siit tul ihal liijam pitkä. Siis tänne bloggerihi. Lyhensin vähä, sit vähä enempi ja nyssit en tiär enää, et auttaaks tää kettää, itteekää, sikku haluun joskus myähemmi palata asiaha (jos, nii joskus sattuis käymää), ja tehrä samallaist.

Voisisin kuvitel hyvi, mite jostai paksust, pehmeest lankast, vaiks olisisis yksväristäki, tai kaht koko tyä, tulis oikkee ihana päiväpeitto tai viltti. Usseemmat aikasemmat virkkuut, mist oon peittoi tehny, ova aika kovii ja joustamattomii. Isol koukul toki saa vähä pehmeyt lissää, mut se lisää sit niit reikiiki töihi. Eihä ne ol haitannu kyl, et sinänsä, mut riippuu siit, mitä haluu.

En ol enne tällast tehny, ni hyvä laittaa jottai itellekki muistihi. Menihä tosa mukavaste parituntine. Hah! "Ammattimaist"?

16 lokakuuta 2026

Uus virkkuu menos

Siis ristipistotyät ain välil teen kyl, mut erelleskää en ol löytäny sil säilytyskoril sopivaa turvaa kissoilt, ku en ol päässy shoppailemaha, ni nyssit alotin sen viimise tualin päällisen tekemist köökkihi. Talvi tulee. Em muute saanu otettuu noit vanhoi päällissii poijes kevääl lainkkaa, ku koko aja o joku remppa menos siäl tääl, ni tilaa säilyttää näit muuval o ollu vähä vaikkia löytää. Ku tavaraa muutonki siirrellää sinne tänne. No, eipä ne ny kettää ol varsinaiseste haitannukkaa, vaiks tualeil ova ollu. Käyväthä vähä pehmusteistaki, sentäs.

Isol koukul tehres etenee noppeeste. Huamasiv vaa, et LÄMMIN tää o. Sylis ku pittää tehres, ni ol laitettava taas puhallin pääl, ettei ala hiki tursuumaa. Vaiks sisälämpötila ojjo ollu pitkään iha kohtuulline. 

Taas iha sillee, mikä lankakerä kättee ossuu -tyylil, kaht värii yhrel rivil. Ja pikkase erillaist kuvioo täl kerttaa. Tulee joustavaa, mut paksumppaa täl kerttaa. Tähä uppoo ohuet, paksut, villasekotelankat, akryylit, puuvillat, pellavat, mohairit ja tiäs mitä muut, sillee sulas sovus. Pesemää en tätä, niinku en niit vanhemppiikaa, lähtis, tai jos sen tekkee, ei ol takuit siit, et käyttökelposen luukust ulos enää tulee. Näit pikkukerii tuntuu tuleva koko aja sillee säännöllise epäsäännölliseste, ni niist saa sit taas uussii, jos on tarves. Nykki ku o ollu piän tauko näis lämpimis tekeleis, ni kiva tehrä jottai, mikä eteneeki noppeeste.