Näytetään tekstit, joissa on tunniste postia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste postia. Näytä kaikki tekstit

22 lokakuuta 2026

Ilone yllätys!

En orottanu mittää postii, mut kurkkasin lootaha silti aamulenkim päätteeks.

Kannatti! 💜 Kiitos, Tua! Ja kiitos kiittämisistäki, vaiks mullaha sitä enempi kiiteltävää kyl olisisis! Mut tulipa hyvä miäli! 

Eli joko o eiline päiväposti tullu myähää (käyttii posti kattomas pualempäivän aikaa, eikä sillo ollu mittää), tai sit joku on taas toimittanu lähistölt oikkiaa osotteesee. Mut täm päiväm posti ei ainaskaa ol viäl näi aikasi tullu, se ov vast tulom pääl, jos tänäpe ees om mikkää postipäiväkää, näistäkää ku ei ota hullukaa nykysi enää selvää.

Tän lisäks lootas ol Turun Sanomat, mitä ei olla siis tilattu enää koht 20 vuattee, vaiks tarjous siit tippuu yhä säännölliseste pari kerttaa vuares lootaha kans. Jotenki koettii, et ne uutiset olivaj jo vanhoi, mitä siit löyty, ku kaik ol kuultu telkan uutisist, rariost, tai luettu netist... Ei mikkää halpa lehti kummiskaa.

Ei siin kenenkää osotetiatoi ainaskaa löyry, et ei ossaa laittaa ettippäikää, jos ov väärähä osotteesee tullu. Niinku tääl kyl valitettavan usseste tulee.

02 lokakuuta 2026

Terapiapostii

Oi, mikä ilone yllätys -taas!- postilootal! 💜 Ja mä en ol saanu ees alotettuu kirjet, saatika hankittuu mittää kortteikaa, takasi lähetettäväks. Nolottaa iha!

KIITOS, Tua! Pittää oikeest ottaa aikaa, ja ettii kirjotusvälineet esil. Mihi tää elämä menee oikkee? Tuntuu, et päivie tunnit ei vaa riitä! Ei millää. Yritän! SEN lupaan! 💜🧡

29 syyskuuta 2026

Saalista

Oi, alotan ny täst postisaaliist, mikä ol postilootal, ku em malttanu ol kurkkaamat iltalenkij jälkkee lootaha, vaik oltiinki posti haettu jo päiväl. "Joku" sisäne ääni pyysi sitä.

Ja kannatti!  Iik, mite ihana kortti. Toi muute muistoi miälee, meijä omast Kissi-resupetterist! 💗 Eikä se ees tähä loppunu!

Kirje myäs ja mikkä upeet, kauniit kiiltokuvat, täys arkki! 💜 KIITOS, Tua! 💕 Taas mää vähä epäilen, et näät om menny väärää osotteesee enste, ja tuatu tähä jotenki ohimennes, ku päiväl tosiaa oli jo postii lootas, mikä ei ollu aamujakelus tullu. Postipäivät ku ov vaa joka toinem päivä, kaks, tai kolme kerttaa viikos, ettei mittää mont kerttaa yhrem päivä aikan ikänä. Mut tulivak kummiski!

Sit mä päätin ottaa kaik muut paitti ison kasvarin kurkut ja paprikat nyjjo poijes. Yät menee nii kylmiks jo. Mut tää kesäkurpitsa ov vast NII piän, ettev vaa raaski. Jos se menee, se menee, mut JOS vaiks viäl suastuis vähä kasvamaha. Tää on kummiski ylemmäl tasol, ettei iha maan tasal, ni toivoo on.

Chilit, viimiset tomaatit ja avomaankurkut. Pikku-avoi o olemas jokune, mut ei ne taira enää näis lämpötilois kasvaa. Nymmää pähkään, et teenks näist chilihilloo vai paahranks... Hmmm.

Kaivelin ohjeit netist, jos jottai uurellaist sais aikaseks viäl, viimisimmist saroist, noh, punajuurii ja porkkanoit ov viäl käytettävis johonki... Ni Pyryhä siihe sylihi sit hyppäs. Ei sitä ny koneel tarttekkaa koko aja olla. 😃

04 syyskuuta 2026

Yllätyst ja valmistautumissii

Toki ennenku mihinkää erityisemmi lährin, ni pit omaolon kaut kysel vähä apui toho mun "apupolvehe", mikä tul, ku putosin tikkailt kattolevyn kera viikko sitte. Se ku vaa ei näyt millää kokonas paraneva, ja ku näyttää hyvält, astun askeleen, ja se arpeutunu kohta aukee taas. Ku se aukkee sillo ku seison, jos o arpeutunu yäl, ku jalka ov vähä koukus, mut myäs sillo, ku oov vähä aikkaa seissy, ja meen istumaa. Ärg!

No, sain sairaanhoitajan "lankampäähä", ja lähettelin kuvii ja muistutust siit viime kesän ruusust. Hän konsultoi lääkärii suaraa siit, ja lääkäri meinaski, et täskohtaa antibioottikuuri o iham paikallas, ja lisäks sain jottai sterilointipuuterii, mink nimen oon jo unohtanu. Eli ei tarttenu täl kerttaa lähtee lääkärihi, vaiks tiätty sinne apteekkihi pitiki mennä erikses. Mut lähriv vast vähä myähemmi.

Näit kelloköynnökse siämenkoteloit o jonkuv verra, mut ei niis mittää ruskettumise/ kuivettumisem merkkei ol, mitä mul sanottii, et tulisisis. Tää kaikkeist ensimmäine o iha samav vihree, ku sillo heinäkuun alkupualel, ku sen ekaa kerttaa huamasin. Köynnökse alimpii kukkii, niit iha ekoi, muutonki. Et jos tää ei "kypsy", ni noil muil ei enää ol toivookaa.

Hortensian kukka on täysin avautunu. Se om melkose kokkone ja melkose komias! Ja täsä mää arvuuttelen, et millo siirrän sen kellarivarastoho talveks. Ei se siälläkää välttämät menesty kevääsee, mut onha se ny kummiski yritettävä, et jos vaiks.

Ja mä nii toivon, et nää tomaatit ehtis ees vähä enempi värii vaihtamaha enneku siirrän niit sisätiloihi jälkikypsymähä. On se kasvarin lämpötila ny ollu kummiski kolme astet ulkolämpötilaa lämpimämp noitte öljykynttilöitte ansiost. Ne täytyy vaa ain muistaa illal sytyttää ja aamul sammuttaa.

Ja on noit tomaattei toisaallaki pihal. Piänimmäs "kasvaris", pikkukasvaris ja sit terassil viäl ne taivasal olevat amppelitomaatit. 

Avomaankurkut hiljaksii kans tuattaa satoo, mut taitaa kesä ny loppuu keske ennenku mittää isommi tulee. Sataa liikkaa ja päivät alkaa lyhenemää, yät kylmenemähä...

Kysymysmerkkinä om myäs, et millo nää päärynät olisisiva kypsii. Niit o joku ehkä kymmenise kipalet ja sevverti isoi ova, et EHKÄ niist jonku hillon saisisis - kunha ei liijan kauva anna puus olla, jollei ne ny näyt muuto selkeit kypsymisem merkkei.

Ja sit tulin tän aamun saronkorjuukorin kans postilootal, ni siäl oliki yllätyspussukka ystävält. 💝Vaiks mitä ihanaa! Ihana kissa-käsipesunestepullo (täysinäine), led-kynttilä, hirmuseste tarroi, valosarja ja NII lutune kortti toivotuksines. Ja kortist tul nii het Hannin Viivi miälee! 💛 Unohruin hetkeks sit laittelemaa paristoi, ja levittelemää valoi, ja paikkaa kynttiläl, puhumattakaa tost kissapullost, sillehä ol iham pakko löytää heti paikka veskist. Hah!

Ja siv vast pääsin satoo järjestelmähä. Tai ain pesen ne samal, ku laitan toho verkon alle omiin paikkoihis. En kyl ehtiny miättimähä, et mitä täst ny täl kerttaa tekis, ku sanosi isännäl, et täytyy apteekis käyrä, ni hää anto tehtäväks hakkee henkselit ittelles samal reissul. Uuret puvun housut ova kokonas ilma vyälenksui, ni ei voi vyät käyttää. Arkunkannos ei paljoo voi housui "vauhris" nostella.

Ja hetimite, ku tulin kotti, alko katto humisemaha ja siällähä sato oikkee kunnol, ja samal paisto aurinko. Sateenkaart en kyl nähny missää. Ja sit ykskaks seki ol ohitte. Näit mustii pilvenkikkaroit näyttää ny taivaalt "tippuva" siäl tääl aika ajoin.

03 syyskuuta 2026

Oi, ihana postipäivä

Osanottoo ja synttäritoivotust "tippunu" postilootaha! <3 Eikä yhtää laskuu!

Ja mitehä sitä osasINKI arvat, et tää kukkakuasine ihana kirjekuari, takan olevine pöllöines ol Tualt! 💜 Suurkiitos! 

Ja kortin takan lappune, ku eihä tosiaa nykysi postin kulkemissii käytännös pysty ennakoimaha mitenkäs. Enne tul posti joka päivä, arkisi siis, nyssit alueil o omii jakelutapoi, ettei niistäkää, oikkee pysty lähettäjä päättelemähä yhtääm mittää. Ja melkkest kaik postit kiärtävä Hesan kaut...

*KIITOSHALIT*

21 elokuuta 2026

Hyvää miält

Eilä oliki iltalenkil käyres taas ilone yllätys postilootas. Melkkest jätin kurkkauksev välist, ku aattelin, et just ol postii tullu, ni ei ny hetkeen enää lissää voi tul, mut kurkistin silti.

Ihana, värikäs, pulska kirjekuari! Ol jätettävä pihakiarroski myähemmäl, ku nii houkutteleva ol, et ol "pakko" kurkat sisäl heti.

💜💜 Voi KIITOS, taas, Tua! 💜💜 Nii ihana söpöne avaimenperä, ettei mittää määrää! Täytyyki kotiavaimet laittaa tähä jatkos! Ja mikkä söpöset pöllökortikki viäl lisänä! Siis NII upeet, et tulee kyl käytettyy bujoilus nääki. En raaski mistää luapuu!

Isäntä ol eilisem päivä Hesas tyäreissul, ja ku tul kotti vähä enne pualtyät, ol hurja sepittely, et mite päivä suju. Olin itte nii väsyny siin vaihees, et aika paljo men ohi korvie (olin jo sänkys, vaikken nukkunukkaa).

Aamul mä heräsin aikasemmi, ja sain aamupuuhii ettippäi, ja sit jossaikohti isäntäki taas heräs, ja ennenku laitto päivävaatteit päälle, otti varsi-imurin kättee ja lähti lattiaa läpitte käymää, ettei het ol vaatteet karvas (eihä se kauvaa auta, meil), mut jatko sitä eilise selittämist sit siin.

Naureskeliv vaa sitä, mite on NII samallaine toimissas, ku meijä poika pikkasen. Ku puki aamul vaatteit ylles, ni suu napsahti kii, ja jos suu sattu aukeemaa, ni pukemine unohtu, ja sit menttii ympäri asuntoo toine lahje peräs roikkue ym. Isäntä imurois, ku mä puhuin (tai kyselin lissää), mut het ku oma suu aukes, imuri pysähty. Ja sikku kummastelin, et miks käsi pysähtyy ain, ku selität jottai, ku imuri kummiski on koko ajam pääl, ni suu napsas samantiän kii, ku imuri lähti liikkeel taas. Selitykset jäi siihe. Hmmm.

Välil vähä miätityttää, et mite noi autol ajamiset sum muut oikkee sujuu samal, ku juttelee? Siis ku ittel o ain sanottu, et pelkääjäm paikal istuvan tulis auttaa ajavaa pysymää hereil (siis KESKITTYMÄÄ ajamisee, eikä omiin ajatuksihi), ja sit voiki tul näit putkiaivojuttui, et tulee liijaks keskityttyy siihe, mitä puhutaa, ku muuhu liikenteesee... Ja ajatukset voi siirtyy poijes liikenteest iha rariooki kuuntelemal. Ei kuskin hermot oikkee kestä sitä "mrs buckettinakaa" olemist, et havannois ja ilmoittelis sitä ympäril näkyvää koko aja. Hah! Välil kyl teen sitäki (suajatiät, vilkut ja vaihteire vaihrot tuntuu oleva ne isännän ongelmakohrat ajamisis), vaiks onneks ei mittää ol tapahtunu ikinä. Lähelt piti -tilanteit on kyl usseemppiiki. Siks ain noi piremmät ajot ittee jännittää nykysi, ja isäntäki aika usseste suasiol lähtee junal liikkeel, jos se vaa om mahrollist aikataululliseste. Viästittelee kyl matkam päält, et tiärän, ku om päässy peril, ja tiärän, millo alkaa matka taas kottippäi, ja jos taukoilee, ni ilmoittelee siitäki. Ei tartte ol syrän syrjälläs koko aikaa. 💙

20 elokuuta 2026

Eiliseltä ja vähän tätä aamua

Sähköhommii. Töittem pääl enste miähet ostoskiarroksel; remppatavaraa auton takatila täyttee.

Sähkäri-poikamme sai asennettuu autotalliin uure pääsulaketaulun. Tul samal miätittyy niit uussii sähkövetoi, mitä pittää tehrä. Onk voimavirtaa vai ei, ja jos, nii mihi, sum muut... Mite isoi sähköjohtokeloi pittää viäl hankkii sitä varte? Eilisee ostosreissuunki "humpsahti" miltes tonni. Ei ne ol sähkövermeet mittää halpoi juttui, mut tärkeit hoitaa kuntoo, kummiski.

Ja enne ku uskals autotallis mittää puuhail, pit saara tiätyste virta poijes autotallist. Se taas ol piäne ettimise takan, ku nää vanhat merkinnät omas sulaketaulus (mikä om myäs uusittava, kunha ny yksitelle juttui saara poijes tyälistalt) sisäl om mitä o. Moneen kerttaa aikoje saatos yliviivattu ja lisäilty ja ehkä jottai jääny epähuamiossaki poijes kokonas... Mut löytyhä se oikkee yhristelmä.

Toki siin töitte välis ehrittii syämää nii päivälline, ku vähä illemmal...

... iltapalaa, ennenku ol kottilährön aika.

Kuurosateit tul aika ajoin, et sillee hyvä saar puuhailtuu sisätilois. Melkose viileeks men ilta. Siivoomiset viäl, ennenku poika pääs oikeest lähtemähä.

Ja ku koiran kans iltalenkkii lährin tekemää pojan lähröj jälkkee, ni vastatuulehe tul tällane kummalline pilvimuarostelma, enkä ollu varautunu mihinkää isomppii sateisii, saatto olla jopa ukkospilvi, vaiks oliki noi ouron näköne. Tää kulki aikas noppiaa tahtii luateest, ku muuto tuuli ol eteläst meijä isännävviirin liikkeist päätelle...

Ja ihav vanhast tottumuksest pysährytää postilootal, ku tiäl kuljetaa, vaikkei enää olisisiskaa postiaikaa. Sillo loota ol tyhjä. Ny aamulenkil käyres sit taas sama juttu, ku ootan yht laskuu aamujakelum mukan tulevaks. Sitä ei ollu, mut ol kaks kirjekuart. <3 Onks posti TAAS viäty väärään osotteesee, vai kulkeeks posti nykysi TOSI outoihi aikoihi? Itte ku viän väärähä osotteesehe tulleit postei oikeissii osotteisii, kirjotan lyijäril kuarehe, et om menny väärääm paikkaha, ni saa vastaanottaja itte päättää, tekeeks siit ilmotust vai ei. Pitäs oikeeste viär väärään osotteesee tulleet postil takasi, et uurestaa kuljettava oikeissii paikkoihi, mut siin tuhraantuu sit hyväs lykys mont päivää, ja siltiki ne voivav viäl men uurestaski väärähä paikkaha... Hö!

Mut iha hurjan ISOT kiitokset, Tua! 💜 Muistamisest, korttikirjeestäs, kauniist ajatuksist, myätätunnost! <3 Meil ei kyl ol enää mittää, misä vois noit romppui käyttää.

Muistelin, et varastos olisisis sellane matkarario, mis olisis cd-asema, ku joskus koiratanssiaikoin sellane käytös ol. Siält sellane yksinäine rario pölysenä löytyki. MUT ei se ollu romppurario...

... ja kasettikoteloki iha täyn pölyy ja karvoi, et tuski toimisisis ees kaseteil, jos sellassii viäl ees olisisis jossai. Ei ol varmaa viimissee kymmenee vuattee ainaskaa tullu yhtäkää missää vastaa. Tää olis aika takuuvarma kasetin "riipijä" kyl. Tais se cd-soitin mennä moksujem mukkaa, ku muuttiva omiin koteihis.

Mut, Tua, arvostan iha kauhiaste sun elettä silti! 🧡

11 elokuuta 2026

Kiitos taas, Tua!

Tultii kotti diabeetteshoitajakäynnilt naapurikunnast, ja olipa ihana kortti, varsi itkettävän kauniin kirjotuksen keraki, postilootas! Voi, Tua, mite osasitkaa?! KIITOS! 💜

Mist löyräkki näit lutussii korttei?

On nii osuvat, ihanat sanat, ettei mittää määrää! <3

*ISO HALI*

08 elokuuta 2026

Perjantait

Eiline pilvine ja sateine aamu muuttu aurinkoiseks lopult. Iha hurja kosteus on kyl ny, sisälki. Mausteet pakkaa paakkuuntumaha purkkeihi, vaiks niis o umpikannet niit piänii reikii lukuunottamat. Voi, höh! Onneks meil o jauhut ja puuroaineet purkeis, ni ku niit ei ny turhaa avail, ni luulis kuivin pysyvä.


Ja tuttuhu bloggerin tapaha kuvat men iha sikinsoki-sekasi, ku laiton ne tähä yhrel kerttaa. Ev vaa ehri ny kaikkee erikses... Piham pääl musta yhtenäine pilvi.


Ja toki pysähryttii postilootallaki lenkilt takasitulles, ni mikä IHANA yllätys siäl taas olikaa! 💜 KIITOS, Tua! 💜 Voi että! Ja mä en ol saanu ees alotettuu kirjet takasippäi, vaiks oon aatellu sitä kyl. Iha hurja saamattomuus on iskeny, sori! Kyl mä viäl jossaikohti...


Ja yks kuva kannellisest piirakkavuuast, ku Terhil ol sellane samantyyppine, mis ol herkkuu tehny. Houkuttel itteeki tekemää. Mahtaiskoha meijä raparperit viäl ol käyttökelpossii, ku lehtii näkkyy oleva, eikä ol lähteny kukkavarssii kasvattamaha? Hmmm. Mut tiätty enste täytyy "hoitaa" mökkireissu poijes alt. Ettei kaikkee yhtee syssyhy. Viäl o tällekki päivää sen suhtee hoirettavaa: kauppakäynti esimerkiks.


Ja sit päästii takasi sinne aamuhu. Ku otti kuvaa vähä meijä töllie sivust (Mynämäjel paisto aamullaki jo aurinko), ni alko pilvet jo loppumaa...


... ja rakoilemaha. Aurinko siält yritti pääst esil.


Kelloköynnöksehe jotenki petyin, ku -joo- siin o ISOT kukat, ja niit ov vähä eri värissiiki, mut mite ne ei NÄY?! Niit varte pittää men iha liki. Eli siis opiks se, et tää olis kiva iha oleskelutilan viäres, misä näät kukat olis iha siin silmie eres, ku istuksii "tiluksii" kattelemas. Tällee ohikulkijoit ja omii ohikävelyit ajatelle täl o iha sama, onks siin kukkii tai ei.


Ja vaiks om menos erilaissii suunnittelui, ja valmistelui, ja tyät, ja sellaset kaik muut normirutiinit, ni ehtii täsä silti vaa olemaa. Eikä syli ol käytännös koskaa tyhjä. 💚💙💛


Iltalenkil käyttii lampait moikkaamas. Siäl ol muitaki samois puuhis.


Voi, mite ilossii kaik olivakkaa. Lampaat käväs pusuttamas Islaa ja Isla pusutti takasi. Erelliset rapsuttelijat unohrettii, ku koira tul paikal, hah! Kauvempanki olevat lampaat tuliva airav viärel Islaa tervehtämähä. Mikähä riamu olisisiskaa syntyny, jos samal pualel aitaa olisisiva? Sitä ei ihav vaa uskallakkaa men kokeilemaha. 

Mut kiva, ku lampaat on taas takasi! Olivakki aika kauva poijes. Airat kuulemma oliva nii heppossii, et pit nikkaroira niit paremppaa kunttoho ensiks. Sen tyän alottamissee men mont viikkoo, mut alkuviikost ol naputteluu sit kerrakses - ja homma tul tehtyy, ku lampaat taas uskals paikal tuara.

Hyvää viikolloppuu kaikil!

03 elokuuta 2026

Ilon hippui!

Voi, kiitos, Tua! 💜 Tais kirjees men väärähä osotteesehe enste, ku o ilmestyny viikollopu aikan postilootaha. Posti ei ainaskaa ol täsävälis kulkenu.

Upee kokonaine arkki kiiltokuvii, upee kuari ja upee pitkä käsin kirjotettu kirje! Nii sopivaa aamukaffeseuraa täsä muun ikävämmä asian keskel.

25 heinäkuuta 2026

Voi, mitä postii!

Huh-huijaa, mite syrän läikähti, ku löyty paketti postilootast! 💕 Kiitos, Enkuli! 💗

Posti tul jo aikasemmi, mut lastellaste mummu-vaarilasolon takii jäi päivittämine tähäm päivähä. Kuvat vaa nappasin, ku em malttanu ol kurkkimat ja vähä järjestelemät, ja säästöhö laittamat. 

Ja ihav valla upee bling-bling -kortti. Ev vaa ossaa itte sannoo, onks tää joku tiätty atc- tai mitä näit ny kaikkee onkaa olemas. Hurjan kaunis!

Kiiltsui niim paljo, etten voinu alkaa kuvail kaikkee. Mun järjestys o enemp tyylihi "lapset", "sadut", "kukat", "perhoset" jne. Ja sit niit o helpomp käyr läpitte, et löytyyks samoi. Ei muute koko pinkast tainnu löytyy ku pari sellast, mitä mul jo aikasemmi arkkina o ollu olemas. Vaiks näit o "tuhat". 


Ja kaik nii hianos kunnoski, ettei mittää määrää! 💞


Pojakki kävivä vähäv välii kurkkimas, et mitä kuvii missäki arkis oikkee o.


Siis näit vaa on nii kiva jäär tuijotelemaha. 


Ja yksityiskohtiiha löytyy näist kans ain uussii, joka kerta, ku niit kattelee! 😍

16 heinäkuuta 2026

Kiitos, Tua!

Hianoo ol pysähtyy postilootallekki, ku siält löyty taas ihanaa postii! <3 Kiitos, Tua, tuhannest! 💜

Aiva lutune kortti, tekstis kera, IHANA pöllö kuareski, kiiltokuva-arkkii unohtamat! Vau! Inspiroitusi ny ottamaa vireoo noist kiiltsumapeist, misä mun arkit (ja muutamii tärkkeemppii yksittäissiiki) ova. Irtoversiot löytyy kahrest laatikost, eikä niitäkää ihav vähä ol. ;)

Kattotaa vaa, et suastuuks nää lataantumaha tänne, ain ei onnistu. Ja joo, pittää kaks vireoo saar jaettuu neljäks, ni ehkä sit?






Latautumises kestää tovin, ja nym mää miätin, et tuliks lainkkaa valittuu oikeit vireoit. Hah! Saa nährä, ku pääsee näkemähä.  (Joo, eli tul tuplan, täytyy korjat...)

Paljo näit arkkei jo onki, vaiks yhä mult puuttuu paljo niit "nelkkui". Ehkä joku villieläin- ja perhosjuttu löytyy jo, mut ne koirat, kissat, hevoset, lentokoneet, autot, laivat... Niit ei ol tullu missää vastaa. Siis arkkein. Yksittäissii kyl löytyis...

Joku viähätys näis kyl o, ku ei näit meinaa millää raaskii oikeest käyttää. Hah! Yksittäissii helpommi.

05 heinäkuuta 2026

Postii ja tuliaissii

Aiva ihanii yllätyksii täsä viime päivin. Lapsiviikollopul lisäks.


Siis mitä UPEET postii sain!??? Suurkiitos, Tua! <3 Tositosi söpöt pöllötarrat ja ihana kiiltokuva-arkki piiiiiitkän käsin kirjotetun kirjeen kyyris! Vau!


Pojalt tul kesälomatuamisin kukkapöytä tosa jo aikasemmi, ni plikkaha ol sit ostanu kans heijä kesälomareissult Tampereelt vaiks mitä ihanaa tuliaisina. Muistikirja, vaarin ja Nipan rubikinkuutioiluhu liittyvä rintamerkki, ja söpö metallirasia, misä viäl sisäl jottai pastillei; ei avattu ja maistettu niit viäl. Siis NII kiitolline saa näist kaikest olla! <3