Paahretut chilit ja tomaatit menivä jääkaappihi, tarkotuksen, et tulisisis täsä lähipäivin osis käyttöhö (erelline postaus). Lisäks sit tein hilloo, taas vähä erillaist.
Aikas tarkkaa laskin, et kilov verra omppui, kuarines, ku tää lajike o pehmeekuarine. Siks vissii nii helposte pinta vaurioituuki, ku o puus olles ahrast. Pitäs seuraavin kesin muistaa vähä harventaa ajois. Jos raaskii, hah!
Purkkie sterilointi sitruunahappohöyryis samal, ku hillo poris liärel.
Annon omenoitte ol kauvimmi, ku nää marjat muussaantuva nopsaste. Pakkasest otettun, pit vaa tovi "sulatel", mut kiahuvan kuumas kattilas ei siihenkää kauvaa menny.
Pit jottain keksii, ku toi "pelkkä" omppuhillo ei oikkee ol sitä kaikkein enite kauppaas tekevää meil. Vaiks iha hyvää se ol mm. tortus siäl pohjan ja päällisev välis, kummiski. Ku osais vaa aatel ja käyttää tällasis.
Tul kivav värist, ja oikkee hyväm makustaki hilloo. Sev verra pikkase jäi kolmem purki ylitte, et laiton vaa kannellisee muavikeppoho, ja jääkaappihi. Välipalan syättii sitä sämpyläm pääl, ja yllätykseks se ol TOSI hyvää!
Isäntähä meinas, et nym meil o kanaviillokkihilloo, mut ei tää kyl ol sinneppäinkää. Jos tulisisis tota mustaherukkaaki pihalt enempi, ni mikäsettei tekis joskus iha sitä ehtaaki. Ny ov vaa noit piänii rasioit, ja niitäkää ei tul joka vuas lainkka.
Sit vihrosta viimein mun orotus palkittii, ja meijä yäviaras saapu. Ku ei oltu annettu mittää tarkkoi aikoi, eikä niit oikeest tarvittukkaa, ni yhtää en tiänny, tuleeks jo het aamust, päiväl, vai vast illal. Mut hyvi ehti iltapäiväv välipala-ajaks. Isla ol onnes kukkuloil, ku sai yhre "turkillennättäjän" (ku karvat lentelee vaa) lissää.
Mut osasha hääki siit sit rauhottuu. 💛
Sit syättii isännän tekemää nachopeltii kaikkine tilpehööreines. Omatekemä paholaisenhillo menos mukan. Ny näyttää silt, et tääki purkki menee vauhril, se viimine. Eli EI nää jää jääkaappii vaa täyttämähä, vaa käyttöhö tul. Mut pihalt tulee viäl aineksii tähänki lissää, et eiköhä tätäki omast sarost tul lähipäivin lissää tehtyy. Siis NII kivaa, ku näkkee vaivaa, et se oikeest sit myäs kauppas tekkee!
Ja sikku olin lähtemäs iltalenkil ol hillot kylmäs vesihautees jäähtyny, korkit poksahtanu kiines, ja sain laputettuu ennenku vein kellarihi. Et mä oon tyytyväine!
Ja oma synttäriaamu aukeniki oikkeev vaa kauniin aurinkoisen! Mittää erityist ei ol suunnitelmis, nautin ny serkkupojan kyläilyst täsä, ja viätän pikkase lomaa samal itekki. 💝
