Hyvää Sunnuntait!

Mun lempiajankohta pihal: sunnuntai aamut. Kasitiä o käytännös iha tyhjä, kukkaa ei liiku mihinkää. Meijä tiä on tyhjä, tai no, koirie ulkoiluttajat, pyäräilijät, sauvakävelijät lähinnä menevä ohitte. Bussiki alkaa päiväs sillee harvakseltaa myähemmi. Kaik "nukkuva" viäl tähä aikkaa...

Lintuje lauluki kuuluu paremmi, vaiks en tainnu osat laittaa äänt vahvemmal. Yleensä ku täsä kuuluu autoje huminaa enempi ku muut. Mut saa riittää tää. Ei tullu aamukaffee juattuu ulkon, ku paikat ova märkii ny.

Nautitaa Sunnuntaist! <3

Eilisest sarepäiväst viäl

Mite ny tuntuuki, et eilisel ja erellisel päiväl osus kaikellaist asiaa? Hah! Kaks pilvisemppää ja sateisemppaa päivää, saattii saavit vet täyttee, ja ny näyttääki sit aurinko taas paistelevan.

Kastuttu ollaa joka lenkki, mitä ollaa Islan kans tehty. Mustat pilvet torpan yllä, eikä pilkahrustakaa aurinkost. Vettähä oltii kaivattukki, ettei sempualest. Tul siis "luvalline" aika ol pahemmi tekemät mittää. Jottai piänt sillon tällö sateitte välis. Niitäki sentäs jokune ol.

Täsä koiraportin kukkatelineen lootas o keskel viäl tyhjä paikka, ku jottai monivuatist haluisisin tähä laittaa. Täl paikal oon kokeillu erilaissii kärhöi, ja sit noit äitiempäiväruusui. Ekat ei ol talvee pärjänny, ja tokat ehkä kaks talvee. Viimeks tul kyl meijä oma töppi, ku isäntä vähä vääräs järjestykses laitto täytet toho lootaha, et pakkane pääs purasemaha. Ny tosa kasvaa jottai hassui siänii. Hah! Luanto ottaa käyttöhö tilat, mitä ei "hoireta". Kuulemma tarkottaa, et o ravintopitost multtaa, mitä sinänsä tosa pitäsiski olla. Muste-jottai siänii, selvitin nimen, mut empä enää muista.

Sit saattii vanhuksilt heil ylimääräseks jääneet kasvilavat. Ny miätitää, et lisätäänks iha "viljelyalaa", vai laitetaanks yks kahren korkune "taimi-/siirto"paikaks jommankumma kompostiv viärel. Ei olla päästy sopimuksehe paikast. No, ei kyl viäl sil viljelyllekkää miätityst. Tähä sais niit näppärii "kasvihuane"kupuiki pääl, eli vähä myäs ötököilt suajaa, ni voisisis noit kaalei miättii kans kasvattaa. Ettei ol perhoset het munimas ja toukat syämäs... Jaa'a! 😋

Siivoust

Saattii apuu meijä tontin metallie poijes raijaamisee. Urheiluseura kerää metallii, et saisiva vähä kulujas katettuu. Ilma lisätuloi eivät kuulemma pystyis osallistumaa kisoihi (tuamarointi maksaa, puhumattakaa pelivarusteist vaatteines, ja matkoist). Jossaikohtiha ol tapan kulkee jollai yhteiskuljetuksel, bussil, mut sit tul kialto, ettei koko joukkue saa men samal pelil, et jos tulee onnettomuus, siin o sit koko porukka kertarysäyksel mukan. Joukkue kulki omil autoil, varusteet jonku pakettiauton kyyris, ja sellast. Sit ol hankala löytää tarpeeks parkkitilaa, puhumattakaa, mite kalliiks ne erilliskuljetukset tul. Ny saa taas ol yhteiskuljetuksii. Kuka näit sit säätääkää, oma joukkue?

Iha HIRVITTÄVÄN painava toi vanha puukiuas. Huh-huh! Mut miähet sen tosa kaatosattees saiva peräkärrihi, ja viäl liinoil kunnol kiines monest suunnast. Mun hommaa ol käytännös vaa pittää ovee auk, ettei tuuli läjäyttäny sitä kantajii päi - ahtaat ja hankalat tilat. Lähti sit kyytihi rikkinäissii puutarhatualei, jottai metalliputkii, meijä halki-poikkipuhjennu tulitynnyri ja mitähä muut? Iha riittäväste sillee, et toivomus olis, et reissu olisis kannattava. Eikä meijän tarttenu itte lähtee viämää mittää minnekkää, ku mun voimat ei torellakaa olisisis riittäny ton kiukaan nosteluhu mitenkäämpäi.

Et tällane vesipäivä nyssit tul, saavit ol äkkii ääriäs myäte täyn, et ny riittää sit kasteluvet toviks taas. Kasvarinki vesilaatikko täytty, vaiks tulee vaa piänest katost, piänel rännil vet. Siitepölyy ny sit toki tosa mukan ain hurjaste. Ei olla välitetty siivot sitä millää järjestelmäl (kangas, suaratin ym.), ku näihi meijä juttuihi se siitepöly ei nii vaikut. Jos lähtee mänty kasvamaha jossai, ni nyppästää se vaa poijes. ;)

Oon iha tyytyväine, et kerranki sattaa kunnol, ni oikeest kastuu maast muutaki ku milli pinnast.

Miälikuvii

Täytyy ny tännekki laittaa kyselyy, et näkeeks ihmiset luannos välil jottai, mitä siäl ei oikeest ol, mut silti "selväste" onki?

Osu silmä tähä puunrunkoho, ja nii selvä miälikuva ittel tul, et ol kattottava lähemmi, et onks siin joku kolo, mist joku kurkkii.;)

Ei ol koloo, mut... Mitä SÄ täsä näät? Lisään tähä oman "piirroksen" myähemmi, mitä omat aivot täst tekivä...

EDIT 19:30

Olisisin nii miälelläni nähny täsä pöllön, mutta kyllähä se supikettu, pesukarhu, tai joku vastaava o. Mite ossuuki silmät ja nenu siaraimines ja suines JUST oikkioil kohril?

Ja täähä ei tarkot, et jos sä näät jottai muut, et se olisisis vääri. Jokane voi nährä niit omii juttui. Niinku pilvissäki. Jollekki sama juttu vaa näyttäytyy eri taval, ja kaik o oikkee! 💚

Kottarin muarommuutos

Vaiks muutos nys sit vajavaiseks viäl jäiki. Meil ol auto nii täyn vanhuste kasvei, ja takapenkkitila pit jättää vapaaks muil ostoksil, ni mul tarttu vaa noi kolme kasvii ittel, mikkä mahtu muitte kasvie väleihi.

Viime kesänähä mun kintun takii ei tähä rengattomaha kottarii laitettu yhtääm mittää. Tosa keväämmäl "kaivoin" tän maast, ku se ol tippunu tolt "jakkaraltas", ja keula uponnu maan syävereihi. Ol aikas tyä, et sain sen ylös viäl. Hajin uure puunkappalan, eikä tääkää ny tiätty täsä maam pinnas ikussii aikoi kest. Mut ainaski tän kesän pysynee pystys.

Ekaks vanha pinta rikkaruahoines poijes, sit rikkaruohoje juuret nii tarkkaan, ku vaa sain, ja sit yks 40 litran säkki pääl. Menin kottareil sit ees-taas pihaa, ku men vanha multa, sit uus multa, sit kasvit. No, ne ei paljoo painanu, mut en saanu kuljetettuu kolmee pelkäämät, et yks purkki menee rikki. Sellasis höttömuavipurkeis oliva.

Ny täst puuttuu enää noi reunakasvit, mikkä sais rönsyillä tost reunoje ylitte. En ol päättäny tarkkaa, et mitä ne o, ku pittää siv vaa kattoo, mitä puutarhalta löytyy siinkohtaa, ku sinne sitä meen hakemaha. Nykki ol monii valkossii, mut en ehtiny ees selvittämähä, et mikkä niist o pystykasvussii ja mikkä rönsyilevii...

Taustan oreganopenkki rönttöines näkkyy. En ol sil tehny yhtääm mittää, enkä iha heti ol tekemässäkää. Ellei joku oikkee yllättävä enerkiapuuska satu tulemaha. Hah! Toi iso penkki pitäs uuristaa iha kokonas.

Päivä vanhuste kans

Aamupuuhat poijes alt. Vähä olin ajatellust aikataulust myähäs (siis omaha päähä asetetust), ku nukkusin tunnin piremppää, ku yleensä. Ol sisäl kumman raikast ja PIMEET. Ei paistanu aurinko aulan akkunast makkariin, ku ol pilvist ja sateist. Mut mite pirteenä sitä sit tul herättyy! 💙

Aamupuuhihi nykysi siis liittyy toi pihakiarros, et käyn kastelemas kasvarie kasvit ja avaan luukkui, tarvittaes oviiki, tilanteest riippue. Samal tiätty tulee seurattuu kasvutilannet ja kasvie kuntoo. Iha muutaki ku pelkästäs noit kasvarie kasvei. Kaikkee mikä ny tosa kiarroksel tulee vastaha (puit, puskii ja kukkii).

Muistin ottaa piirakanki mukkaa, ku lährin. ;) Ja sit enstöiks Kukkataloho. Pihapuali enste, eli ne monivuatiset. Ehrittii hyvään aikaan, ku ei torellakaa ollu ruuhkaa. Kannattaa liikkuu aamuste hetimite, ni saa iha rauhas kulkee käytävii. Kirsikka ol hakuses, mut ekaks tul vastaa oranssi revontuliatsalea, mikä "hyppäs" kyytihi. Löyty kirsikoitki, mut ne ol isoi, ja koristesellassii, mitä ei haluttu. Luultii jo, ettei sit muit kirsikoit olekkaa, ku alko kaikemmaailman syreenit ja muut tulemaa vastaha, mut -kappas- siäl oliki toisaal vähä piänempkokkossii kirsikoit. Suklaakirsikan kans sit tultii ulos. Saatii nää autoho, ja jatkettii sit tääl kukkapualel.

Valtavaste kaikellaist, ja paljo nimetönt, hinnottelematont tavaraa, et on tainnu vast tulla ja orottava hyllyttämist. Kiarroksej jälkkee kärryt olivakki jo sit täyn. 😜

Kasvit mahtu auton takalootaha just ja just, mut pääasia, et mahtu. Takapenkki ol varattu apteekki- ja kauppa-asioil, ni sinne ei voinu kasvei laittaa. Kaupas oliki sit jo enempi ihmissii, et sel lisäks, et kaik tavarat ol siirretty kaupan tutuist paikoist toisiim paikkoihi, ihmiset haahuili siäl kaiken keskel kapeil käytävil, ja osa otta rypys, et tais joku kiirus olla monil. Mut saattii me asiat hoirettuu.

Kukat autost ulos, osa laitettii samantein multihi, ku ol valmisteltu paikka olemas. Osa orottaa vähä isomppaa kuappaa. Iha sopivaiset kelit tul sillee, et ei aurinko paahra täysil ja o toiveit saar saret, ni pyssyy kosteuski paremmi, kunnes asettuu kasvit uusil paikoilles.

Sil välil tul kaffe valmiiks ja piirakka lämpes uunis. Eiköhä äitee saa muut kasvit myäs paikoilles pikkuhiljaa, ku ei hosu. Kello ol jo humpsahtanu, et pit lähtee Islaa ulkoiluttamaha kotti. Ja onha tää pilvine, vähä viileemp, muttei kylmä, sää ihav valtavan kiva lenkkeilysää!

Hyvää viikolloppuu!

Sataa!

Vissii tullu hiljaksis vet melkkest koko yän, ku saavit o pualilles (niis on jo pohjat ollu näkyvis, et aikaki vähä tul lissää). Raikastu kummaste ilma, jopa sisäl. Nukuin harvinaisem pitkälle aamuu.

Ja mite toi harmaus pilvines ja tihkuttamises kans tummentaa noit vihreit lehtii ja ruahooki samal! Kaik tuntuu röhähtävä kasvuhu ny.

Kuka muistaa, ku lykkäsiv vähä isomma varkaan tomaatist multihi. Pussi pääl, suajaa sekä aurinkompaahteelt, et pittää kosteure sisäl. En nypänny lehrel lehtee poijes, vaiks nii ain suasitellaa tekeväks. Tomaatti kummiski tarttee noit lehtii elivvoimakses kans, sikku ny enste sais ne juuret. Ja NY tuntuu, et jottai onki tapahtunu, ku alkaa reppanana reporankana ollu tomaatti piristymähä ja nousemaa taas pystyhy! 😍 Jos vanhat merkit paikkaas pittää, ni täst alkaa tul satoo suurimpiirteis samaan ajankohtaha, ku emokasvistaki, vaiks lähtee omillee kasvuhu myähemmi, vauhti o kovempi. 

Tuulee, tuulee

Joha se vähä aikkaa oliki seesteisemppää tuulie suhtee. Lämmint tuult, mut tavarat lentelee, aurinkovarjoi ei uskal pittää yhtää auk. Matokki terassil menevä välil iha krumppuhu ja sit suaristuva taas...

Kipasin iltapäivälenkkii, lyhyt sellast, torpan ympäri ja tual mettär reunas, et Isla sai hätäs hoirettuu. Pyry ol sempäiväne vimpula, ku yritti nährä joka suuntaha samaan aikkaa, ku puut heilu, sit meilt katolt "valuu" yks tukinaru (isännän korkeempaikan kammo helpottuu vähä, ku saa kiatastuu turvanarun ympärilles, jos tarttee katol mennä), mikä kolahtel nuahoustikkait vaste. Pelottiki vähä. Puut suhisee kans aikalail nykku o lehtii jo olemas, aurinkovarjot pölisee puuskis, hyvä ku pysyvä pystys, vaiks ova kiines...

Ihaj jo liikkaaki jännää joka paikas, et Pyry ol enemmä ku valmis palaamaa taas sisäl. 😜 Isla ny olisisis viihtyny ulkon vaiks kui ja kauva. Mukku pit ehtii tyäkki tekemähä ja...

... huamiseks tonnikalapiirakka, mink koitam muistaa ottaa jääkaapist mukkaa, ku lähren vanhuksil käymähä. Siitäkää ku ei ol mittää takeit, et muistan, tai muistan joskus vaa liijam myähää - esimerkiks sikku oon jo siäl, hah. Saa nährä. Nykku oon tänne tän kirjottanu, ni josko pysyisisis aivois paremmi.

Musiikkimakuu

Mä huamaan, et mun musiikkimaku ikkäänku pyssyy sillee monipualisen ja "vakion", et melkkest kaik käy, mut INHOON impro-jazzii, ja muutonki vähä sellassii, mikkä koen "rytmittömiks". Jopa niim paljo, et oikeest lähren yläkerrast alakerttaha vaihtamaa telkast kanavaa, jos kuulen sellast. Osa klassisest musiikist menee tähä samaan kastihi.

Lisäks o joirenki laulajie ääni sellane, et mä puren hampait nii kovi yhtee, et jos jourun koko kappaleen kuuntelemaa, en tahro saar enää suut auki, ku lukittuu leuka nii tiukkaa. 😐 Eli sit menee hetki, et ei torellakaa sanota sanaakaa, ennenku saan taas leukalihakset rentoutettuu vähä. Hah! Juu, naurattaa, vaikkei naurata yhtää, sillon ku tää tapahtuu. Näis laulajis sinänsä siis henkilökohtast vikkaa ol mitenkää, mut ottaa vaa korvii se ÄÄNI. En tiär kehtaanks tähä kirjottaa, keist tää reaktio tulee... 

Meil on kyl taustahälykuulokkeetki olemas, mut em mää niit muista siinkohtaa, ku alkaa leuat kiristymähä. Paree vaa lopettaa koko "kirutus", ku väkisi yrittää pyristel sen läpitte (jollei ol pakko).

Täl hetkel tykkään kuunnel näit erillaissii "matalampi"temposii ja -sävyssii kappaleit. Kuuntelemat itte sanoi lainkaa, ihav vaa keskittye just siihe rytmihi, tunnelmaha ja laulajan/ laulajie äänehe. Kauniiste tehryt vireot kappaleesee liittye ihav vaa lisätunnelmaa tuamas. Enkä ees tiär onks suuri osa näist tekoälyn tekemii (ainaki vireot ova), sil ei ol mul merkityst, ku vaa tykkään.

Muutonki tykkään enempi bassovoittosist kappaleist, ol se sit musiikki ja/ tai laulu, ku niist korkeimmist sävyist (mikkä särkyvä mun korvas), VAIKS sit vastapainoks kyl tykkään erilaisist huilumusiikeist, kunha ei mittää klassist tul. 

Intiaanimusiikki esimerkiks viähättää kovinki. Ja jostai syyst myäs monet säkkipillikappaleet, sellaset "fantasia"-tyyppiset, kans viähättää (ja isäntä INHOO).

Mut mul o ollu sellassii yhtyeit, mitä oon joskus kuunnellu, ku oon vähä allapäin, esim. Simon & Carfunkelin levyy aikanas. Isäntä tiäs siit ain, et sillo ei kannat alkaa ärsyttämähä, jos oon pistäny levysoittimehe näit kappaleit. Heh. Sittemmi tää jäi, ku meijä levysoitin men paikkaha, misä sitä ei pysty käyttämähä (on se olemas yhä, niinku noi levykki). Toivomus saar se oikeest käyttöhö viäl, kunha saaraa rivi muit remonttei tehtyy enste (siihe tulevaha "kirjastoho" talousrakennuksehe - ei iha lähivuasin).

Nuaruures käyttii lavatansseis usseste isännän kans, vaiks hän ei nii kovi tanssi-intone olekkaa koskaa ollu. Kavereitte kans ol kiva lähtee liikkeel, noi niinku ennenku lapset putkahti menoho mukkaa, ja nää harrastukset jäi käytännös kokonas. Iha ehkä parise kerttaa vuares on tullu joku tilaisuus jossai, misä pääsee vähä valssaamaa. Meil o koton sevverti piänet tilat, ettei voi tanssimist oikkee harrastaakkaa, tai ollaa jonku huanekalum pääl, ja menee huane remppaha...

Lattarimusiikki varsinki saa jalat vipajamaha, ja sillo voin vähä pyärähtääkki lattial, koiran ihmetykseks. 😉 Siks miättiny joskus jos zumbaha osallistuisisin: hyvä musiikki, rytmi ja tanssi siihem pääl, mut kaik ne ryhmät ova ollu nii hankalam matkam pääs, tai nii hankalaan aikaan, etten ol päässy ees kokeilemaha. Ny voi ol, ettei kintun takii tästä(kää) oikkee tulisis ees mittää. Keikuskelen siv vaa tääl kotosal ain välil, mite-kute kykenen.

Mitä Sul tulee miälee, ku puhutaa musiikist?

Lissää pihalt

Piänis pätkis, ja välil kinttu pystys, sit taas menoks, ni näihä se kuntoki nousee ihan ku huamaamat! (Juu, ei! - ihan kyl kankuiski tuntuu noi kyykkimiset, ettei yksi kintus, mut se o sellast "tervet" kolotust.) Ja terveellist se piän liikunta o. Ei haittaa tosa pihahommas nokav valumine, ku ov vaa nenäliinat menos mukan - ja roskiski ihav viäres.

Ku en ol saanu mittää "oikkioi" perennoi kasvamaha täsä lipputankopenkis, ni siirsin tosa jokune vuas sitte noit meijä tontin reunoil kasvanui metsäkurjempolvii tähä - ja piiskui. Ny tuntuu, et kurjempolvet tykkää, mut muut ei oikkee. Jostai on noit esikoit toho välihi kans tullu, mite liä, ku itte en ol laittanu, mut en valita! 😆 Täsä penkis ol aikanas hianot harjaneilikan moniväriset kasvustot, mikkä alkova kukkimaa näitte kurjempolviej jälkkee. Niit pit kyl aika ajoin siirtää ympäröiväst nurmest takasi penkkihi, ku tuntuva kasvava misä vaa. Nykku en viime kesän sitä tehny (kinttukesän ajan kaik pihal ol isännä hoteis), ni pelkään, et tais kasvustot men ruaholleikkurist läpitte. 😔 Isäntä ku ei tair tunnistaa niit kasvustoi ilman niit kukkii... Mut tällast sattuu!

Katkoin ny noit talventörröttäjii ja kaatunei heinii tost poijes, jualavehnät, rönsyleinikit ja siankärsämöt, niim paljo, ku jaksoin vaa. Nii, ja voikukat. Siistimmäks ton voisisis yhä saar, mut saa nährä jaksanks nährä sitä vaivaa, ku ei ol tarkotus ny mittää uut toho laittaa kasvuhu tänä kesän enää.

Pari kottarillist men kompostihi kaikellaist turhaa ja kuivaa. Alkaa nykyset kolme kompostipaikkaa ol jo täyn! 😐 Uut tarttettais, vissii. Tilaa siin nykyste ympäril olisisiski, mut ajatuksen ol, et jos siihe lähistöl kans jonku "taimi"- tai siirtopenkin tekis, ni sil pitäs paikka päättää enste. Ei saa ol se paahteisin paikka, misä pikkuset kasvustot tai muuvalt siirretyt kasvit kärvistelis, tarttee jonkillaise varjon, vähintäs sen isomma paahteen ajaks, ku aurinko o korkeimmillas... 

Ja siäl o se yks ihana ruusu, mist en tiär, mikä se o, mut tuaksuu iha hirmu hyvält, ku enste lähtee kukkimaha. Kukat vaa saa sellase ruman "kuare" päälles, ku sataa... Senki siirtoo ollaa koht ainaski kymmene vuat miätitty. Heh! Jää varelmapuskie puristuksehe jo pahaste.

Siistin myäs vähä tota maksaruaho"penkkii". Hah! Se ny o yksii helpomppii kasvei, mitä meil o, muttei sekää ny mitenkää hurja leviämähä ol. Orottelen aikaa, ku tää läntti hohtaa keltasenas. Tykkään kivistäki, mut tän voisisin antaa ol sellasen rentona vapaana kasvustona, mukku isäntä vetää täst ruaholleikkuril ylitte, jollei kivii ol. Varma ov varmaa! 😁

IHANAA, et oon jo jaksanu touhut enempi, ni ei ol tarvinnu vaa istuu ja ihmetel, ja murehtii ja ärsyyntyy lissää. Varmaa avaurun täst harmituksest enempi, ku vähä aika kuluu. Onneks ei ol kenenkää elämäst ny kummiskaa - täl kerttaa - kyse! 💕

Pihapuuhailuu

Taitaa tosiaa lenssu jo irrottaa otettas, ku jaksaa puuhail taas enempi. Ei ihav vaa tartte kattoo, et "voi ku saisisis"... vaan menee vaa ja tekkee! 😄

Alotetaa kuitenski enste kuval meijä lenkilt. Ku muutettii tänne (se 26 vuat sitte), meijä tiän piantareel ol näit ihanii villei mettäkurjempolvii (?) iha sinisenäs, tai noh, liilahtavan sinisen. Aiva ihana kukkameri. Sit vuas vuarelt tähä tupsahti noit koiramputkii (mitä INHOON!), vuas vuarelt enempi, mikä viä elinpaikan iha kaikelt. Jopa lupiineilt, mitä tääl kans vähä siäl tääl löytyy, yksittäisin kasvustoin, ei onkelmaks asti. 

Sel lisäks, et piantareet kasvaa ärsyttävää kasvii, ne elyn kaut ajetaa ales just väärihi aikoihi, eli just ENNE ku kasvit ehtivä siämentämähä - paitti just ne ällöt... Oli täs joskus vähä myähemmi kesäl myäs kivam paljo kissankelloi, mikkä o käytännös kaik hävinny. Siks välil tuskastuttaa, ku väitetää, et se kotimaiste luannonkukkie tukahruttaja ja hävittäjä olisisis LUPIINI. Sitähä ain syytetää. Joo, mul olisisis paljo kirjotettavaa (sanottavaa) tästäki asiast, mut jätän tän ny tähä.

Lährettii Islan kans  aamukiarroksel toist kaut, ja tulttii takasi toist kaut. Tähä syreenihinhä mä en kyllästy koskaa. Vaiks näil lämpötiloil ja kuivuuksil kukinta on kyl valitettavan noppeeste ohitte.

Keskittymine o tänäpe ärsytyksen (isännäm pualest, ehkä täst joskus myähemmi kirjottelen jottai) takii iha jossai muuval, ku misä pitäs, ni päätin mennä pihahommihi. Varsinki ku sopivaste o pualpilvistäki, ettei aurinko paahra kuumimmillas. Huamasin, et köökkipenki takaosas (varjoisimmas paikas) kasvaa kialo! 😍 Ihana yllätys! Kannattaa välil vähä rikkaruahoi nyppii, ku näi ilost asiaa ei muuto olisisis huamannukkaa! Lissää vaa saa kasvaa. Viihtyis, viihtyis, tykkäsisisin!

Kuunliljat pitäis harventaa - saisis ehkä laajennettuu tähä ympäristöhö. Hauska ku tähä on siis savimaan keskel tehty kuappa, sit uut multtaa vähä kohol. Siin toises sivus kummitytön tekemä lehtivesiallas (tosin vet en ny ol siihe kantanu, ku em meinaa jaksaa kasveikaa kastella), etualal kuunliljat, reunoil kaht eri laatuu nauhust, takan keskel ja vesialtaav viärel vaaleempunane lupiini. Tää om pysyny samas kohras, samas järjestykses, vuaret pääksytyste, mitä ny kasvava ehkä vähä tiiviimmi. Eivät siis tykkää levit toho ympäröivähä savimaaha, vaiks tilaa kyl olisisis... Rönsyleinikki yrittää välil tonne menoho mukkaa, mut ei se pärjää, nokkone kans tällee kevätaikan, mut seki sit kesäm myätä täst hävii. 

Lappio kättee, aluet isommaks, uut multtaa, ja hajottamaha tota kuunliljapottii, sikku... 😆 Voi ol, ettei mun voimat riitä...

Tää  on nimetty "köökkipenkiks", ku sem paikka o suunniteltu nii, et se näkkyy kivaste kööki akkunast. Näyttää et se olisisis iha lähel, mut täsä o oikeeste kahre auton parkkitila välis. Ei vaa piret autoi täsä ku poikkeustilanteis.

Ku olin pihailun alottanu, ja kinttu tul viäl mukan (vaiks kipristeliki vähä, toi kitkemise kyykistely ei tehny hyvää), ni päätin siirtää yhre vaaleelehtise suikeroalpin toho pelakuun kaveriks, et saan tota multatilaa vähä vähemmäks tosa mikä kerää vaa kaik rikkaruahoje siämenet - ja aurinkon kuumuumiset.

Sit saa nährä, et toimiiks nää yhres. Tykkään täst vaaleelehtisest ihaj jo siks, et tää on nätti ilman kukkiiki. Sialuni silmin nään, mite tää lähtee kasvamaha tost reunan ylitte ja alespäi. Hah! Ei se ain toiveet toteuru, mut yritetää ainaski!

Ja kello ei ollu viäl lähelläkää pualtpäivää, ku sain nää tehtyy, ja vähä siivottuu jälkiiki. Mihinköhä sit uskaltaisisis ryhtyy? Ny oon hetkem pitäny kinttuu pystys täsä, ku kuvii käsittelin ja tätä naputtelin, et...

Kukkapenkkii

Ihan kamalaste rikkaruahoi joka paikas. Ja kinttu ei tykkää tost kyykkimisest yhtää. :( Ei kyl muutonkaa kunto viäl ol mitenkää normaaliks määriteltävä, et sillä. Nokka vuataa yhä, kröhityttää, mut ei enää päät särje, eikä eilä tullu otettuu päikkäreitäkää. Et kaipa tää ny täst jo alkaa men paremmaks.

Rohtoraunioyrtti kurkottelee korkeuksihi, ja on vallannu paljo tilaa penkis. Mut kulkee ikkäänku täyttämäs tyhjii kohtii, eikä varsinaiseste syrjäytä mittää. Saa siis olla ja kasvaa. En niihi tyhjihi kohtihi olisisis ny muutonkaa mittää uut pystyny laittamaha. Siit tulee sit rohtorauniopenkki, jos sikses kulkee tulevaisuus. Hah! 

Töitäkö?

Kissoil on kyl joku ihme kärsivällisyysgeeni. Tää yks "otus" on ny tuijottanu mua täsä näppäimistön al sellaset pual tunttii. 😐

Ittee kuumottaa, ku tekis miäl antaa huamioo, ottaa sylihi, rapsuttaa, pusuttaa, antaa herkkuu... 😘 MUT ne tyät on tehtävä! Ja tää karvane miähenköriläs tiätää sen, ja oottaa, oottaa ja OOTTAA! Voi rakas! 💖

Sadonorotust ja silmäniloo

Tai onha näist syreenin kukist iloo muillekki aisteil, ettei vaa silmil. 

Mikä TUOKSU! Ja jotenki kiva hypelöiräkki näit syreenin kukkii. Varottava vaa, ettei jää pörriäiset välihi, ku niit täsä menee paljo.

Onha näis samettikukis oma viähätykses, vaikkei mun lempikukkii olekkaa. Ne vaa tuntuu toimiva kaikkeist parhaite noitte pölyttäjie tuajina noil omil hyätykasveil, ku satoo kummiski orotetaa.

Väripilkkui nääki. Kummiski. Ja helppohoitossii, ei tartte paljoo muut ku muistaa kastel, ja siinähä se samal menee, ku kastelee muitaki.

Paprikat ovaj jo isoi osa. Toi isoin ol täsä taimena, ku ostettii, toi yks on tullu tääl ja koht siit tulee uus viärest, et hyvält näyttää.

Eka tomaattiterttuki ojjo aika iso.

Kyl näit kasvienki seuraamine o jotenki tosi kivaa! 😍

Pihailuu ja valmisteluit

Aamupuuhailu pihal o kaikkeist kivont, ku ei viäl ol liijan kuumaa. Nykku taas päivälämpötilat o liikkunu 22-24 astees. Ja YHTÄÄ tän lämpimämppää ei kaivatakkaa. Varsinki ny täsä lenssus touhutes tulee kyl hiki puseroho tosi herkäste, ilma mittää kuumuuksiikaa. Mut varsinki sunnuntaiaamupäivät o kivoi, ku kasitiä o HILJANE! Se käytännös ainoo hetki, ku ei tiäl liiku kettää. 💓

Isäntä siirs ny lopultaki noi chilit isost kasvarist piänemppähä. Ennenku tuleva liija isoiks, ja sit o se ympäristövvaihros isomp riski ain. Vähä miätti, et meneeks yksitelle, vai ottaaks kottarin, mut ei "jaksanu" hakkee etupihalt kottarii, ni kulki sit ees taas. Koira-aitaus pit kiärtää, ku (viäl) ei ol porttii tonne kasvarin suuntaha (suunnitelmis siis seki). No, kilometrei sitä päiväs kävel pitäsiski, ettei sil. Tän ruukun painon kans vaa ei ol kiva ottaa ylimäärässii askeleit.

Siäl saava nyssit kasvaa. Samettikukkie kans. Yrttei olisisis tarkotus kans toho saar, mut ne ovav viäl kaupas.

Ja jopas se kasvari tul tyhjän näköseks, ku käytävätila vapautu! Ohhoh! Mut kohtaha nää kaik rehottaa, ku kesä pääsee paremmi vaikuttamaha. Kunha jaksetaa kastel - kasvarin vesisaavi hohtaa jo tyhjyyttäs. Pittää terassie saaveist ottaa kastelukannuihi, nii kauva ku niis jottai o. Alkaa ol vähis niissäki. Vet sais sattaa. Kuntoiluu seki.

Ja ku isäntä men ees taas ruukkuje kans ja ilma, mä laiti valmiiks tähä meijä lämpimäl ja suajasimmal (käytännös sil ainool suajasel) seinustal avomaankurkut tulemaa. Hyvä kastelu, uut multtaa sekotettun vanhaha, varastolannotepotit mukkaa, ja sit kolme siäment joka ruukkuhu. Niist kolmest oletettavaste ainaki yks lähtis kasvuhu ja jos lähtee usseemma, siirrän toisen toiseem purkkihi, heh! Mittää en raaski poijes heittää! Mialuummi vaiks annan jollekki muul sit, jos vaiks haluisisiva yrittää saar omaa satoo. 😉

Jos aatellaa, et tehrää vaa yks siämen yhtee, niist ei varmaa mikkää lähre kasvuhu, ja jos näin, et varmuureks usseemp, ni yleensä ne KAIK lähtevä. No, ny tehrää muutamal johonki tilaa, ja narui lisätää, et saa kasvuhu ylöspäi, ettei men ruaholeikkurin ettee. Tosa isommas punases lootas o sit kesäkurpitsaa, ja siit ollaa yleensä saatu iha hurja sato - paitti jos vaa koko kesän sattaa vet. Siit kurpitsa ei tunnu tykkäävä. Tarttee pääst multa välil kuivakski. Eli nyv vaa peukut pystyhy!

Tos kairekasvarissaha ol ovekki, mut talven myräkät ol ne riapotellu alas saranoiltas, ja vaiks mä olisisi voinu elää ilmanki tän kesän iha hyvi, ni isäntää harmitti sevverti, et LÄHTI saranaostoksil! Siis kävi ostamas isommat saranat, ku meil ol vaa noit piänemppii. Josko ne sit kestäis talviiki paremmi. Mä en tajuu, mite joku jaksaa lähtee liikkeel noi piäne asian takii!

Mut sittehä pit venkslat niit vähä salmiakiks muatoutuneit kehyksiiki, ja sit ei häne omat kaks kät riittäny, ja se tarkotti, et munki pit ol siin tyäntämäs ja vääntämäs ja kantamas (tyäpiste ol talourakennukse takan, eli toisel pualel pihaa) ovii ees-taas. Pitelemäs kii, ku laitettii ovii paikoilles, huamataksemme, ettei se koko kasvarin runko ol mitenkää vaateris, ni ei se aut vaateriin laittaa oviikaa, ja taas menttii... Hmm. Mut lopult me saatii ovet paikoilles. Tuhtaamist siin ol.

Men siihe kyl sit jo isännänki voimat. Ehti omil nokkaunilles enne mua.

Kävin koiran kans lenkilki, ja nappailin vähä kuvii tosa, ku tul taukopaikkoi isännä touhutes jottai, misä must ei ollu appuu. Pörriäissii liikkuu paljo, piänemppii ja suuremppii. Perhossiiki. Ja nykku o lämpöst, eikä tuulekkaa oikeestaa lainkaa, ni ova noppioitaki. Vaikkia saar ehtii otettuu mittää kuvii.

Tää meijä renkaton kottari orottaa kans tyästäjääs. Viime vuan siin ei tainnu kasvaa muut ku jualavehnää, ja ny se o täyn sammalt, mikä alkaa kualemaa täsä paahtees ja kuivuures. Täsä taitaa ol jo monev vuare mullat ja juuret, ni pitäs uussii pohja kokonas. Ennenku siihe jottai kesäkukkivaa laittaa. Surullisen näköne ny, tosa keskel pihaa.

Tää on se syy, miks me tosa reilu vuas sitte pääryttii siihe, et esikasvatetaa meijä omat pihakasvit, nii hyäty- ku silmänilotki. Vaiks ei se esikasvattelukaa ilmast ol, ku pittää ol tiätty taas lämmin tila, valot, purkit, lannotteet, ym. Puhumattakaa, mikä tyämäärä siin kaikes ol, et pit kastella oikkeeaikasest ja sellast, pistää isomppii purkkeihi vähäv välii, multaaki kulus. Ja sit mul tul se ruusu kinttuhu, ja mun hommat jäi siihe, koko kesäks. Isäntä jakso hoitaa chilit, muut jäi "vähä" toisarvosiks. Ja sen ymmärtääki, ku ol mun jutut omies päälle, koiran ulkoilutuksetki, mitä ei normisti itte hoira lainkkaa. Ja niit chilei kyl sit tuliki!

Mut siis joo. Isäntä tosa miätti, et eiks meil ny käytännös ala jo olemaa kaik. Ni ei! Meilt puuttuu vaiks mitä, enkä oo kaikkee ees listannu ylös, ku ei viitti laittaa rahaa palamaha näihi ny niimpaljo kertaistumalt. Jos ees autoho mahtuis. Lipputankopenkki o huru hallus, tiähaaran kaivorrenkaas kasvaa vaa jottai villiheinää, kukkapenkki o täyn käytännös vaa ja ainoostaa oreganoo... Mut et saatais noi näkyvimmät oleilutiloje ympäristöt ees "ihmismäisiks".

Ja sit mä huamasin, et ainaki yks kastelukannu on tainnu täsä vuare aikan (siis ehkä jo viime kesän, en tiär, ku en tarttunu moiseen itte kerttaakaa) jonnekki hävinny. Myräkkä ehkä viäny? Ku mul o sellane tiätty juttu, miten kuljettelen noit nii, ettei tarttis turhaan käyr kaukaa enste tyhjää kannuu hakemas ja sit täyttämäs, ja taas kantaa täytenä takasi. Et tarkotus olisisis saar täys AIN mukkaa jonnekki ku meen, ni jos siäl o kannus viäl jottai, se tyhjätää saavihi tai ämpärihi se vesi, ja otan taas tyhjän kannun mukkaa, ku tuun takas talol päi. Vet yleensä riittää parhaite isolt kattoalalt, ku kasvarin kattoala o pikkane. Eli käytännös joka kastelupaikas pitäs ol yks kannu, misä olisisis ees vähä vet. Saa joskus iha ekstempore kastelttuu, jos huamaa, et kasteluu tarvitaa, vaikkei olisisis varsinaiseste se kasteluaika. Kuumal, tuulisel kelil varsinki täst o ollu hyättyy. Mut ny mult puuttuu se yks kannu. Onkoha tuuli viäny jokehe ja joki viäny mennessäs? Sit joku ihmettelee jossai, et mite ihmees iso kannu o voinu joutuu johonki outoho paikkaha? Hah!

Meijä pihal o myräköis tupsahrellu tyhjii kukkapurkkei, ämpäreit ja jottai muavinrääppeit, muttei kerttaakaa mittää kastelukannuu.

Isäntä siis men tirsoil, ja mä sinnittelin, vaiks silmät mullaki jo luppas, hereil. Ol "pakko" kurkkii ton listan kans, et onks meil viäl käyttökelpossii siämenii noihi kasvilavoihi, mikkä orottava kans sitä omaa puuhaa: pittää muljat multa, lisät lannote, ja sit laittaa pääl uut multtaa. Pinta om painunu tosa kahrev vuare aikan (ku viime kesän ei isäntä lisänny yhtää uut multtaa) vaiks kui ja paljo. Saa sitä muutonki sillee vähä paremmi tyästettäväks, ku ei tartte kumartuu ales. Vaiks me jätetäänki varaa reunoihi ain, ni toimii vähä ikkäänku tuulensuajanaki. Tää tontti ku o tosi tuuline. Lisää kastelutarvet.

Mut siämenii ei tarvita. Olisis noit kesäkurpitsoi ja avomaankurkkuiki viäl iha avaamattomis pusseis! Sentäs jottai, mihi ei men rahaa lissää! 😍 

Siis kesä miäles! Erelles! Ja tän homman jälkkee pääsin yläkerttaha ja kaaruin sänkyhy. Nukuin melkkest neljä tunttii! 😐 Heräsin, ku Isla "koputti" mua jalampohjast, ku isäntä huuteli alakerrast syämää! Heh! Se o ain koiral tärkkiä juttu, et sillo lähretää HETI liikkeel tu syämäkäsky käy! 😋 Vaikkei itte mittää sillo saiskaa.

Miätitytyttää

Oon ku oonki viäl puikotellu menemää villasekotelankoi. Sillee, ku lämpötila antaa myäte. Liika kuumal ja hikisil käsil ei ol kiva kuttoo (neuloo).

Jämii, mitä mul om paljo, tai siis käytännös vaa, uuttee "järjestyksehe". Aattelin iha kunnonkokkost vilttii, mut mun lankat ei tair riittää...

Sikku kerät tuleva liija piäniks, lissään ne toho "pätkä"kerähä. Niitäki kerroksii jokune jo tullu peittoho tehtyykki. 

Mut nym mua miätitytyttää se, et KU lankat loppuva, jourun väkisinki jättää tyän keske. Ja KU täsä om paljo noit pääteltävii lankampätkii, ja INHOON päättelemist, ni mun periaate siit, et en alot toist tyät ennenku erelline o VALMIS, ei toteutuis täs. Pelkäämpä, et tää taitaa jäär tollaseks "vauvaviltiks", mikä soppii vaiks vaunuihi, tai pulkkaha tai sillee. Nurjal pualel tarttee vaa saar joku kankas, et tulis jämäkämmäks ja estäis tuulen menemise läpitte. TAI sit jottai muut?!

Pihakiarrosta taas

Voi, ku ny olisisis oikeeste kunnos, ni olisisis NII ihana touhut tällee aamun raikkaures pihal yht ja toist, mitä ei sit enää kuumemmal ajankohral jaksa/ pysty. Mut hiki täsä ny tulee pelkästäs vesikannui kantamal... Koht o vesikannut tyhjii, jollei taivaalt lissää tul.

Kuvat lataan ny taas sillee, ku bloggeri haluu, eli torennäköiseste eivä men oikkiaan järjestyksehe. Saa nährä.

Rusokuusaman nuput vaaleanpunassii, kukat valkossii.

Kyllähä ne kasvaris kaik kasvaa, vaiks o ollu kylmiiki öit.

Kurkut viäl piänii ja söpöi.

Ihan koht aukee syreenin kukat. Tuaksuva jo.

Idänvirpiangervon kukat.

Rusokuusama ihan täyn nuppui.

Kute "arvasinki". Mite kummaste bloggeri järjestää näit? Ei ol ajalliseste, eikä nimelliseste. Mitä muit niit sit onkaa enää? Höh! Mut joo, kaik kuvat omalt pihalt. =)

Chilit tualt kasvarin keskikäytävält varmaa tänäpe siirtyvä "omaan" kottiis, eli toisee kasvarihi, ennenku kasvava liija suuriks, ettei niit enää siirrellä turvalliseste...

Hyvää sunnuntait! <3