Monttaalait taas yhres viikollopus

Iha hurjan vauhrikkaaste meniki tää aika - taas. Jopa niiv vauhrikkaaste, et nuarimmaine lapsellapsi "hukkas" yhrem päivän. Hah! Ol iha hämmästyny, et tänäpe ol jo sunnuntai, ja kottiillähtöpäivä. Ol ekaks, et ny hänt narrataa, ku sanottii asiast. Olispa sen ilmeen saanu ikuistettuu!

Ja taas kerra: kuvat sekalaises järjestykses. Mut koitetaa siätää, tälläki kerttaa. Arton kans nostettii ny punajuuret kasvilavast. Kovi erikokkossii ova, mut iha sillee hyvän näkössii, ettei ainaskaa näyt mikkää ötökkä käynee osalliseks. Borssikeittoo jossaikohti tulos! 😋

Höyry nousee!

Onkoha jo viimiset mansikat? Viäl näyttäis olevan noit raakileit kummiski. Saa nährä! Saatii tänäpe viäl suut makkioiks.

En tiär, onks tää jottai ahneut, vai mitä, ku jäin omenoit palastelles miättimää, et mitä jos kokeilis kasvattaa siämenest uut omppupuut? Siitähä siis voi tulla iham mink laatust vaa, kuulemma, ettei takuuvarmaste samaa, mitä oma omppupuu ny tekkee. Vois olla miälenkiintost kokeil. Ainaski näyttää nii valmiit siämenii oleva ompuis, et NII kutkuttais. Mut EN ottanu siämenii talttee. Täl kerttaa...

Ja sit käytin maitorahkaa kermaviilin tilal, et sain vähä enemp proteiinii mukkaa. Sopii vähä paremmi diabeetikoillekki (mitä me siis vanhuste kans kaik ollaa). Sain siit vähä "välipala-aineksii" mukkaa, ku...

... käyttii äiteet juhlistamas (synttäripäivä ol perjantain) poikie kottiivviäntimatkal. Omenatorttu, hillotäytekeksit, giflarit, cream crackerit ja mehuu. Hyvält maistu kaik kaffenki kans.

Vanhuste kissa, Vilpertti tarkastaa ain mun korin, ku sinne mennää, et mitä siäl o, ja olisisiks hällekki siäl tilaa.  😁

Origamei myäs joitaki, kurkii täl kerttaa. Ei men kauvaa Nipal, et oppii iha iteksee tekemää. Tarttis vaa hommat hänel kottikki noit origamipapereit. Isäntä niit aikanas Kiinast osteli, ku siäl ov valinav varaa. Suamest ei iham mist vaa saakkaa, ja usseste ne ova nii piänii, et o Nipan ikäsel viäl tosi haastavii tehrä. Mut ny liikutaa sil silmäl, et ostetaa het, ku oikkiallaissii tulee vastaha.

Arto autteli paljo pihal. On kyl sellane piän maatalon isännän alku, ettei mittää määrää! 💕

Veljempojan synttärit

Oikkee hyvää vastapainoo eilisel nää ilosemmat kekkerit! 💙

Kekkereit tai ei, pittää tää pihakiarros hoitaa, ja nykku ei ol ollu purkkei (sopivii), eikä pahemmi enerkkiaakaa, ni tavaraa vaa kertyy ja kertyy, vaiks omppui tulee pureksittuu, tomaattei käytettyy... 

Mut eipä sitä tänäpekää säilötty olis, vaiks purkkeiki olisisis ollu, ku ol nää tärkkiät kekkerit. Seittemä vuat, koulun alkamine - tärkiät rajapyykit taas lapsen elämäs! 💚

Kyllähä sitä talos ol hetke aikkaa oikkee kunnov vipinää, ku ol läheisimmät aikuiset lapsines menos mukan. Veljen itte leipoma ja koristelema kakku - toki päälline hommattu. Mut nii suussulava, mehevä, mut silti koos pysyvä kakku, että! Puhumattakaa kaikest muust herkust.

Synttärilaulu, seiskakynttilä sammuksii, isot taputukset - ja herkkuu popsimaha. Hiljeni meno toviks, ku jäi juaksut ja lahjoje testaukset sum muut vähäks aikaa. Heh!

Mut olipa kivat synttärit! 💛💙

Ja siv viäl extempore Ikean kiarros, et käyttii ostamas noit vähä piänemppii hillopurkkei, pari vähä isomppaa tarttu kans mukkaa - ja isännäl muutama loota, mihi meinaa kokeil saar tammenterhoi itämähä ens kevääks. Saa nährä!

Tiskikone hurisemaha, et sit o puhtait purkkei steriloitavaks, ku aikaa ja intoo säilömisil löytyy. Toki täytyy tyät hoitaa enste, viime viikol jäi vähä rästii, ku en viaraan meil olles tehny ku nettijutut.

Mittää hurjii siis tänä viikolloppun ei meijä torpas sinänsä tapahtunu, oltiiv vaa, mut muuto nähtii ennätysmäärä eri ihmissii, monen kuukaurev verra ainaski. Hah!

Iltaviarait ja valmistautumissii

Ny ei tullu säilöttyy eilä mittää, mut satoo käytettyy kyl. Nii aikasemmi tehtyi juttui, ku pihalt saatuu. Koht ojjo viimekski tekemäni paholaisenhillo loppu taas. Miähet tykkää siit erityiseste. Yäviaraski vetelee ihav vaa vaaleen leiväm pääl surutta. Nam! 

Aamu ol taas koiral orotusaikkaa, ku me heräillää kolme-neljä tuntii aikasemmi, ja toine NII tykkää siit, ku saa viaraalt huamioo...

No, eihä nää muutkaa tassuttajat ikän kaukan ol, ja näähä mahtuva over ravost menemää halutessaa, iha luvallaki. Ovak kyl, kuulemma, aika hyvi viaraitte antanu nukkuu ain, etteivä ol menny yäl herättelemähä. Pakkaava kyl viaraitte aikan liikkumaa öisinki enempi ku normaaliste, ku yleisimmi ihav vaa ittekki ovav vaa jossai yhres paikkaa nukkumas. Meil liikutaa niim paljo päivisi, et ottava sit yäl univelkoi poijes.

Tein pähkinäkiärrepullii uunivuuas, ja sit aattelin ihav viime tipas tota omenakaurahyvet laittaa, et olisisis lämmint viäl, ku tarjoilen. Sit tajusisin, et vaiks oon laittanu kahtee viimisee tilauksehe noit vaniljakastikejauhepussei, ni niit vaa ei ol tullu. Pit sit iha itte tehrä. Ja ajois, et saa kylmäks tarjol. Hah. Hyve KUUMAN ja kastike KYLMÄN, se ol vaatimus (itteltäni siis ainaki). Eihä tää vaniljakastikkeen teko mittää rakettitiäret sinänsä ol, mukku o lämmitettävä maitoo, ni siin vaa o ain se riski, et se ehtii palamaha ja sit koko juttu maistuu pahalt. En ees muist kuimmont kerttaa oon ton pilal saanu. Mut ny onnistu. En jättäny yksinäs sekottamat HETKEKSKÄÄ! Se pilal menemine käy vaa nii noppeeste.

Mut olipa ihana taas, ku sisko ol napannu matkallas äiteem mukkaa ja tuliva toviks viättämää aikkaa meil. 💕 Äitee alkaa ol melkose huano kulkija kans, ja isä ov viäl huanomp, siks ei enää usseeste käykkää. Meil ku joutuu kulkemaa jo usseemma rappuu ennenku pääsee ees sisäl. Isähä jäiki kottiis suasiol, vaiks sinänsä varmaa autoho mukkaa olisisis hyvi mahtunu.

Näi sitä vaa synttäreit sit kummiski vähä viätettii, vaiks ei pitäny! Ihanii korttei, nukkistarpeit, lahjakortti ja kukkane ulos; krysantteemi. Ja TAAS sanoin, ettei ens vuan sit mittää lahjoi! O ihav vaa upeet, jos tuleva käymähä, mut noi lahjat vois kyl jättää jo poijes. Torppa o iha täyn kaikkee - ja nyjjo ollaa miätitty siirtää kamaa paljo tonne talousrakennuksehe, sikku saaraa sinne ylisil muuta ku remppatilaa. Koht SEKI o lattiast kattohos saakka täyn. 😐 No, nukkis on kyl yhä ajankohtane, ettei sil. Isäntä vaa ei ol saanu aikaa sen rakentamisehe. Jottai perustarpeit mul on siihe jo olemas, ku tota miniboxii oon olkkarihi päivitelly aika ajoin, et "huaneet" vaihtuu, mut ny tul kaikkee kivaa: kynttelikkö, kaffeleit, pyäree matto (tai pöytäliina, kait sitä siihenki voisisis käyttää, vaiks onki aika paksu), soikee matala pöytä, posliinine kaffeastiasto... Houkuttelevaa! 💖

Iiik, mite ihana mökkipäivä!

Keli helli: lämpöö ilman hellettä, ja möksällähä sit viäl ol valinnav varaa, et ol aurinkoo ja varjoo, mite kukin vaa halus. Vaiks ei me, ainaskaa lasten kans, kovaste kauvaa paikoillamme pysytty.

Ja taas, kute tuttuu o, kuvat ova iha sekases järjestykses. Rantasauna ja grillikota.

"Satutunneli", vanhimma lapsenlapsen nimeämä polku rannal. 

Nyyttärityylil olttii liikkeel, eikä ruaka keskel loppunu, ei jälkkäriaineksekkaa.

Vanhin lapsenlapsi oppi tekemää kaislaveneit, ja niit sit synty kymmenittäi, usees ottees.

Möksäl o huussei usseemmanki, ja täsä mettäm piilos yks niist. Sitäkää ei tahro ees nährä, jollei tiärä, misä se o.

Täl kerttaa selvisin yhrel kylmälaukul, yhrel vähä isommal kestokassil ja koril. Siihe lisäsiv vaa hupparin viäl varmuureks, et jos tuleeki kylmä. Ei tullu. Ja hyvi kaik mahtu plikan autoho.

Pari aamukiarrost men pihal, ekaks takimmaine, isomp kasvari ja kasvilavat, sit toisel kiarroksel terassin reunus koira-aitaukses ja terassin amppelitomaatit. Salaatin ostin, ku niit omii ei enää ol. Ens kesän tarttee muistaa laittaa uus satsi kasvamaha siin heinäkuun pualvälis, ni sit olisis uut salaattii omast maast loppukesänäki viäl.

Jokasel jottai.

Isla jäi kotti, vaiks olis NII miälelläs lähteny mukkaa. Mut ei ny ollu autos tilaa.

Vesi samav värine ku taivas. Täsä yläkuvas näkkyy kolme saart, eka o iha rannal lähel, kaks kauvempan.

Pitkospuut laituril. Iha uuret ja komiat. Kyl ny kelppaa kulkee saunalt laituril puhtain jaloin!

Ja laiturilt on kivat näkymät moneen suuntaha. Rohkeimmat kipas kastautumassaki, vaiks saunaan ei oltu laitettu tulii takkaha. Aurinkos kuivu noppeeste.

Siis upee porukka, parisenkymment henkkee, neljä sukupolvee, upeet puitteet, hyvää ruakkaa, herkkui monellaist, kaislaveneit, saippuakuplii, hiakkaleikkei, ja niit kaikemmoissii höpöttelyi unohtamat. Ulkon olttii koko päivä, kaikki ruakailukki, et ei voi yhtää valittaa!

Plikka nappas mut kyytii, hoiti ajot mennen tulle. 💛💖

Ryppy päivähä siit, et isännäv veljen tila o huanontunu, vaikkei se sinänsä siis yllätys ollu, ni ei tair ny enää koton pärjät, ni kotisairaalas täst lähi. Tänäpe paikal o ollu nuarimmat lapset. Huame hänel ojjo sovittu muit viarait sinne, ni isäntä meinas sit omaa viarailuu maanantail tai tiistail viimeistäs, et sellast ikävyyt. Täytyy varautuu, et toine ov väsyny, eikä välttämät ol het hereil, ni aikaa käyntihi täytyy ottaa. 

Et tällast!

Synttäreil

Kahreksavvuatispäivil käyttii. Mite iloset pojat siäl olikaa vastas, vaiks just eilä nähtii viimeks, heh.

Ei löytyny tulentekovälineit, ni plikka keksas tekoälyn kans tulet kynttilöihi, ja juhlakalu osas hyvi oman hommas, eli puhaltamise, vaikkei puhallettavaa oikeest ollukkaa! =) Onnittelulaulut luritelttii, tiätty, kans.  Eikä ollu herkuist pula!

Lahjoi monellaist, rahaa säästöhö laitettavaks, yksimpelei, pulmapelei, karkkii, tussit, tehtäväkirjoi, rakennettavaa...

Kissat laatikkoihi, tuntu olevav varsi kiinnostava peli, vaiks lopultas jäiki rakentelemaha legoautoo.

Ol vaihtoehtoi juamiste ja syämiste kans oikkeenki riittäväste. Ei voi tarjoilust valittaa! 

Ihana, suus sulava juustokakku, giflareit, karkkei, herelmii ja vaiks ja mitä!

Kiva ol olla mukana! 💙💚💛💜💕

Juhannusjatkot

Hetimiten aamutoimiej jälkkee alkoki jo valmistelut "jussin jatkoil". Siivoomiset, sisäl ja terassil, varjoje asentamiset, eli siis purjeet paikoilles (hyvi tärkkee juttu näi hellepäivän), lämmint vet (abauttiarallaa +20C) altaasee, mikä tuntu kättee aanaukse viileelt, ku ympäröivä ilma ol sitä paljo lämpimämp. Tarvittavat astiat talttee, ettei tul yllätyst, et joku jää ilma, vähä myähemmi näitte kantamine terassil, kaffepannun lataus, napimpainallust vail valmiiks. Ne ruakie valmistelut taas ol isännäl. Grilli kuumaks, ja sellast.

Aamukiarroksel koiralenkij jälkkee huamasin, et kyl siäl ny ainaski muutama päärynä puus kasvaa, ettei iha tyhjäks jääny tääkää. Tarttis vissii kaverinki, jos kaikkeist parast satoo toivois. Muutaman oksan täst sais karsii poijes, ku menevä ristii toisten kans, mut muuto saa kasvaa "vappaaste". Päärynä o jotenki tosi kivan näköne iha "villinäki".

Kelin takii ei voitu pittää terassiovii kokonas auk, vaiks olisisis ollu kivan näköne, ku "seinä" olis avoin. Olis karannu sisätilan viilemp ilma ulos. Ny sai sit kissat kulkee vapaana huaneest ja kerroksest toisee, ku muuto oltais jouruttu pistämää yhtee yläkerra huaneesee, jos ovet olisisis ollu auki. Harvo tulee sellassii hetkii, et molemmat ovet saa pittää auk, muutonki.

Ny ol iha liija kuuma ulkon Islallekki, ku hölmö ei ossaa valvomat/ komentamat pyssyy varjos. Sisäl mukavamp, vaiks halu ulos kova oliki.

Hyvi mahrutettii kuus henkee pyäreem pöyrä ääree syämähä. Siihe olisisis viäl hätäpäissään saanu yhre istumapaikan lissääki, jos olisisis uima-allas ollu siit poijes. Se vei ny yhre tualiv verra tilaa. Mut siis mahruttii, ja jokane yletty joka paikkaha hyvi.

Jokane sai kasat sen oman lautasen haluamallas taval. Must on tullu pyäreem pöyrä ystävä! Tykkäisisi sellasest köökissäki. Niit o jatkettaviiki pyäreit, mikkä siv vaa muuttuva soikeiks - ja taas tulee lissää istumapaikkoi ain tarvittaes.

Sevverti noppeeste men jälkkäri; jäätelö, kaht erillaist kastiket, mansikat ja varelmat sekä HotRodit kaffen ja mehun kera, ettei tullu otettuu kuvaa siit lainkkaa. Meil olisisis ollu pojil Amppari-puikotki pakkases, MUT ne oliva sellases lootas, mikä ei enää jääm muarostukse takii aukee - ainaskaa ehjän. Höh! Täytynee ottaa sulatus oikeeste asiaks, ja siirtää kaik pakkas- ja jääkaappikamat kellarihi. Kylmäkallekki ova siin "lukitus" lootas, et niistäkää ei sit mittää kylmennysapui oikkee saa. Mut hetkeks kellarihi kamat, ja ÄKKII sulatus, ni olisiskoha se siin, ettei kaik menis pilal?

Nuaremp pojist on kyl oikkee vesipeto. Altaa ulkopualel: "Tääl on kuuma!" - äitee meinas, et men vettee vilvottelemaha, ja poikaha men. Koht hampaat kalis, ja äitee, et "onks sul kylmä, tuu lämmitteleen", niin poika siihe huuli väpättäe: "Ei mul mittää kylmä oo!" - HAH! (Äitees muute sano JUST samat sanat aikanas kummies pihal, huulet sinisin. Eikä millää olis tullu altaast poijes.) Ja varpaakki muuttunu "rusinoiks", ku ol nii kauva altaas. 💖 Ei vaa millää malttais ol kuivattelemas ja lämmittelemäs välil.

Mut siis oikkee vaa kesässii touhui yhres! Nautin! 💙💜

Juhannuspäivän juttui

Hiano päivä ollu! Nii kelie, ku tunnelmie osalt. Sekalaises järjestykses kaikellaist taas täsä. En yritä laittaa järjestyksehe, ku aika ei vaa siihe riitä. Sori!

Mä en ol mitenkää impulsiivine ihmine, ja tartten aikaa miättii menoi, jos sellassi o. Harvo siis lähren extrempore mihinkää. En omast toimest, enkä houkuteltun. Ny tää juhannus ol sellane "tulee mitä tulee", ku meijät ol kutsuttu vähä sinne tänne (vaiks sanottiinki kaikil, et ny om muut puuhaa), ja meil ol jokune tulos sillee "ehkä". Ja ollaa menty siis nyt sillee, ettei olla pahemmi valmistauruttu sit yhtikäs mihinkää. En yhtää tressaannu siit, et ystävät tulee käymää, en niimpaljoo, mitä ain niit omii lähtemissii. Siks onki ollu ihanaa, et ystävä on tullu piipahtelemaha, ja tänäpe viätettii vähä piremppääki aikaa yhres. 

Ehrittii raijaamaa tavaroit kivaste isännän kans aikasemmi just, et hyväl omaltunnol isäntä sai men viilennyskoneev viärel omiin juttuihis sil välil, ku me olttii "maisemi kattomas". 😉 Saatii turista oikkee kunnol.

Joo, hypättii kuvis het iltapäivähä, ku olin tosiaa ystävän kans lenkil, ja käyttii kattomas museosillan tilannet. Se o HUANO. 😠 Kunnan mail oleva silta, mut kunta ei tee asial yhtääm mittää. Surullist ja turhauttavaa!

Päivälline men iltapalaks, ku men sevverti viimetinkaha grillin lämmittämine, ku se aika vaa "humpsahti" johonki. Mut mikäs siin varjos, mut kummiski lämpimäs, ol istuu ja syär. Piänii tuulempuuskii tul, et paperit lens ja sen sellast välil, mut ei sitä täyt tyynt osattu orottaakkaa.

Vähä enne lipun laskuu täytettii uima-allas, et nährää aamul, et pitääks se ilmaa...

Oltii Islan kans lährös iltalenkil, ku isäntä laski lipun. Johonki se aurinkoki hävis, vaikkei mikkää myähäne viäl ollukkaa.

Sit siirryttiinki taas aamuhu. Palattii aamulenkilt, ni siitähä se lippuki näky piham poikki kattoes, ku ossaa kattoo oikkiaan suuntaha.

Kasvilavoilt puksahtelee mullast esil yht ja toist. Salaatti-mix, tilli ja herneet näyttävä kaikkeist nopeimmilt täsäkohtaa.

Mut ollaam me jo omii mansikoit maisteltu. Paljo makkiamppii, mitä kaupan tuaremansikat.

Paprikaki alkaa jo pikkuhiljaa vaihtaa värii!

Ja vattuiki näkkyy, vaiks kukat avautu just kaikkeist kylmimpän ja tuulisimpan aikan. Pelkäsin, ettei mittää marjoi saara. Vähä kyl omenoitte kans sama. Ja ny näyttää tulevan omppui iha kunnol tulos.

Lounaaks syättii uussii pottui, voit, sillii, tillii ja salaattii. Se perinteine juhannusruaka. Oltii sisäl, ku terassil ol nii kuuma, ettei viittiny sinne hikoilemaha mennä.

Ja sit palattii sinne ystävän kans tehtyyn lenkkihi, ku nappasin peltoje toiselt pualelt kuvan meijä torppaha päi. Kyl se lippu siäl näkkyy, ku oikkee tarkkaa kattoo. 😉

Saattii autotallist vähä isomppii huanekalui poijes, ja kannettuu pressun al. Sinne sit o hyvä koota yht ja toist remppatarvet, ennenku tulee aika palauttaa ne takas autotallihi. Pöytii on kyl liikaa, et joistain meijä on luavuttava, ku tulee aika pistellä kamat niitte OIKEIL paikoil. Sitä enne o viäl lissää tyhjennyst, seinie fiksailuu, maalailuu, rappuje rakentamine, hyllyje kasaamine (ne sentäs ojjo olemas) - et iha het tää homma ei tul tehtyy. Jatkuu sit tyäpäiviej jälkkee iltasi ja niin viikolloppuin, ku pojat ei ol tääl, eikä ol muut menoo. Isännä kesälomaki alkaa vast heinäkuum pualivälij jälkkee - mul mittää varsinaist lomaa olekkaa. Otan päivän sillo toisen tällö, niinku ennenki ain.

Mut meijä "jusseilu" jatkuu viäl huame! 💞