Töit

Ku poika haluu jatkaa, ja tekis varmaa tauotta hommii, jollei välil itte hualehtis, et vois pittää kaffetaukoo ja ruakataukooki välil, ni on tullu sit itekki tehtyy normii piremppii tyäpäivii. Se vaa jotenki menee sillee automaattiseste nii.

Piänet tilat, paljo tiält poijes siirreltävää tavaraa, isomppaa ja piänemppää, ni joskus o ihan kiva tehrä hommii tilas, misä ei tartte ahtautuu mihinkää, eikä siirtää kamaa poijes alt. Vaiks näit tääl meil onki vähäv vähä. Mut linja kerrallas homma valmistuu! Pikkuhiljaa. Et mitäs täs, oleilles ja seurates, mite juttu etenee, joka päivä. 💙

Tiistaitouhut

Joha ol päivä! Viikolloppusuunnitteluu, autoremppaa (se toinen kerta), katsastus, sähköhommii...

Hylkyhy meni, auto siis. Voi KÄÄK! Taas noit jarruvikoi, viime katsastus men heittämäl läpitte, ny ei sit millää. Ärg! Nyjjo menny siis kaks korjaust, katsastus/päästömittaus, ja sataset "palaa". Mitä toi jarruremppa sit maksaakaa, arvion anto, mut ei jääny mun päähä, ku ärsytti nii, satasia seki, kummiski. 😆 Tää on nii tuttuu, et sikku saaraa säästöö rahaa jottai tiättyy varte, ni AIN tulee jottai muut tärkeemppää, mihi se raha sit valuu. Ny ylimääräsen, vaiks ollukki tekolistal jo, tää sähköhomma, ja nyv viäl autoki. Kismittää!

Sotkee ny kaikellaissii suunnitelmii, mihi oltais autoo tarvittu, mut koitetaa ny pärjät, kummiski.

Pakkasöit, ni onneks on tää takka! Ny piänet tulet aamuin illoin riittää, ettei ol tarvinnu mittää sähköpattereitte alkukrääsää (niitte termostaatit o 15 astees) haistella. Tavoteha siis on, et takal (ja muitte laitteitte) lämmön avul pysyis lämpö nii hyvi, et mahrollisimma vähä pattereit lähtis ees lämppeemää.

Taas yks remppa, mikä tulee olemaa melkose näkymätönt sitte, ku se ov valmis. Vessas pöntöl istues lasin kaut näkymä ei ol ny kaikkeist kivoint, mut näkkee kyl, et JOTTAI om menos. 😁 Lopult nääki jäävä piiloho kyl.

Jos meijä "apulaiset" ei pyäri suaraa jalois, ni hyvi lähel tarkkailemas kummiski. 😏 Jännää!

Isla taas enempi kattoo vaa, et misä mä oon, ni jollei ny iha varjona nilkan takan pyärikkää, ni aikas äkäsee löytyy jostai lähelt. 💕

Iltalenkil otin kuvan, ku pihavalo ol pääl, taustal näkkyy kasitiän valot mettän läpitte - JA tähtii! Yllätys! Sikku innostuin täst, ja yritin ottaa itäsuunnast, pimeelt pualelt kuvaa kans, et saisisin meijä tähtitaivaan kans kuvaha, ni pelkkää mustaa. Höh! Ymmärrä nyssit tätä kameran toimintoo. Ei sit kuvat tähtii!

Poika tek hommii nii myähässee saakka, et päätti olla yätä, ni ei tartte lähtee ajelee yät vaste, ku alko men lämpö taas miinuksem pualel. Hänelläki viäl kesätassut autos. Sellane rento yhresolon ilta sit tul päiväm päätteeks. 💙

Kukkii viäl

Kolmas pakkasaamu, mut kyl sisäl viäl om pari kukkivaa kasvii. Sentäs! Muistoi kesält.

Toine pelakuu kukkalampun al jaksaa kukkii yhä. Toisen kukattoman oon jo siirtäny vähä paremmi poijes silmist. Hah! Ei se viäl röntti ol, mut ei kukikkaa.

Rempan alt siirrettyi tavaroi, mitä ei viitti siirrellä ees-taas, ku tilaa just sopivaste ny o, ja siin tärilt saatu ruusubegonia.

Seki jaksaa vaa kukkii. Ja uussii kukkavarsii näyttää tuleva koko aja. Tosa oon yrittäny kääntää sitä akkunaham päi, mut silti se vaa tuntuu kasvava huaneen sisäpualel. Sit muistinki, et laitettii jokukerta kasvilamppu, tai siis polttimo, toho köökin lamppuhu, mut en aatellu, et kasvit siit saisiva mittää hyätyy, ku se o tual korkeuksis ja aika kaukan. Mut näköjäs jottai kummiski.

Iltatulet ja aamutulet takkaha, ni ilma kiärtää, ja lämpööki saaraa. Varaava takka o hiano juttu!

Ja näit "Frostiesseit" ol ny aamulenkil siäl tääl. 

Juhannusruusunki lehret saanu koristust reunoilles. Tykkään tästäki!

Lomatuliaine ja tyäntouhuu

Syyslomaa koulust, ni vanhemmakki pyrkivä sit vähä lomailemaha, sevverti ku pystyy. Mitä ny poika o ahertanu tääl meil paljo. Viäl vähä jatkuu.

Ja mikä IHANA pöllö ol tarttunu heijä reissult menoho mukkaa, tänne yhrel pöllöl. 🧡 Islaki ol kiinnostunu. Kivaste tehty tällane puine, yhrest palast. Söpö! KIITOS!

Remppa tiätää sitä, et kamaa täytyy taas siirtää paikast toissee koko aja, et ulottuu sinne, minne pittää ulottuu. Hah! Ei me näist mihinkäs päästä! Joka rempas sama juttu! Köökkihä se vaa ain sit vaikuttaa kaikkihi ruaka-aikoihi, ku ei oikkee toho samaha syssyhy pääse mittää ruakkaa tekemähä. Ny ei ees mikros mittää lämmittämähä, ku mikro ol pöyrän kulmal ilma sähköö.

Miätiv vaa täsä, et mahtoks meijä viikollopun "lorvikatarri" ollakki jottai ennustamas lenssun alkuu? Ny ollaa molemmat isännän kans aivasteltu ja niiskuteltu, päät särkee ja -> VÄSYTTÄÄ! Toivotaa, et saaraa unempääst kii yäl, ja pöpöt lämpsis pihal, ku hommat jatkuu huame! 

Su - Ma

No, eihä tää maanantai viäl ol kokonas mennykkää, mut ku en ehtiny/ jaksanu illal, ja aamu ol kiirune, ni tähä jäi.

Pakkasyä innotti ny tyhjentämää kaik vesikepot. Isommat saavit enste ämpäril "äyskäröire", vesi vähä kauvemmas torpast, ja sit kannut, ämpärit ja saavit nurinniskoin, ni saa talvi tulla. Etuterassi tul iha jo valmiiks.

Takaterassilt ol vähä hankalamp matka siirtää tota vet, mut ämpärilline kerrallas seki onnistu. Ny o vesikannut nurinniskoi ja kaasin noi amppelitomaattie purkit sivuttai, etteivä enää keräis lissää vet siihen multtaha. Kasvustot pittää siivota myähemmi poijes (samal ku tyhjennetää ne kasvaritki - se homma ku jäi tält viikollopult tekemät).

Posliinine vesikannu ja se matalamp pelakuu kans takaterassilt vihroste viimein turvaha. Saa nährä, onks talvettamisest toivookaa. kannu säilyy iha ok, kellarin varastopualel kyl. Pelakuun lykkäsi kuistil muitte kasvie joukkoho. Ny onki tasot nii täyn, et sinne ei mahru enää piäntäkää purkkii.

Sit ol toine pakkasyä. Eilä -3, nyt -3,5, et kylmemmäks menee. Mut aamulenkil alko aurinko pikkase sarastelemaa taivaarrannas, ettei iha täyspimeyres tarvinnu kulkee. Asfaltti ol kuiva, ja päätin, et uskallan lähtee viäl kesärenkail liikkeel. Muu liikenne huamioire ja teil, misä ei ol kaikkeist enite liikennet, eikä nopeint. Mut auton klasit täyty kyl krapat, jäässähä ne.

Sit oliki jo selkeeste plussam pualel, ku lopult päästii terveyskeskuksem pihal. Ov vähä opettelemist ton isän sähköpyärätualin kans, et mite se menee kassaa, ja mite se aukee, ja sellast. Isäl toine kerta, ku ajelee tol, ni viäl myäs harjotteluu sen mittoje kans. Eres kappiaa, takan leviämppää, ni täytyy kulmis kääntymisis ottaa eri taval huamioo, ettei töksährä mihinkää - tai aja kenenkkää varppaitte ylitte, jos tulee kappias tilas ettee. Mut onneks toi ei ny mikkää vauhtihirmu ol, ja se ilmottaa kyl, jos se peruuttaa, ja tööttiki löytyy. Sevverti korkkioi äänii kyl, ettei varmaa ihan kaik niit tair oikkee kuullakkaa. Sillee hassuu.

Ja sit heitettii iskä kotti, pyärätuoli kasaa, akku latinkii ja äiteen kans viäl päräytettii Myllyhy ja hoireltii vähä asioit. Kauppakassit vanhuksil ja sit kotti. Sähköhommat ku jatkuva taas (viäl). 😊

Eka pakkasaamu

Haa, nysse sit sattu täl talvel. Se eka pakkasaamu. Jännäste ol -1 enste pual kahreksalt, ku mittariin kurkkasin.

Sit siin vartin ylitte kahreksa oliki jo -3 astet! (kello on siis talviajas, ku ei viitti tätä vääntää kesäks eri aikaha). Täj jälkkee lährettii koiran kans aamulenkkii tekemähä. Ruaho kuuras, ja vaiks ol täysin tyynt, tippuskel noit keltassii lehtii oikkee ropinal puist ales. Jää painaa.

Siit tuliki sit se seuraava päivän tehtävä (eilise rästityän -kasvarit- lisäks), eli vesikeppuje tyhjäämine ja talvivalmiiks laittamine. Ei me enää pihal mittää kastelu/ pesuvet tulla tarvittemaha isommi. Ehkä tää autopihan lähimmäine jää viäl renkaspesuu varte, ku renkaatki täsä lähiaikoin varmaste täytyy vaihtaa. Täytyy seurat asiaa, ettei men tuhoomaa tyhmyyren (laiskuure) takii näit saavei...

Ehti se tänäpe jo satamahanki, mut sej jälkkee sit taas alko aurinko paistamah, et lämmint varmaste tulee tänäpe päiväl viäl. Aamutakka toki ollaa poltettu kans. Viäl ei rutiiniste sitä tehrä, mut lisääntyväste koko aja. Mä nyv vaa nautin, ku SAA laittaa vähä lämpimämppää sisälläki ylle. Tosin viäläki meen t-pairal ja vaa aika ajoin jottai neulet hartijoil, ku en koko aikaa tartte lämmiket kummiskaa. Tykkään täst viileemmäst ajast kyl paljo enempi ku siit kuumast, hikisest ja ahristavast kuumuurest.

Bujoilust

Tosa joku aika sit joku kysy, et mite sais kalenterii täytettyy, ku jäi tyättömäks, ettei ol niit tyämerkintöi enää, mil aikasemmi kalenteri täytty. Ku tykkää koristel sivui ja tapahtumii teemam mukkaa.

Ehrotin, et jos siirtyis kalenterist bujoiluhu, mitä toki voi käyttää iha pelkkän kalenterinaki kyl, mut siin olisisis ain aika ajoin erilaist askartelupuuhaa jo siin, ku tekkee tarvittavat kuukauret viikkoines, päivines. Ja näittem pääl vuasi-, kuukausi- ja päivätrakkerit, jos sellassiiki haluu ylläpitää. 

Ja päivät voi täyttää joko tehtävälistoil, jos on listaihmine (kute itte oon) tai siv vaa vaiks päivän positiivisimmil asioil: mitä tuli miälee, mitä tapahtu, millane sää oli ym.

Kolme ussemmite käytettävää (viikkokalenteri-bujo, terveysvihko ja käsityät) kaikkeist lähinnä. Ny siirsin puutarhakirjan jo poijes täst, ku enää o käytännös siivoomiset jäljel.

Ja kuvaa kattoes huamaan, et siin ojjo kaks lukematont Pirkkaa, JA olkkaris yks Vakka-Suame Sanomat, mikkä kaik orottava läpikäyntii. Sanomalehti o kunnan maksama, ni jottai ilmottamist siin taitaa olla, et pitää käyr läpitte suurennuslasil. Hah!

Sit o tällee melko lähel, huaneen toises pääs, ne loput käytös olevat: nuarisoalbumi, mummu-vaarilakirjat, reseptit, talo, joulukuu, käyttöohjeet, päiväkirjat... Oliskoha tosa viäl jottai muutaki. Ain tarpeem mukkaa. En näit kaikkii käyt joka päivä, en ees joka viikko, mut käytös kummiski.

Sit näit vanhoikaa bujoi en ol saanu laitettuu mihinkää säästöhö kauvemmas, vaiks johonki kannellisehe laatikkoho oon suunnitellu niit joskus laittavani. En raaski luapuu kummiskaa, ainakaa viäl. Näit välil tulee selailtuu, ku tääl tosiaa on niit listoi, mitä käytän pohjan ain, ku uussii tarvitaa, johonki juttuhu. Ettei kaikkee tartte lähtee iha alust asti miättimähä. Muakkauksii sit tarpeem mukkaa.

Monellaist kirjaa: kovakantist, pehmeekantist, piänemppää ja toi A4:n koko taitaa ol isoin - ja hankalin. Siks en ol siihe toiste palannukkaa. Myäskää noit kiärrelehtissii en suasi, ku niihi en oikkee ossaa tehrä mittää ku oikkiampualeisel sivul, ku se kiärre siin kesken häirittee kynänkäyttöö. Mummu-vaarilakirjas kiärteet ei nii häiritte, ku koko kirjam malli o erillaine, eikä siihe tartte saar mittää viikkoja mahtumaa yhtee aukeemaa, niinku pyrin bujon kalenteriosios saamaa.

Tarttee koht löytää paikka tol alahyllyl oleval ompelulaatikollekki. Täst ov vaa nii helppo ollu napat tarvittaes nuppineulat, hakaneulat, kuminauhat ja sen sellaset, ku o kären ulottuvil. Tai sit tosiaa päättää siirtää noit vanhoi bujoi jo poijes... Hmmm.

Ihan o ollu jotenki täysin tekemätön päivä tänäpe, et käsityät vaa, ja tassuttajie kans olemist. Sama kyl tuntuu oleva fiilinki ny isännälläki. Ollaa unohrettu syär normiruaka-aikoin, eikä nälkäkää ol ilmotellu, et pitäs täyttää maaruu. Hmmm. Noh, ehkä tällane täys-nollapäivä välil o iha terveellistäki?

Vireoo

Onneks ei ollu kettää kuvaamas sitä, ku mä olin kuvaamas. Hah!

Eri paikkoi kokkeilin, tripodin kans, mut joko valoo ol ihal liijav vähä, tai sit paikka sellane, etten saanu tyät tarppeeks lähel. Lopult päätin kokeil pittää leua al rinnuksil, mut eihä se puhelin siin pysyny, sit laittelin erillaissii tukijuttui, ja SE onnistu - kolmannel yrittämäl. 😆

Ja sikku se vihroste onnistu, siit tul ihal liijam pitkä. Siis tänne bloggerihi. Lyhensin vähä, sit vähä enempi ja nyssit en tiär enää, et auttaaks tää kettää, itteekää, sikku haluun joskus myähemmi palata asiaha (jos, nii joskus sattuis käymää), ja tehrä samallaist.

Voisisin kuvitel hyvi, mite jostai paksust, pehmeest lankast, vaiks olisisis yksväristäki, tai kaht koko tyä, tulis oikkee ihana päiväpeitto tai viltti. Usseemmat aikasemmat virkkuut, mist oon peittoi tehny, ova aika kovii ja joustamattomii. Isol koukul toki saa vähä pehmeyt lissää, mut se lisää sit niit reikiiki töihi. Eihä ne ol haitannu kyl, et sinänsä, mut riippuu siit, mitä haluu.

En ol enne tällast tehny, ni hyvä laittaa jottai itellekki muistihi. Menihä tosa mukavaste parituntine. Hah! "Ammattimaist"?

Uus virkkuu menos

Siis ristipistotyät ain välil teen kyl, mut erelleskää en ol löytäny sil säilytyskoril sopivaa turvaa kissoilt, ku en ol päässy shoppailemaha, ni nyssit alotin sen viimise tualin päällisen tekemist köökkihi. Talvi tulee. Em muute saanu otettuu noit vanhoi päällissii poijes kevääl lainkkaa, ku koko aja o joku remppa menos siäl tääl, ni tilaa säilyttää näit muuval o ollu vähä vaikkia löytää. Ku tavaraa muutonki siirrellää sinne tänne. No, eipä ne ny kettää ol varsinaiseste haitannukkaa, vaiks tualeil ova ollu. Käyväthä vähä pehmusteistaki, sentäs.

Isol koukul tehres etenee noppeeste. Huamasiv vaa, et LÄMMIN tää o. Sylis ku pittää tehres, ni ol laitettava taas puhallin pääl, ettei ala hiki tursuumaa. Vaiks sisälämpötila ojjo ollu pitkään iha kohtuulline. 

Taas iha sillee, mikä lankakerä kättee ossuu -tyylil, kaht värii yhrel rivil. Ja pikkase erillaist kuvioo täl kerttaa. Tulee joustavaa, mut paksumppaa täl kerttaa. Tähä uppoo ohuet, paksut, villasekotelankat, akryylit, puuvillat, pellavat, mohairit ja tiäs mitä muut, sillee sulas sovus. Pesemää en tätä, niinku en niit vanhemppiikaa, lähtis, tai jos sen tekkee, ei ol takuit siit, et käyttökelposen luukust ulos enää tulee. Näit pikkukerii tuntuu tuleva koko aja sillee säännöllise epäsäännölliseste, ni niist saa sit taas uussii, jos on tarves. Nykki ku o ollu piän tauko näis lämpimis tekeleis, ni kiva tehrä jottai, mikä eteneeki noppeeste.

Vaihtelevaa

Suame syksyt. Kylmää ja aurinkost, lämmint ja pilvist, tai sit ihaj jo sataaki. Silti nää hämärähyssypäivät (tai jo iha aamukki) tuntuva tosi pimeilt niitte aurinkoiste jälkkee. Erelliset aamut melkkest pakkasel, nyssit aamulämpöki yli kymmene, et taas siirryttii vähä sinne kesämmäl näitte säitte suhtee.

Kasvareist o sato korjattu, mut kasvustot ja purkit pittää siivot poijes viäl. Viikolloppun ehtinee - iltapimeel ei innosta enää yhtää töittem pääl näi arkisi.

Kevätvalmisteluina noi lapetikkaat talousrakennuksehe, se verkko viäl piipum päält puuttuu, mut ny katol uskaltaa mennä sen ahertamaa paikoilles. Pit ehtii enne pakkassii, ku peltikatto o muutonki liukas, ni siv viäl liukkaamp. 

Sähköhommat jatkuva sisäl, et saaraa johto johrolt vaihrettuu ussii, pikkuhiljaa, sit miätitää, mite tota meijä puuvajaa voisisis vähä tukee paremmi, ennen lumie tuloo, ku siit tipahti lattia yksilt perustuksilt tosa klapei sinne laittaes. Eihä se ny iha uppoo maaha, mut seuraava lasku viä lampum mennessäs, mikä o seinäs, eli sitä yritetää kyl välttää. Tää siis kaik viäl täl syksyl eres.

Ens vuan ensmässii puuhii toi piipum purku, katol laitto (väliaikaseste enste), ettei men vesi sisäl, et saaraa alettuu tota saunan lattiaa vihroste viimein. Tää sähköhomma ku tul tähä vähä varkain, ja tonnei uppoo, ni kaikkeen ei riitä a) rahat eikä b) aikakaa.

Saunaan menee myäs sit aikaa ja rahaa, sit pittää jatkaa asuinrakennukse seinie kans. Enste toi takaosa, mikä enite o aurinkon kans tekemisis, ja tuntuu kuluva nii maali, ku sit se puuki, noppiammi ku muuval. Saaraa poijes se kamala pikkane akkuna, mitä oon ain inhonnu, ja torppa sen näköseks, et seki akkuna ikkäänku kuuluisis paremmi tähä. Munst ei tollane pikkane kuuluisisis ees pesutilaha, mut kaipa siit saisisis iha hyvän akkuna siihe meijä miättimää piilomajaha sit. Ettei sekää käyttämät jäis.

Sit ov viäl toine pääty ja kööki pohjosem puali fiksattavan, et saaraa koko torppa läpitte lisäerisettyy ja uusittuu. Vanhat puhelinlankat poijes seinii kiärtämäst ja sellast, mihi ei olla ny keskitytty lainkaa, vaiks ne puhelinlankat taloho ja noihi pylväisii jo aikasempin vuasin o puhelinfirman kaut poistettu.

Ja SIT ehkä päästäis enste vajan kunnostuksehe, ja uusimisehe, varaston oven paikan siirtoho ja siit sit sen sisätilan uusiokäyttöhö ja ja ja ja. Se kesäkeittiökatos, mihi saaraa noi purkutiilet (jos vaa ova käyttökelposet) toivottavaste käyttöhö, sit jossaivälis. Jottai juttui voi tehrä vähä ristii, ku o asioit, mis pittää orottaa kuivumissii ja sellast, ettei voi jatkaa juttui tost vaa, mut saa nährä. Näit ireoit tuntuu tuleva koko aja lissää, mitä halutaa ja sit ne mitä tarvitaa pittää kummiski tehrä enste.

Et joo, kaik rahat, mikkä tulee, vaiks hetkeks pistetäänki säästöhö (ku niit lainoi ei ees saa), ni meneeki kyl. Eikä meil ny niit lainoi nii ikävä olekkaa, ettei sempualest.

Uut sähköö

Haa, yks jännitysmomentti o ohitte! Meil on ny "uut" sähköö, eli virta tulee maakaapeleist! Jeee! Seuraava jännitys o, et mitem paljo tää kytkentä nyssit maksaa. Eli Carunan laskuu siit orottaes. Se, et luvattii tän menevä maakaapeliprojekist, ei takaa viäl mittää. Alihankkija ku sanoo, ettei heil ol asiast mittää sanottu, ja heijä tekemiset loppuu enne. Alihankkijoitte alihankkijoit ja sillee...

Mut kerranki tul jottai etuajas! Ku ei ihav viäl orotettukkaa. 😁

Enste uus kaappi, uus sähkö, sit ilmasähköt poikki. Millo nää vanhat sit lähretäänki siivoomaa poijes, jää viäl nähtäväks. Ehkä ens, tai sit seuraavan vuan, tähä ku o kolme kesää annettu aikaa.

Yhristämise ajan sähkökatko ol nii hiljast, et korvat soi. Autotiän äänet kuulu tosi hyvi ja siv viäl talon nurkalt outoi äänii.

Isla ja Pyry olivakki asemis hetimite, ku olkkaris oleiltii sen aikaa. Nipsu hiipi yläkerrast kans, vähä vatta maat myäte, et outoo ol. Mut häntä nous taas pystyy, ku tul laumaham mukkaa. 💞 Kyl siin yhresolos o turvaa kissoillekki.

Ja täst ettippäi saa ottaa vanhoi piuhoi poijes sitä mukkaa ku uut on tulos. Jee!

Pitkim poikin

Johtoi lissää sinne tänne, ajelui sinne tänne. Orkanisointii ja aikatauluje sovittelemissii. Vaiks pojal onki lomaa, ni meil ei isännän kans ol, ja kaiken yhteesovittamine vaatii kaikilt vähä joustoo.

Mut onnistuuha se! Poika kipas meijä autol vähä lissää tarpeit hakemas, ku isännäl ol palaveri ja mä höpisin (hah, parantelin maailmaa) puhelimes ystävän kans (kiitos soitost, Stansta!), ja siin ympäril järjestelin papereit, tulostelin ja kopioin kaikellaist. Ja hommat jatkuva huame.

Johtoi om poikines nyssit orottamas sitä, et saarais ne "uuret" sähköt.

Eiköhä seki täsä viäl lähipäivin onnistu. Toiveis ainaki! Hah! Iha "koristeiks" ei näit kiäppei voi sannoo, mut ei niit saa loppuhunkaa laitettuu, ku muuto ei valot eikä laitteet toimis. Pakko saar uus sähkötaulu käyttöhö enste - siit sit palasis loput, ku saa ne vanhat johrotukset tiält poijes kans. On tosa melkone homma kyl ollu, ja sit viäl tovin jatkuu, ku sopiva aika sil tulee.

Lisäks miähet laittova ny talousrakennuksehe lapetikkaat, väliaikaset, mut turvalliset, et pääsee piipul. Saaraa se verkko siihe, ja sit aikanas alotettuu sitä piipum purkuu. Pakko vähä valmistel jo ens kevättä, ettei olla liijam myähää sit vahinkossakaa liikkeel ens vuare pualel. Liukkail keleil ei peltikatol mennä, vaiks mite o hianot tikkaat.

Vauhrikas aamulenkki

Kiva, aurinkoine, mut KYLMÄ (noh, +1 astet) aamu. Ja lährin koiran kans lenkil. Sain otettuu kameran sillee, et saisisin napsittuu kivoi aurinkokuvii. Ku meit vastaa tul postin auto, ja kuski vilkutteli, et "palatkaas pihal takasi"... Hah!

Komensin sit Islan mettähä, et saa hätäs hoirettuu, ja siinkohtaa ehrin ottaa yhre kuvan. Siit sit hölkkää kottippäi.

Postiljooni ehti lattoo kolme lootaa ovel, ennenku me olttii pihal takasi, mut ehrin kuittaamaa lähetyksen. Hui, mite painavii lootii olivakki. Mut mikäs sen näppärämppää, et ne saa maksutta iha kotiovel saakka, ettei tartte itte lähtee kantamaa kaupast autol ja autolt kotti!

Ny on sit taas muutaman kuukaure koiran nappulat, hammashoitotuatteet, vitamiinit ja ravintolisät, kissoil (ihmiste) allerkiaruakkaa ja sen sellast, ettei tartte niit murehtuu hetkeen.

Ristiriitast

Talous alkaa elpymähä, alkae ens vuarest, sanoo valtiovarainministeriö (<- linkki), lähinnä siis "viännin ja investointiev varas", olettae et datakeskukset ym. rakennetaa (suamalaisil voimil, muutonha seki raha siirtyy kulutukses toisaal, vaiks verot maksettaiski Suamehe).

Mut sit taas nää konkurssitilastot näyttävä TOSI surkeilt. Kauppalehti (<- linkki). Tilanne tuntuu vaa paheneva, vaiks se o ollu vuasii jo aivan kamala, ja entist enempi o yrittäjii ahrinkos. Ihmiset ei kuluta, ku ei ol rahaa, yritykset ei kuluta, ku osal ei ol rahaa, ja osa orottaa paremppii aikoi, ettei viimiset puskurivarat hävii täs hötäkäs. Ja ku raha ei liiku, ei yrityste toiminta kannata, vähentävä tyäntekijöit, tai lopettava kokonas, ja taas ihmiste tulot piänenee, jollo kulutuski piänenee ja sellane kiartokulku, mikä tuntuu varsinki paikalliseste usseste, et osa palveluist siirtyy kauvemmas, osa jopa iha ulkomail saakka. 

Et miätiv vaa, mite oikkeeste aatellaa, et tilanne ens vuan paranis, jollei ihmisil ja yrityksil jää käytettäväks selväste enempi rahaa, ku näin viime vuasin. Pikkane veronalennus auttaa vähä, mut jollei usko tulevaisuutehe palauru, ni eihä sitäkää vähää uskalla käyttää ku kaikkeist köyhimmät, joitten on käytännös pakko. Isotulosemmat pakkaa laittamaa senki rahan sijotuksihi tai muutov vaa säästöhö. Tai sit se menee matkusteluhu ulkomail, ja taas raha tipahtaa Suame rajoje ulkopualel... Hmmm.

Oman yritykse mahrollistaa piänet kulut, onneks ei tartte maksella mittää kiinteit vuakrii, ei tila- eikä laite-sellassii. Vaiks toisil yrityksil neki rahat yleensä menis, ja pitäis niit pystys omalt osalt. Jottai toimistotarpeit sillon tällö hankittava. Kattottava vaa, et ne ostot jäis sit kans Suamehe.

Ku o ollu niitäki aikoi, millo ollaam miätitty, et mikä lääkitys jätetää poijes, et saaraa ruakaa ostettuu, ni siihen nähre meijä tilanne o tuhannen kerttaa paremp nykysi, mut silti kaik mahrolliset jutut tehrää itte. Jos olisisis enempi rahaa, ostettais enempi palveluit. Meijä rahat kyl menevä piänte säästökuurie päätteeks (et saaraa kokkoo sopivaste siihe, mitä kullonki tarvitaa) ain taas takas kiartoho. Mut ei meit ny sentäs voi köyhiks sanookkaa, vaikkei ny rikkaitakaa, rahalliseste, olla.

Tosi ikävii ja surullissii tapauksii iha lähipiiris kyl, monellaki tapaa. Iha yksityishenkilöil, niinku yrityksilläki, nähny. Väkisi käytännös pakotettu yrittäjäks tyäkkärin toimest, ilmam mittää käytännö apui, sit tulee vaikeuksii, jätetää yksi isoje lainoje kans... Eikä auta et yritys o osakeyhtiö, jos yrittäjä takaa yrityksen lainat vaiks omal asunto-osakkeel tai kiinteistöl, ja nykysi pankit vaatii ain jonkillaissii vakuuksii/ takauksii. Sinnehä sit menee kaikki, jollei lainaa kykene maksamaha. Ja tällast. Huakaus! Ja virkamiähethä saava iha vapaaste tehrä virheit, eivät koskaa jouru vastuusee, ku yrittäjä ITTE vastaa kaikest yrityksen asioist.

Arki jatkuu

Tällee rauhallise viikollopuj jälkkee iha kiva jatkaa arkee taas. Tyät ja tyät, omii, isännän ja pojan nois sähköhommis. Varmaa viäl huamine o sellane, millo pystyy tekemää juttui ennenku saaraa oikkeeste sähköt toho uuttee sähkötauluhu. Eli sit taukoillaa johtokiäppei siäl tääl kämppää, kunnes se aika tulee, et pystyy jatkamaa.

Miätiv vaa, ettei tairet pystyy ottamaa lapsellapsii tänne ennenku saaraa noi johtohommat poijes, ku niit ny o siäl tääl ylä- ja alakerras, orottamas jatkoo - ja pöly lentää erelles - ja purui tulee vastaa mitä kummallisemmis paikois... Nii toivon, et tää homma olisisis poijes alt mahrollisimman noppeeste!

Ny oon käyttäny viimesekki öljykynttilät kasvareis, ja ku kasvustot alkaa ol iha mennyttä jo muutonki, ni keräsin ny kaik loput sarot talttee.

Vihreet o, eikä ol kyl enää väriv vaihtumisel oikkee ol mahrollisuuksii ulkon. Vaikkei ny pakkasel sää olekkaa menny. Jottai näist teen kummiski. Napostelukurkut o jämähtäny pikkuruisiks, eivä näivettyny, mutteivä kasvanukkaa. Paprikat o aanaukse lähteny värii vaihtamaha, ainaski osa. Avomaankurkuist saaraa hölskykurkkuu aterian kyytihi. Miätin, et jos paahtais nää jääkaapis viäl olevia chilie kans... Ehkä.

Havaintoi

Nykku täsä orotetaa, et vihroste viimei noi maasähköt oikkeeste yhristettäis, enste tiätty noihi jakokaappeihi, sit meijä sähkötauluhu, tai mis järjestykses se sit tehräänkää, ni kaik tol hiakkatiäl kulkevat ajoneuvot tulee tarkemppaa syynihi. Eli siis me molemmat isännän kans mahrollisuuksiem mukkaa ryykätää akkunal, et "JOKO NYT?!" - mut ei.

Näitte kaikkie säästökuurie ja leikkauste ja niitte outoje kohteitte suhteen, ku kaikist tuuteist tulee uutissii ja erilaissii artikkeleit miälipiteines, ni tääki Carunan rojekti tullu vähä samal tiimoil seurattuu, vaikkei se ny suaraa valtion kukkarost tää rojekti ny menekkää. Iha Carunan oma ja asiakkaitte (sen alkuperäse rojektin ulkopualiset hommat siis), et sinänsä.

Mut tuntuu, et jokasel tyypil täsä on se oma auto, mil kiärtävä. Täsäki usseste kaks pakettiautoo, mis molemmis o yks tyyppi sisäl. Molemmat menevä samoihi paikkoihi, tekevä hommii vuarotelle, toisen seisoes viäres, tai autos istue... Hmmm.

Tän aamun kuva siit, ku harmaa ja valkone pakettiauto, molemmis yks tyyppi, ajo tiäl, pysähty jakokaapin ettee, molemmat hyppäs autost ulos, avova kaapin ovee ja sit toine: "Täst puuttuu toine korva!" - sit höpötyst, mist en saanu selvää, ku olttii JUST tosa kameran kohral toisel tiäl, ku koira hoiti hätiää siäl pusikos. Siit jatkovat tiät ettippäi sinne tiäm pääs oleval toisel jakokaapil. Eli sevverti ymmärsin, et ainaskaa kytkentöi ei viäl voi tehrä, ku se "korva" puuttuu. Tulevaks sit sen korvan kans taas uurestas kahrel autol?

Mut josko tää tarkottaisisis sitä, et tää kytkemise ajankohta oikkeeste alkaa jo lähenemähä? Vaikkei mittää tiatoo tästäkää kyl ol tullu, mut mahtaaks tullakkaa. Ei kovi hyvi ol tiarotus toiminu, tai siis EI OLLENKAA. Toivon, et tää homma kummiski olisisis mahrollisimma pia ohitte!

Sisäpäivä

Se o taas satanu enempi tai vähempi koko päivän.

Mut eipä se ny tiätty ol meijä lenkkei estäny. Varustekysymys. Ain ku vaa tajuu, et mitä pittää laittaa pääl, ennenku sit ojjo matkam pääs, et täytyy kääntyy äkäsee takasi. Täsäkohti oon jo oppinu aamulenkil, et takin taskus o hanskat, vaikkei niit muuto tarvitakkaa viäl. Kest vaa hetken ennenku sain ne hanskat sinne.

Ja tykkään ny kovaste tostaki, et talousrakennusem päätyakkunas ei enää ol vanerii eikä muavii. Hah! Kuinkakoham mont kerttaa täsä vuasiev varrel ollaa siihe uut suajaa laitettu, ku ne ekat laitetut lasit ol hetimite säpäleinä. Ny pikkane määrä killuvii, kiiltävii helmii sisäl toivottavaste ny toimii, etteivä linnut enää siihe lentelis.

Lährin nyssit jatkamaa ristipistotyät, ja sainki huamat, et mun täytynee keksii sil joku toine säilytysjutska, ku se on ny piänes rottinkikoris, ja näyttää silt, et siihe o koko aja jompikumpi kissoist asettumas... Ei siis voi jättää vaa olemaa mihinkää, ni piilottelen ovie taa, ja sit ei iha piänte taukojen takii tul otettuu käsil uurestas. Joku pikkane kannelline laatikko olisisis nyssit hakuses...

Sarepäivän askarei

Sain vihroste viimein sit valmiiks tän kevääl keske jääneen jämälanka viltin. 

Ku enste loppu lanka ja sikku Pöllölt sain lissää, en enää kyenny noit lämpimii lankoi käsittelemää käret hikkoomat, ni jäi tauol. Ja kesäsi ny tuntuu oleva kaikellaist muutaki puuhaa. Ny on taas sevverti viileet ollu, et näät lämpimät tyät taas etenee.

Sit seurailin vähä aikkaa tätä hämist vessan nurkas. Sitkeenä siäl yrittää jottai saalist verkkoos saara.

Sori, Stansta! Tää vaa jotenki ol nii hellyyttävä. Mä kyl siirsin tän tonne kuistin kukkasil, ku epäilen kovaste, et siält tulis paremmi saalist, ku meijä lilliputti-veskist. Meit ei sinänsä hämis haittaiskaa, vaiks tuijoteltais pöntöl ollessamme toisii, mut...

Plikan synttäreit juhlistettii Myllyreissul, et enste käytii Teppanyaki-baaris syämäs.

Kaikkee herkkuu puffetis. Ol helppoo napsimist ja sit niit tuareit juttui, mikkä viättii kypsennettäviks paistopisteel. Kaikkee helppoo tul omal lautasel, ku ej jaksanu lähtee jonottelemaa paistoon, kypsennettyi tualt buffetin tarjonnastaki sentäs löyty. Vattat tul täyttee!

Ja sit siält Verityn varjo -elokuvaa kattomaa. Ei ollu katsomo täyn, vaiks aikas uus elokuva ov viäl, mut iha miälenkiintone kattottava. Höpöteltiin täst ja sen juanest ja siit, mitä plikka kerto olleen eroja siihe kirjaha, mink on lukenu. Nyv vissii tarttis ittekki lukkee se kirja.

Mut näihä se näppäräste viikolloppuki sujuu ettippäi! 💕