Pääryin ny tekemää paahrettuu chilii vihreitte tomaattie kera. Pit vaa varmistaa, ettei isäntä ollu aatellu mittää uunis valmistettavaa ruakkaa tehrä meil, ku tää paahtamine kestää jonnin aikkaa...
Enste chilit hetkeks kiahumaa öljys. Ajatus saar raakoje chilie kitkeryys poijes. Se jää toho öljyhy. Ainaki viime kerral se onnistuki oikkeev vaa hyvi.
Tavote ol, et melkosen tarkaste otin siämenet chileist poijes, ettei niist tul a) liikaa tulisuut ja b) sitä kitkeryyt, mitä ei kaivat. Ja sit vuaroho noi raa'at tomaatit, mikkä o just napsittu puskist poijes.
Kovasteha noi tomaatit ol eri kokkossii, mut ei se haittaa. Välil uunis olles sekotteluu, ni tulee pohja pintaha ja pinta pohjaha. Mustapippurii, sualaa, uut öljyy ja pitsamaustet (piti käyttää oreganosualaa, erelliselt vuarelt tehtyy, mut men ajatukset solmuhu, ku isäntä tul just täsä maustamiskohras höpöttelemähä jottai polkupyärän pumpuist...). Eli toi pitsamauste tul vähä ekstemppore, oreganon tilal. Mut ei se toivottavaste vaikuta huanol taval lopputuloksehe.
Ja sit usseemma tunnin paahtamisej jälkkee lopputulema kuumana kuumaha purkkihi. Nys saa jäähtyy sevverti, et uskaltaa jääkaappihi laittaa.
Tätä siis voi käyttää kastikkeisii, patoihi, pitsam pääl ja tiäs mihi, mihi vähä jottai pikkase "hottimpaa" haluu laittaa. Erelline tais mennä osaks paholaisenhilloho, osaks leiväm pääl ja osaks isännä lautasel mm. perunoitte "kyytipojaks". Tätä ei ol viäl maistettukkaa, et saa nährä. Viimine ei siis tainnu kestää viikkookaa, ku ol purkki tyhjä.
Ja mikäs se sem paremppaa ja kivamppaa, ku se, et omat tekeleet oikeest tekevä kauppas! 💙💛
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti