Viäl eilisest

Ehrim mää tosa pihaaki kiärtämähä, sil välil, ku miähet kantova eilä noit painavimppii kamoi pihaa ees-taas. En halunnu siin olla tiäl, ettei käy sen takii vahinkoi.

Meijä piänes muavikasvaris o ollu sevverti vähä kasvei tänä kesän (kaks erillaist chilii, tomaatti ja kesäkurpitsa + pölyttäjähoukuttimena samettikukkaa + jonki aikkaa pari appelsiinii, mikkä pelastin sisäl jo aikasemmi), et en ol sinne mittää kompostointikeppuu laittanu. Oon heitelly kuihtuneet kukat ja poistetut lehret nurmel vaa, et ne on sit ruaholleikkuril saanu ajettuu maanparannus ainekseks tonne takapihal.

Mut eilä huamasin, et mitä värikäst tosa kasvarin eres o. Meinasiv vaa huiskast ne vähä kauvemmas tost kulkuaukost, mut eihä ne mihinkää lentäny. Ku ne ol KII maas. Sellaset mini-mini-kukat, mini-mini kasvustos. Et jopa samettikukat sopeutuu näköjäs siihe, et niit säännöllise epäsäännölliseste leikataa ales! Yllätti mut iha täysin! Eli nääki o lähteny kasvuhu tän kesän kukkasist kehittyneist siämenist! Noppeemppaa, ku ikinä voisisis kuvitellakkaa! "Bonzai"-samettikukka.

Jokune chili viäl tual muavikasvaris sinnittelee, enkä raaski ny poijes ottaa, ku köökis ojjo mont orottamas käyttöö.

Tomaattie latvustot ojjo alkanu oman ruskas, eli alkaa kasvi ittekki tiätämää, et syksy on tullu. Silti on noi komiat tomaatit viäl iha vihrein, ettei minkäällaist värivvaihtoo havaittavis, mikä auttais siihe, et jälkikypsytys paremmal torennäkösyyrel onnistuisisis. Mut iha näin päivin alkaa ol viimiset ajat pelastaa nää. Et olivas sit mink värissii vaa siinkohtaa.

Isommas kasvaris paprikat kans sinnitteleväv viäl. Melkose ales menee lämpötila aamuyäl, mut ei viäl pakkasel kummiskaa. Ja päiväseltäs, ku aurinko paistaa, lähenee kolmeekymment, et kyl siäl viäl toivoo näil o. Paprikoil, ja kurkuil. En raaski iha täsäkohtaa viäl napat mittää poijes etuajas. 

Vaiks vähä noist halloist ojjo varoteltu alavil mail, mihi meijä piha kuuluu, et saa nährä, millo om pakko siivot kasvarit kaik talvikuntoho.

Erelliset tomaatit ova kauniiste punastunu sisäl, ja laiton ne nyj jo jääkaapin vihanneslokeroho, ja tyhjäsin ton piänimmä kasvarin tomaatit ny sisäl jo, ku se näyttää kostuva niim paljo sisält, et alkaa runko olemaa huanos hapes. Ilmastointi ei oikkee pela noim piänes tilas, varsinkaa, ku olisisis tarkotus pittää lämpööki vähä sisäl... Mut ei nää hukkaha men.

Sit osu tää iso maksaruaho (tarkemppaa nimee en täl tiäräkkää), mink ostin kevääl kirpparilt, nii kauniiste aurinkoho, et ol pakko ottaa kuvaa. En ees oikkee tiär onks nää viäl nuppui, vai ovaks nää kukkii, mut iha kaunis väriläikkä punast seinää vaste vaaleevvihreet lehret ja vaaleempunane kukinto. En ees tiär, kestääköhä tää talvee täsä, vai pitäisisiks laittaa johonki paremppaa paikkaha, mut ei meil kyl oikkee paremppaakaa paikkaa ol... hmmm.

Sit olin unohtanu tän hortensian kumolles pitkäks aikkaa, et ainaki se liika vesi on nyssit valunu poijes. Juu. Voiha surkeen näköst, komeet kukkaa! Ja pitihä sitä kasvustoo vähä vähentää, ja kukkaki napat talttee, ennenku siirsin tän kellarivarastoho akkunav valoho. Niitte muitte siäl jo olevie kaveriks.

Tää yks kukka täyttää yhrem maljakon iha yksinäs, on nii komee! 

Ja ku toin hortensian kukan sisäl, ni nappasin kuvan näist avautumaha alkaneist kiinarin nupuistaki. Yks nuppuvarsi törröttää tyhjän, ku tippu nois maakaapelihommie tärinöis. Onneks eivä kaik!

Usseemma kuukuvanki oon yrittäny ottaa, ku kuu on ny ollu nii isona ja kauniina, ja SELVÄNÄ. Mut eihä mun luuril mittää saa. Saatika näi pimiäl, ku ei sais käsi tärrät yhtää. Järkkäril sais varmaa upeit kuvii - mut enhä mä sellast a) jaksais mukan kantaa ja b) osais kummiskaa käyttää. Hah! Eli tällaset napsut sit saa kelvat. Näkkyy tosa ny kynttilöitte pikkase valasema kasvari kuun "alla", et näkkee mist kuva on otettu.