Meil ei kovaste musiikki koton yleiseste ottae soi. Ollaa nii erimakussii isännän kans siit, et mikä kuulostaa hyvält. Heh! Jos kuuntelemal kuunnellaa, ni sit melkkest jottai netist ja kuulokkeet korvil, ettei toine häiriinny.
Mut mä jäim miättimää oikkee tätä, ku noist kaikellaisist häirittevist asioist tul kirjotettuu tosa aijemmi. Et jos taustal olisisis musiikkii, ni se voisisis pehmentää niit häirittevii ääniiki. KUNHA se musiikki ei sit olisisis sitä häirittevää, meijä kummankaa miälest. Täsä yks asia, miks mä toivon sitä meijä tulevaa "kirjastoo" tonne talousrakennuksehe, ni sinnek ku ton meijä isomma vanhan stereonki siirtää ja laittaa vaa käyttökunttoo (vaatii hualtoo), ni siäl voisisis kumpiki sit rauhottuu omal ajal ja omie toiveitte mukaste musiikkie siivil viättää aikkaa.
Oon jotenki "kahtia" jakautunu, ku tykkään melkomoise mollivoittosest musiikist, matalist ja hitaist äänist, mut sit toisaalta myäs rajummast rokist, kunha saan selvää, mitä kiält solisti laulaa (heh), joskus o sellast örinää, ettei vaa voi tiätää, ja vaikken varsinaiseste musiikeist kuuntelekkaa sanoi, ni silti se vaa oj jotenki tärkkiää, et mä voisisin kuunnella niit, vaikken sit kuuntelisisiskaa. Eli esim. Geaff Castellucci laulaa nii matalalt, et moni tuttu kappale muuttuu iha toisellaiseks, vaiks sävel muuto olisisiski sama, ehkä vaa reippaaste hittaamp, ku mitä alkuperäsen.
Ja sit taas iha toine ääripää on tää huilumusiikki, mis mennää usseste korkeelt ja kovaa, ja näihiv vaa jotenki ikkäänku uppoontuu syväl. Säkkipillimusiikkiki mul toimii hyvi, mut isäntä ei voi sitä siätää yhtää.
Ja yks mikä ittel o ehroton nou-nou: rytmitön improjazz. Nousee iho kanallihal ja painan hampait nii kovi yhtee, et alkaa päät särkemähä. Ja sitä kestää sit mont päivää. Ja sama reaktio tulee joittenki lauluäänest: Edith Piaf, M.A Numminen, Loiri - JOKU näis vaa tökkii oikkeev vaa isoste.
Mut sit sellane pualivälin musiikki ehkä menee meil molemmil "läpi" parhaite. Ne kasikyt-ysikytluvun kipaleet, discot, popit, rockit... Ne ei rariost tullenkaa haittaa mittää, meitä kumpaakaa. Nykymusiikis o hyvii ja huanoi, mut niist löytyy kummallissii taustaäänii, mikkä varmaa on sinne musiikin sekkaa laitettu iha tarkotuksel: naputteluu, röpötyst ja sellassii, et me välil suljetaa rario, ja kuunnellaa, et tuliks se ääni musiikist (?) vai meijä autost... Hah! Ei oikkee oma taju riitä siihe, et mitä lisäarvoo moiset äänet siäl musiikin seas oikkee antava, mut enempi ja enempi näit uussii kipaleit o, mist tällassii omituisuuksii löytyy.
Meil ei siis ol mittää ostettuu musiikkii mistää netist, et mitä kuunnellaa, tulee rariost (ja käytännös tääki vaa autoilles) tai sit telkkaohjelmist (telkast, tai muist ilmaisohjelmii näyttäväst sivustost) tai joskus just näist erilaisist keloist ja youtube-pätkist. Eli en oikkee tiär, mite me voitais molemmil sopivii musiikkei taustaks laittaakkaa. Ehkä me vaa jatketaa kuulokelinjal.
Kuunteletko sä musiikkii ja jos, nii mite ja mist?
Ihana postaus sinun kirjoitustyylillä :)
VastaaPoistaKuuntelin ennen mielelläni intiaanimusiikkia, tuli tuosta kuvasta mieleen.
Nuorena Beatles ja Paul Anka, klassinen musiikki, ja mitä levyjä sainkaan silloin lahjaksi.
1990-luvulla Mikko Kuustonen, joka taitaa olla ainoa suomalainen muusikko jota olen 'fanittanut'.
2000-luvulla olen kuunnellut lintujen laulua ja tuulen huminaa puissa mieluiten.
Katson Voice of Finland tv-ohjelman yleensä, mutten muuten juuri kuuntele musiikkia.
Vähä vaihtelee se mialuisin musiikki eri aikoin jo iha pääl olevan miälialam mukkaa. Beatlesseist en ol ikänä tykänny, mut niitte kappaleitte uurelleesovitukset, toiste soittamin/ laulamin oon kyl iha ok kuullu. Et ehkä niissäki oj joku ääni"vivahre", mikä vaa ei mul sovi, niis alkuperäsis. Ku ei ain itekkää ymmärrä. Elvikse äänt voisisin kyl kuunnella pitkäänki. =)
PoistaJa totta: om mul jokune noit lintu-cd:täki ollu, mikkä sopis kans taustaääniks, eikä taatuste isäntäkää pistäis hanttii. Mut meil ei ol enää mittää misä sellast voisisis soittaa. CD-asemat o tiatokoneistaki hävinny. :(
Paha kysymys ! ja ainoastaan siksi ettei tähän voi mitenkään vastata lyhyesti :-))).
VastaaPoistaMeillä on ollut joskus talvisin sellainen tapa että kuunnellaan yksi LP-levy päivän aikana ja se valitaan ihan sokkona Karin loputtomasta LP-levy valikoimasta. Se kuunnellaan sitkeästi kummaltakin puolin vaikkei niin mieluisa olisikaan. Levyjä riittää vielä tulevaksikin talveksi ja sitten on ne "miljoona" cd-levyä.
Omia suosikkeja olen tallentanut uimakuulokkeisiin ja siellä soi mm. Elvis, Lauri Tähkä, Boney M, Hector ja sitten näitä nuorempia kotimaisia artisteja. Ikuisesti fanitan Hurriganesia.
Huilulla soittoläksyt on pääosin klassista mutta tykkään soittaa myös iskelmiä omaksi iloksi ja joululaulut huilulla on kaikkein parasta :-).
EN tykkää yhtään musiikkielokuvista/musikaaleista. Ärsyynnyn heti jos elokuvassa aletaan laulaa vuorosanoja. No teatterissa musikaali on vähän jo eri juttu.
Vuosia kun kävin Tampereella kaupunginorkesterin konserteissa kausilipulla niin on tullut istuttua ja nähtyä monenlaisia live-konsertteja ja vaikka välillä oli vähän uuvuttavaakin lähteä perjantai iltaisin työviikon jälkeen konserttiin niin aina se lopulta kannatti. Elävä musiikki on aina upeaa oli se sitten jossain hämyisessä rock-luolassa tai hyvän akustiikan omaavassa Tampere-talossa.
Enkä tykkää myöskään mistään sellaisesta jossa sanoista ei tahdo saada selvää ; varsinkin jos sanoilla olisi jokin merkitys !
Kevyt raapaisu vastaukseksi :-))). Itsepähän kysyit :-)))
Kiitos, Terhi! <3 Tätähä kysysi ja tätähä orotinki! Ihar rauhas vaa, vaiks lissääki! <3
PoistaLP-levyi meil ei kovim monttaa enää ol, mut muutamii, mut on niit viäl myynnis, jos joskus oikeeste saaraa noi meijä stereot levysoittimen kera kunttoho. Se ov viäl sitä kasettisoitinaikaa, eli ei ol cd-soitint samas paketis, vaiks olisis kiva juttu ollakki. Mut asia kerrallas!
Huilumusiikki viähättää ittee aikaslail kaikes muarossas, eri huiluilki. Vaiks varsinaiseste livekonserteis oon käyny tosi harvo, koko ikänäni alle yhren käre sormie... Kehtaaks sanookkaa... ;)
Just viikonloppuna aloin kuunnella omia LP-levyjäni. Aloitin reunasta ja aion kuunnella ne toiseen reunaan asti, jossa ovat joululevyt. :) Sitten eepeet, savikiekot, singlet ja kasetit.
VastaaPoistaNetistä kuuntelen silloin tällöin joitain valmiita listoja. Esim. Freddy Quinn, instrumentaalisia soittolistoja: trumpetti, saksofoni, piano, urut, hammond, steel-kitara, pan-huilu. Joskus olen alakuloinen ja silloin soi kreikkalainen sirtaki. Kuuntelenpa myös afrikkalaisen luonnon tai sademetsän ääniä, putouksia, puroja, koskia. Veden ääni on rauhoittavaa. Tietokoneen kuvana voi olla takkatuli ja sen rätinä. Se vähän vaihtelee mielialan mukaan, mitä kuuntelee.
Kasettisoitin tosa meijä stereos kans löytyy, mut kaik kasetit ollaan kyl jo poijes pistetty. Vois kyl mennä kasettinauhat tonne koneen syävereihinki jo, ku ei ol koht 30 vuattee käytös ollu. Hah!
PoistaSullaki melkose laaja skaala, mitä kuuntelet. =) Noit luannon äänii mul ol ceedeel jossaikohti kans, mukku ei enää laitet, millä kuunnella, ni annoin poijes. Sirtakii tarttee googlail, ku ei sano mul mittää. Hammondil soitettui kans joskus aikanas paljo kuuntelin itekki, tais just joku kasetti olla tätä.