Isähä siis täytti 80 jo viime syksypualel, ja sovittii, et mennää jonnekki yhres nii, et meijä nuarisoki pääsee mukkaa. Sit tul meijä rempat, ja lenssut siäl ja tääl ja tual, ja aikataului sinne tänne yhrel ja toisel, ni näi kauvaks se kokkoontumine sit siirty.
Miätittii yhteist elokuvis käyntii, mut ei oikkee sopivast tullu sopivaisee aikaha (liijam myähää, liijam pitkä elokuva...), ni isä pääty sit siihe, et halus syämää hampurilaist tai pitsaa. Ja ku itte söivä just vähäse aikkaa sit pitsaa, ni päätyivä nyssit...
... hampurilaisateriaha. Mut onneks ov vaihtoehtoi. Iha hurjan isot annokset oliki, et meist vaa yks pysty syämää kokonas lautases tyhjäks. Yllätys, se ol meijäm poika. 😛 Heh!
Sit juattii kaffet viäl jälkkäriks, mut siirryttii piham pualel, mis ilma kiärs vähä paremmi, ku sisäl. Iha kummallissii kuvii mun kännykkä ny otti. Tarkens mihi sattuu, ja usseemp tärähti, ku mitä tul terävii. Hö! En ossaa YHTÄÄ käyttää tota niinku pitäs. Tuntuu, et mitä enempi sitä käyttää, sitä omituisemppii kuvii tulee. Mut sellast se nyssit o.
Hajettii vanhukset ja rollaattori kyytihi, ni samate sit heitettii heittit taas kotti rollaattoreines kotimatkal. Piipahrettii viäl multaostoksil, et saarais täsä ees pikkase noit kasvilavoiki kuntoho laitettuu...
Mut olipa kiva juttu! 😍
Kiva, että seniorit sai vaihtelua ja sellaista, mistä itse tykkää.
VastaaPoista<3
PoistaKiva yhdessäolopäivä ja juuri sellainen kuin sankari itse halusi. Se taidetaan välillä unohtaa kun juhlia järjestetään. Että tärkeintä on se kun päivänsankari nauttii.
VastaaPoistaMinua huvittaa tuo puhelimen kameran käyttö kun sen kerran kun osuu nopsaan joku kuvattava juttu niin eikös juuri silloin paina jotain ihan väärää nappulaa tai puhelin heiluu tai tai....sen takia monet eläinten kuvaamiset jää sutuiksi kun niitä ei voi pyytää asettumaan uudelleen kuvaan :-).
Ol kyl tosi kivaa yhres! Se varsinaine juhlaha ol jo syksyl, isommal porukal, mut tää ol se "lahja". Heil ku iha kaikkee ojjo, liikkaaki, ni yritetää on jottai sellast yhteist tekemist keksii. Kunto vaa pittää huamioir, et käytännös kaik enemmät liikkumiset ova poijes vaihtoehroist. Mut ollaam me nyv viäl ainaski onnistuttu. =)
PoistaMun sormet on nii kuivat vissii, ettei toi kosketusnäyttö oikkee toimi välil. Vaiks miten naputtelen ruutuu, et ot ny se kuva, ei mittää vaa tapahru. Ja sikku aattelen, ettei sitä tuukkaa, ja liikahran, se ottaaki sen kuvan... Ja ruutuu o käytettävä, ku haluu itte pääst määrittelemähä, et mihi se kohrentaa, ku jos painaa "nappulast", kamera päättää itte - kute nois tän postaukse ekas ja vikas kuvas. Ärg! Siin o kasvontunnistuski pääl, eikä SILTIKÄÄ tunnista. Mut minkäs täl sit oikkee mahtaa? Tulee näistäki kuvist muistoi taatuste miälee, ku jälkkeempäi kattelee. <3
Ihana kun vietitte juhlia kuten juhlittava halusi, eikä sellaisia "pönötysjuhlia", koska niin kuuluu tehdä.
VastaaPoistaÄidin ystävän poika järjesti tässä keväällä äidilleen 80-vuotisjuhlat, oikein hienot sellaiset (en ollut mukana, oon vain kuullut juttuja...) Ystävä oli toki mielissään, mutta vei myöhemmin äidin ja muut jumppaystävänsä pizzalle, jotta saivat paasata oikein kunnolla, ei tarvinnut pönöttää 😂
Pitäisi ruveta kuljettamaan mukanaan ihan oikeata kameraa: kaikki kuvattava menee niin nopeasti ohi, että kun ensin naputtelet puhelimen auki ja yrität kohdistaa ja mitä kaikkea tehdäkään niin ollaankin jo kilometrien päästä kuvauskohteesta - aina kun ei voi pysähtyä just silloin, kun olis jotain kuvattavaa.
Hyvä kun muistutit, pitäisi koettaa etsiä löytyykö vanhaan pokkariin uusia akkuja/paristoja.
Meijä pualen suvus ei -onneks- ol tapana mikkää pönötysjuhlat. Ei oo ollu ikinä. Miähen suvun vanhemmav väen paris sit taas kyl. Meil "morotetaa", ku tullaa juhlihi, ehkä halataa, mut isännän sukulaiset kätellää ain kaik, joka kerta, ku jossai kekkereis nährää, ol sit koton tai jossai viäl "arvokkaammas" paikas. ;) Tapas se jokasel. Tää rennomp tapa näyttää ny ainaski periytyneen meijänki lasten perheil.
PoistaTykkääks oikeeste kukkaa niist pönötysjuhlist? Siäl miätitää, kuka o ruaka-/kaffekutsuj jälkkee ekana jonos, ja kursaillaa. Ruaka ehtii jäähtymää ennenku viimeset saa omaa annostas, ja sellast. Kuulemma "suamalaine" tapa?! Meil kaik lähtevä liikkeel heti, ku kutsu käy (järjestäjän miäliks!), ja hittaammi liikkuvil haetaa annokset tarjoilupöyräst suaraa ettee, ettei tartte liikkeel lähtee, muut ottava sit omat annokset iha siin järjestykses, ku jonoho ova ehtiny. =P Ja homma toimii! <3
Digikameroit mullaki taitaa pari jossai ol. Akut tyhjinä jo (missäköhä ne laturitkaa ova, tuski samas paikas ku kamera, munt tuntie). Noihi voisis niit uussii akkuiki viäl saara kyl. Juu, täytyypä kurkkii kaappie takaosii...
Pitipähän vielä lisätä tähän noista pönötysjuhlista, että olen aina kummaksunut sitä, että kun emäntä kutsuu pöytään niin kukaan ei inahdakkaan :-). Ihan kuin se pöytään kutsu tulisi ihan yllätyksenä !
VastaaPoistaJa ylipäätään kaikki sellaiset "pakolliset " juhlat ovat monille tosi kiusallisia kun pitää pukeutua ja käyttäytyä ja useimmat vaan ajattelee , että milloinkahan sitä olisi soveliasta poistua paikalta.
Siksi tuollaiset oman porukan rennot syömiset on ihan parasta.
Toi kursailu on kyl jottai outoo. Ja just se välinpitämättömyys siihe kutsuhu. Yleensä kummiski o panostettu juhlihi ja tarjoiluihi, ja sit täytyy pyytää mont kerttaa, et ihmiset lähtis liikkeel. En kans ol ymmärtäny koskaa. Onneks tää oma lähipiiri ei tätä tee! <3
PoistaTiiättekö; mä kyllästyin joitakin vuosia sitten tuohon, että emäntä - tai isäntä - kutsuu kahville ja kukaan ei ole kuulevinaankaan, väki antaa kutsuttaa/kutsututtaa itteään kahville kolme kertaa ennen kuin se ahteri nousee penkistä. Ihan kuin olis jotain hienompiakin ihmisiä 😉😉
PoistaMinä siis kyllästyin siihen ja onpa ollut juhla mikä tahansa, niin jos ei kukaan muu nouse, niin minä lähden; tokaisen jotain muka-hauskaa, vaikkapa "minä oon näköjään porukan vanhin niin voin alottaa, kun ei muut uskalla" - vaikken olisikaan.
Olenpa tainnut kerran jossain ihan sukulaisten kesken pidetyissä juhlissa tuumata emännälle, että no kerätään nämä pois, kun ei kahvi tunnu maistuvan. Johan rupes tuolin jalat kolisemaan 😂
Me ollaan onneks nii harvoi nois tontyyppisis juhlis, et oon yleensä vaa siinkohtaa "herätäny" niit vuaros ekana olevii, et "kannattaa varmaa mennä, ettei kaffe jäähry", tai jottai. Sit ku yks lähtee liikkeel, lähtevä muukki. Mut kummaa kursailuu kyl, mistäköhä seki o alunalkae käytännöks muarostunu?
Poista