Ny ei tul monttaa kuvaa, vaiks pihalt niit riittäisisiski. Toistelee vaa kaik sitä samaa kaavaa, mitä aikasemminki. Mut täsä oon muutaman ystävän kans puhunu pihast ja pihanhoirost ja siit tyämääräst, mikä siihe pakkaa menemää - piänemmäski pihas, ku mitä meil o. Hehtaarin tontti melkkest, mut eihä se -onneks- oo kokonas käyttöpihaa, jokiki uamines viä ison siivun.
Meil o sellane tontti, misä oj joskus yritetty iha viljaa viljellä, mut täsä ei ol oikkee kasvanu mikkää. Siks se "irrotettii" muust peltoalast asumiskäyttöhö ja se ol ekaks neliskanttine muaroltas. Sikku toi tiä (vanha Raumantiä) tosa alko vilkastumaha (ol viäl enste hiakkatiä) ja se asfaltoitii, myytii tiän toinem puali, eli pualet tontist poijes, ja se on yhä viljelykäytös. Jäljel jäi kolmiommalline tontti mettär reunaha.
Ku muutettii tähä, ei täsä ollu ku ajopiha, ja talon takan lähel rakennust kaks vanhaa omenapuut (hyvi kitkerii omenoit) ja muutama huanovointine mustaherukka- ja karviaispuska. Ja jokune villiintyny varelmapuska. Eli takapihaa on käytetty "pihana" kyl. Lisäks matto- ja kuivaustelineet löyty. Peltoalue ol ylikasvaneena heinikkona, ja siin ol pinnal sellast lappioitavaa maat ehkä noin 10-15 senttii, se syvyys, mihi ne vanhat aurat ny o ulottunu siis, sit alko sinine savi (vanhaa merempohjaa tää, jos mennää kaukasuuksii menneisyytee). Yhre yhtäkää kastematoo ei löyretty.
Ku ollaa tasamaal, ja maa olisisis tarvinnu kuarmakaupal hiakkaa, et olis saanu vähä ilmastoituu tota savee, ni meijän olisisis pitäny kuarii just se paras, multamaisemp osuus pinnast poijes, ku tätä maat ei voi nostaa, ku sit maa olisisis viättäny talon suhteen väärään suuntaha. Pitäs mennä poijes rakennuksist, eikä rakennuksii kohti. Se ojjo nykyiselläs haastavaa. Ja SE olisisis maksanu niim paljo, ettei meil ol sellasee mittää mahrollisuuksii. Eli ainaski YKS asia selvis aikas noppeeste.
Sit ollaanki kokeiltu jos mitäki. Kukkapenkeil ja puil jätti-isoo kuappaa, mikä o kasteltu ja laitettu uut multtaa. Ei oikkee toimi, ku altaat täyttyvä sateel, ku vesi ei pääse altaast poijes. Eli jos näi tekkee, pitäis saar salaojat tehtyy, mut mites teet, tasamaal, niitäkää? No, näyttää tual maas ny noi varelmat sentäs iha ittestäs rehottavan ja leviävänki, ja näät paikkakunnan tammet, mikkä o omam maan tammenterhoist laitettu kasvuhu. Ne kasvaa, kasvaa viäl noppeemmi ku esimerkiks vaahterat ja pihlajat. Koivu ei ol lähteny kasvuhu, terijoen salavaaki ollaa usseemma kerran kokeiltu. Puit tarvittais lissää yhä, ku hittaaste kasvava, ja tarvitaa jonkillaist turvaa tolt pohjostuulelt, mikä tulee iha suaraa tähä tontil pyärimää. Jonkullaine tuuli o hyväst, varsinki helleaikan, mut liika o liikaa, sitäki. Se myäs kuivattaa lissää, eli tarvii kasteluu enempi.
Iso kuappa ja pikkane kohopenkki pääl näyttää oleva "se juju", mil nii kukkapenkit ku puutki saa paremmi kasvamaha, mut vaatii siis taas ainest lissää. Näis tuulis, mikä täs pyärii (toi Linnamäki siirtää usseste myäs ne luateen tuulet meil pyärteisinä, et jos pohjosest tuulee "suaraa", ni noi pyärteiset tuulet taas jo vähemmänki voimakkain saava myäs helposte tuhoo aikaseks. Kaik tahtoo lähtee lentoho, myäs ne painavammat pergolat ja aurinkovarjot, pöytii ja tualei kaatuu. Ja siks meijä kasvari o yritetty suajat nii, ettei se a) lähre lentoho ja b) lytisty tuulev voimast. Kaik jutut ei ol nii kauniit silmil, mut ainaski ne näyttää olleen toimivii ratkasui.
Ja sikku päästää iha niihi kasveihi, ni täs moni ystävä o meinannu, et "ku löytyy se tontti, misä "kaik" kasvaa, nii huamaa, mite helppoo pihampito voi ollakkaa". Juu, eipä se niiv vaa onnistu, ku sanoisisin, ettei me tultu tähä piha erel, ku iha "koti" miäles. Piha ol mitä ol, ja sitä voittii vaa peruspiirteiltäs miättii ja unelmoira, et mitä se voisisis tulevaisuures olla. Ja unelmatha ei ain toteuru. Sit ov vaa sopeuruttava. Pihan takii ei lähretä täält mihinkäs muuttamaha.
Ku tehtii kattoremppa, se kuntotarkastuksen eka tehtävä sen listam mukkaa (lista ol pitkä), ni meil jäi "kättee" paljo rikkonaist vanhaa kattotiilt, ja meinattii, et käytetää ne ison koho-kukkapenkin pohjal salaojana, ja sinnehä ne sit tul kasattuu, kukkural. Siihe sit multtaa pääl pari kuarma-autollist, ja sit kukat. Osa perennoi, osa kesäkukkii. Muutamii käytävii sinne välihi, et ulottu hoitamaa niit sisemmäl olevii kasveiki. Reunoilt ei ollu toivookaa onnistuu täs. No, ehkä voinet arvata, ettei tässä(kää) hyvin käyny.
Pari ekaa kesää multtaa ol viäl iha ok. Perennat kasvo, sain joka kevät gladiolukset multihi, ja penkki näytti oikkee kivalt. Reunat puust, mikä seki lahos sit kolmanneks vuareks osittai, kunnes napattii loputki poijes. Kolmanten vuaten alko multtaa ollaj jo melko vähä siin tiiliem pääl. Se ol siis valunu sateis sinne tiilie sekkaa. Ei haluttu mittää muavii laittaa maaha, mikä varmaa olis kyl auttanu täsä. Vuarenkilvet kasvava yhä, kärsien kyl, ja vähentyvä vuas vuarelt, mut iha jokust kevätesikkoo, malvaa/ malvikkii ja irist lukuunottamat koko penkki kasvaa käytännös villikukkii ja mäkimeiramii. Oon antanu noitte kukkie kasvaa, mikä siin tykkää ny kasvaa, ettei se olisis vaa joku heinäkukkula keskel pihaa. Hah! Et täsä tulee ettee se neuvo, et kasvata vaa niit kasvei, mikkä tykkäävä siit paikast, mihi kasvei halutaa. Vaikkei olekkaa mittää, mitä itte ollaa siihe laitettu. 😏
Eli lopputulema on, et meijän tarttis uusii se koko penkki. Ja siihe on saatava taas ainaski se kaks kuarmallist uut multtaa pääl. Jonkullaine reunus olisis kans hyvä, et se multa pysyis paikallas, eikä valuis nurmel, mut puut en enää haluu, ku se pittää uussii nii äkkii. Ettäs jottas... Ja tiätty pitäsisis olla joku paikka, mihi pelastaa nyt ne täst yhä pelastettavat perennat enne uut multtaa - sitäkää ei viäl ol.
Mite mont perennaa ollaa tänne hankittu/ saatu, saatesanoil: "tää on sit rikkaruaho" - mut: ei meil. Hah! Valkost karhunkiartooki ollaa yritetty aikanas saar koira-aitaukse verkkoo pitki kasvamaha, mut ei se vaa kasva. Ei millää! Siin olisisis ollu hyvää tilaa, eikä mittää muit kasvei, mitä olisis tarvinnu silt suajella. Heinie ympäril olis iha hyvi saanu kiärtyykki. Mut ei siis kiärtyny, ei verkon, ei heinie ympäril. Ny sitä kasvaa talousrakennukse reunustal, styroksim pääl olevas soras, mitä tosa on ehkä joku viis senttii. 😐 Ja vuas vuarelt näyttää ilmestyvä samaha paikkaha. Et ny sille löyty paikka, vaik vaikuttais silt, ettei siin VOI mikkää monivuatine kasvaa.
Et noit pihapuuhii olisisis ihav valtavaste, kuha jaksais/ ehtis - ja joskus täytyisisis kukkarollaki käyrä. Ei ne multakuarmatkaa ilmassii ol.
MUT! Haasteist hualimat ei luavuteta! Paahteise ja tuulisem pihan kasvei ov vaikkia välil löytää, jos haluisisis niit monivuatissii. Kesäkukkina paremmi, mut niis o sillee isomp tyä, et ne pittää joka kevät laittaa kasvuhu JA ne vaativa enemmä kasteluuki, ku monivuatiset pärjäävä paremmi isompine, syvempine juurines. Toi vesikannuje kantelu isol pihal käy kans välil tyäst. Nyjjo sen huamaa, jos kasvarin vesisäiliöt tyhjenevä, ku se sijaittee aikas kaukan talost kummiski.
Äiteen kans ku ostettii kasvei tosa aikasemmi, ja kysäsin puutarhal, et mitä lannotet hän tykkää käyttää, varasto- vai kastelum mukan annettavaa, ni katto mua hölmistyneenä, et "Em mittää!" - Hah! Heijä pihal kaik kasvaa ja kukoistaa ihav vaa sil, et saava vet tarppeeks. Onha nois istutusmullis enste se peruslannotus olemas, mut ei se koko kesää kyl kestä! SILTI toisil piha vaa kukoistaa ja voi hyvi. Niim paljo eroi maaperäs vaa o.
Mut sama koskee myäs sisäkasvei. Mul om mont kasvii, mikkä ova selvinny mun hoirol, siin paikas, misä ova, vaiks ei olekkaa sellane, mikä ohjeem mukkaa olisisis hyvä. Juarut kasvaa täyres aurinkos, ja näyttävä tykkäävä siitäki, ja sellast. Ne kualee pois, mikkä ei tykkää, ja ne kukoistaa, mikkä tykkää. Nii se vaa menee. Ja sit välil ain kokeiltava jottai uurestas ja uurestas, ku vastaan tulee, vaikkei ol enne menestynykkää. Esimerkiks toi mun tulilatva on ollu tosi yllättäjä, ku on ollu jo matkal kompostihi mont kerttaa, ja siv vaa alkoki yhtäkkii kukkimaha ja nyv vast alkaa kukat kuihtumaha - siis on kukkinu jo yli kaks kuukaut yhtämittaa! Eli juu, en viä kompostihi! 😄
Ja sellast. Rennoste vaa, om parast!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti