Isää juhlistamas

Isähä siis täytti 80 jo viime syksypualel, ja sovittii, et mennää jonnekki yhres nii, et meijä nuarisoki pääsee mukkaa. Sit tul meijä rempat, ja lenssut siäl ja tääl ja tual, ja aikataului sinne tänne yhrel ja toisel, ni näi kauvaks se kokkoontumine sit siirty.

Miätittii yhteist elokuvis käyntii, mut ei oikkee sopivast tullu sopivaisee aikaha (liijam myähää, liijam pitkä elokuva...), ni isä pääty sit siihe, et halus syämää hampurilaist tai pitsaa. Ja ku itte söivä just vähäse aikkaa sit pitsaa, ni päätyivä nyssit...

... hampurilaisateriaha. Mut onneks ov vaihtoehtoi. Iha hurjan isot annokset oliki, et meist vaa yks pysty syämää kokonas lautases tyhjäks. Yllätys, se ol meijäm poika. 😛 Heh!

Sit juattii kaffet viäl jälkkäriks, mut siirryttii piham pualel, mis ilma kiärs vähä paremmi, ku sisäl. Iha kummallissii kuvii mun kännykkä ny otti. Tarkens mihi sattuu, ja usseemp tärähti, ku mitä tul terävii. Hö! En ossaa YHTÄÄ käyttää tota niinku pitäs. Tuntuu, et mitä enempi sitä käyttää, sitä omituisemppii kuvii tulee. Mut sellast se nyssit o.

Hajettii vanhukset ja rollaattori kyytihi, ni samate sit heitettii heittit taas kotti rollaattoreines kotimatkal. Piipahrettii viäl multaostoksil, et saarais täsä ees pikkase noit kasvilavoiki kuntoho laitettuu...

Mut olipa kiva juttu! 😍