Silmäpohjankuvaukses

Se isännän vuaro, mul vast tulos. Tulipaha nyssit kiärreltyy käytävii. Sisäämpääsy yllättäe löyrettii hyvi, vaiks siit o valituksii kuulunu paikkakunnan ryhmis. Huanoste tiarotetaa ja huanoste paikam pääl mittää opastuksii.

Ny ol kyl kutsun ohes mustavalkone, suhrune valokuva, hyviv vanha sellane, ku siit puuttu uusimmat tiätki, mikkä ova ollu kuitenski paikallas jo joku ehkä 10 vuat. Hah!

Nonni, ja taas men kuvat ihav vääri, vaiks niit ov vaa kolme! Tän pit olla se toine. Vaiks tää ol siis se kolmas orotussali, misä istuttii. Ihailin tota akvaarioo.

Isoi, komeit kultakaloi. Ja selvästi ehrollistunu siihe, et jos joku tulee siihe lasin ettee, ni alkaa herkkuu tippumaha. Mä siirryin vähä pualelt toisel, ja kalat seuras ain mukan. Sormeeki seurasisiva niinku temppukalat konsanas. 💖 Mä yritin nährä, et onks tual jottai levänsyäjäkaloi kans, niinku meil aikanas noit täpläimumonnei, mut en kyl löytäny mittää. Olisisipas vaa kiva taas saar pittää akvaarioo, mut meijä tutisevaa, tärisevää torppaha (liikenteen aiheuttamaa pääosin) ei oikkee tollast vesiastiaa uskalla ottaa.

Ja tää ol se ekaks tarkotettu kuva, ku löyrettii "pualevvälin" orotustila. Kysyttii henkilökunnalt, et misä, ni tul et: "erespäi ja takan ol eile"... Eli juu, ei tair mittää iha täysin selvää prosessii täsä ollakkaa sit.

Täsä ku istuksittii, ni db-hoitaja men ohitte ja kysy, et ollaanks silmäpohjankuvauksehe orottamas, ni ohjas meijät siv viäl yhre nurkan takan olevaha orotustilaha. Siäl isäntä sai tipat silmihi ja sit taas siirryttii sinne akvaariov viärel, mist kutsuttii sinne tutkimuksehe.

Kirje tulee kottii, JOS oj jottai mitä mittää jatkotutkimuksis huamioira. Ja ain näis mää miätin, et mitä jos posti hukkaa sen kirjeen? Sit luulee ettei ol mittää, eikä tiätty hae mittää lisätutkimuksiikaa... Noh, näil mennää, eikä mahra mittää. Ulkopualine tutkija, ni omakantaha ei tul ku se merkintä, et siäl tutkimukses on käyty.

On se vaa talvi ny

Otin kameran mukkaa aamulenkil tänäpe, mut kovim monttaa onnistunutta kuvaa en onnistunu saamaa. Ehkä jo vähä liikaa kirkkaut, vaiks päivä ei viäl täyres ollukkaa. Mut kaunist tää uus puhras lumi o!

Eikä kinttukaa äksyilly ny mitenkää. Eiline loppupäivä meniki kintun vaakatasos pitämisel pääosin, et sai nestekiarto "levät". Pohkeen "kiristys"tunne ja pistely loppu jossaikohti iltapäivää, ihan ku huamaamat. Mut tarkkan täytyy ol, ettei men rasittamaha liikaa. Onneks ny men onkelma ohitte noppeeste. Tarttee huame pystyy ajamaa autoo, ku isännäl o silmäpohjankuvaus naapurikunnas, eikä sit uskalla niitte tippojen takii ajaa itte siält takas kotti. Tääl viäl "tipatellaa", vaiks jossai alueil sitä ei enää tehrä lainkaa. Tehokkaammat laitteet vissii. Ny o isännäv vuaro, loppuviikost sit oma sama eres, ja sillo isäntä saa ol ratis.

Mut tällast täält Hiiroste huushollist. Mukavaa viikkoo kaikil!

Pikkuhyvää

Isäntähä se sit joutu tekemää yksinäs eilä koko pihan ja tiämpätkän, et om mahrollist liikkuu autol jonnekki. Pikkupakkasel om pysyny eilise plussaj jälkkee. Luanto näyttää parastas.

Päätin tehrä piänt makkiaa iltapäiväl, ahkeral kolailijal, ja ku viikko-ostospäivää ollaa siirretty ja siirretty, ni kaapit ol aika tyhjät, mut saim mää sit jottai kokkoo. En kyl iha reseptim mukkaa. Ol pakko soveltaa (ain pelottavaa!).

Tollane pikkane kakkuvuaka, lelu melkkest, mut sopii näi kahrel ku jottai tekkee, ni iham mainioste. Kaunis siit ei tullu, mut iha syätävä: juustokakkumaine koostumus, raikkaat mustaherukat, ja vaiks kuarrute valahti alas (en IKINÄ saa sitä onnistumaa, en ees viinereittem pääl - sitä taikakikkaa en ol oppinu viäl), se toi piänt makeut muuto hyvi kirpeesee kakkuhu. Toist samallaist en osaisisis tehrä, kummiskaa.

Reseptii muakkasin:
1 banaani = vehnäjauho ja öljy (ihav vaa summammutikas)
2 dl jogurttii = 2 dl maitorahkaa
2 dl tuaremustikkaa = 2 dl pakkas-mustaherukkaa (ne meijä viimiset viime kesält)

1 kanammuna ol reseptist ainoo, mikä men "oikkee". Sellane pikkane taikina. Ei tän kanammunan lisäks mittää, mikä toimis kohottajana, eikä tätäkää vatkattu, eli sai laittaa vuuan täyttee. Kaik aineet vaa keskenäs sekasi, öljyttyhy vuakaha (ei mittää korppujauhoo tai mannaryynii) ja sit uunihi. Arvausperiaatteel lämpötila (ekaks 20 min 175 ja lopuks 15 min 200) ja paistoaika (alotin orottamaa noin 10 minuuttii, et miten käy, ja siv vaa päätin, et ny riittää). Pikkase se jostai syyst kummiski uunis kohos, mut ei tullu yli.

Sit jännitettii, et mite sen saa vuuast ulos ehjän. Olin jo valmistautunu siihe, et tulee mössöö, muttei sit tullukkaa. Pittää vaa antaa rauhas jäähtyy, eikä men liija aikasi hosumaha.

Ha, kaikkee sitä täytyy kokeil! Ja tykättii!

Kinttu ilmottelee

Viime alkukesän kinttuvaiva (paha ruusu) taas ilmotteli ittestään tänä aamuna. Tukisukat, pesut, rasvailut aamuin illoin ovakki jo tulleet rutiiniks, enkä yleensä arjes ees tätä koko juttuu muistakkaa. Kävelenki iha hyvi jo pitkii matkoi, nykku sain hyvät säärettävät talvipopotki plikalt tosa syksypualel. Päkiän turvotuksen takii melkkest mikkää kenkä ei mahtunu jalkaha, saatika jos just ja just mahtuu, mut sit alkaa turvottamaa, ni tarttis heittää kenkä poijes (ei kiva jossai reissum pääl, tiättykää).

Oikkee ihanan näköst taas ulkon, ku uut lunt tul, mut sil onki sit omat sivuonkelmas sit. Joku kymmenise senttii tätä lunt eilise päivän (ja yän) aikan tul.

Mä sit kolasin meijä etuterassin ja sen rappuset, otin Islan mukkaa ja lährettii tekemää aamulenkkii. Alko kinttuu puristamaha ja pistelemähä, ja TUNSIN, mite neste alko kertymää jalkaha. 😟 Ei muutaku kattomaa, et Isla sai hätäs hoirettuu, ja käännyttii takasi. Ei päästy kovinkaa pitkäl. Onneks koiruus tuntu olevav vaa tyytyväine, et lährettii sitä RUAKAkuppii kohti (Islan elämän tärkein juttu: syämine).

Mut nyssit jää kyl toi kolaamine mum pualest kokonas tähä. Mä oon huamannu, et kinttu ottaa nokkiis kyykistelyist ja koukisteluist, tavaroitte nostelut (erkonomiseste tai väärin, ihan sama), ja niit oon oppinu jotenki jaksottelemaa nii, ettei tul kerral koskaa liikaa. Mut en osannukkaa aatel, mite toi painavamma lumen siirto sit osu kinttuhu, ku ei siin mittää kyykistelyy tullu. Toki sitä jalkaa tarvitaa sen lumimäärän tyäntämissee, ja kasojem pääl nostamissee, et lihaksis tuntuu. Se tais nyssit vaa olla liikaa. Saa nährä kauanks tätä nym menee. Kivistää ja pistelee. Puutteellise ihon takii (kuariutu kualion takii ruusus melkkest koko pohkeen iho irti, eikä paluuta enää ol) tähä ei voi mittää kipuvoiteitakaa oikkee laittaa, ku on takuuvarmaste tilanne pahempi.

*HuakauS*

Voihan nukkis

Isäntä men tosa kysäsemää, et kelpaisko mulle noist lattiapaneeleist rakennettu nukkekoti, ku niit jäi taas ylitte (et saatii erellisest rempast jääny ylijäämä käyttöhö, alotettii yläkerran lattian teko, ja sit ei ne riittänykkää ja pit kummiski ostaa vähä lissää). Tulis neki "hyäty"käyttöhö.

No, tottakai mä lährin het miättimähä, et mihi sellasev voisisisis saar mahtumaha. Meijä tää outo kulmanurkkaus yläkerran aulas o olluv vaa sellane tavaroitte varastointipaikka käytännös, ni JOS vaiks tän saisisis sit vähä järkevämppää käyttöhö. Hyllykkö alle, ja nukkis päälle?

Nää täsä ny olevat tavaratha ov vaa remontin alt tähä siirretty, et niil o olemas omat paikat muuval huanees, sikku saaraa kaik remppajutut enste poijes alt.

Mä YRITIN jättää asiaa myähemmäks, mut sikku täsä ny o ollukki aikaa, ni eiku mittanauha kättee ja suunnittelemaha. Hah! Tän nukkiksen toki ihav vaa nappasin tähä kuvaha ilmam mittää mittakaavaa, mut et täst saa nyv vähä käsityst siit, mitä mä itte silmissäni ikkäänku nään. Täytyy isännäl näyttää ne peruspilarit, mist hän sit saa taitojes puitteis miättii loput. Kunha huaneist tulee sellasen kokkoset, et yleisimmät kalusteet ja nukkistarpeet hyvi mahtuva. Mittää täyrellisyyt ei kyl tavotellakkaa. Ostotarpeil täytyy nukkis "täyttää", ku meil ei ol mittää nikkarointipaikkaa olemas.

Ihaj jännää nährä itekki, et aletaanks tähä rojektihi, ja mitä siit sit syntyy - ja millo. 😉

Siihes saakka on tyytymine olkkarin miniboksihi. Se ei hävii mihinkää.

Hittaaste etenee...

... mut etenee!

Ku oon valitellu mont erellist päivityst, et talous on tiukka ja raha ei liiku. Ni me ainaski, vaikkei mittää suurtulossii ollakkaa, ollaa laitettu omat rahat ahkeraste liikkeel täsä viime vuasin. Vähä täytyy vaa ain välil säästää, et hommat etenee, ku lainaa ei oikkee tahro saara. No, pankilt jää nääki korot sit saamat. Ja ollaa näi saatu hommii ettippäi kummiski, ni ei saisis täst valittaa. Aikataulut vaa vähä paukkuva. Ja moni juttu jää pintapualiseks, ku isompii summii ei voira torpan ettee laittaa.

Olkkari siis lautoje ja listoje säilytyspaikkana sen aikaa, et saa mitattuu, sahattuu nää...

... kairepalaset valmiiks. Viäl ov vähä nikkaroimist, ku "tassuist" pittää napsast pualet poijes, et saa oikkiaam paikkaha rappukäytävän reunaha kiinnitettyy, sit kasaamine, portin rustaaminen tähä kyytii ja viäl maalaamine, ennenku saa lopullisee paikkahas. Eli viikollopu ylitte menee jo iha takuuvarmaste. Maalaustellinkie tekemine, maalaamine, kuivaamisaika, uusintamaalaus, kuivumine, asentamine, ja siv viäl ruuvijjälkie peittämine, ku "palapeli" om paikallas... 

Olisha tää jo ny iltasi muuto voinu tulla kuntoho täsä viikol, töitte jälkkee iltasi, mukku telkast on tullu sitä *hitsin* jääkiakkoo, mikä -tiätty- o isännän pakko nährä. Hah! Mut joo, pikkuhiljaa!

Hyvää viikolloppuu! 💗

Kaksteräne miakka

Näit tosi naurettavii säästökohteit, mitä poliitikoilt ov viime päivin osunu silmihi on sit "kiva" seurat. Huamaa, mite ovav viaraantuneet monen arkielämäst, vaiks niit taatuste heil o kerrottu.

- Tehkää itte omat ruuat - CHECK
- Vähentäkää Woltin käyttöö, tai ravintolois/kahvilois käymist - CHECK
- Ostakaa ruuvat tarjouksist - TAVOITE, ei ain onnistu
- Pyyrä ystävää leikkaamaa hiukset - osaks CHECK (jos leikataan, leikkaan ite)
- Matkustakaa lomil vaa halpoihi maihi (mites se men, et Thaimaa o halvempi ku joku toine?) - CHECK
- Vaihtakaa maksulliset harrastukset kirjastos käymisee tai mettis samoilemisee - tavallas CHECK
- Muuttakaa piänemppää asuntoho - ei ol talourelliseste mahrollist ees
- Jos oot tyätön, mee vaiks kaupan kassal; tai nää viimisimmät: risuje poimimiset ja siivoojaks ryhtymine tyättömyyskorvauksel - 😠
- Käyt julkissii kulkuvälineit ja käy kaupois vaa kerrav viikos - 1/2 CHECK
- Luapukaa lemmikeist - 😡

Ja tällast!

Sit se tän toinem puali. Ihmiset IHA OIKEESTE tekevä paljo ruakkii itte, nyj jo, ja varsinki he, joil o talous ollu pitkään tiukil. Ne monipualiset ruuvat, ja terveelliset varsinki, tahtoo kyl jäär huamiotta, ku rahat vaa ei riitä. Eikä usseste riitä enerkkia sem miättimiseenkää. Ostaa halpaa ja täyttävää, ravintoarvoi huamioimat. Joskus jopa miätittävä et jättääks jonku lääkkeen ostamat, et saa ees jottai suuhumpantavaa.

Ku ei ol rahaa, ei tul ostettuu hyvää ruakkaa, ei tul käyttyy ravintolois, ei tilattuu mittää woltil, ei matkusteltuu kotimaas, ei harrastella maksullissii asioit muutenkaa mittää... Saatika ulkomail matkustel, minnekkää, ei ees siihe "halpaha" paikkaha. Ja mite julkisil kulkies mittää viikon ruakkii ees saisisis kulkemaa? Onha noit kottikuljetuksii olemas, alueest riippue, mut ei nekää ilmassii ol.

Itte ostetaa noutona viikkoruuvat, välil niist riittää piremmäl, välil vähä joutuu pelaamaa, et riittää, monestaki asiast riippue, mut ei toi ilma omaa autoo onnistuisisis meijä asuinpaikal. Julkist o harvo, ja jos sitä käyttäisisis, ni joutuisisis asial varaamaa ain käytännös koko päivän. Saatika sikku miättii kaikkee muut menoo, terveyskeskuksis/ labrois kipasut, mikkä ova naapurikunnis, et vähiin kävis tyäpäivät. Omas kunnas ei ole eläinlääkäripalveluitakaa, ku lähin o Mynämäel. Vaiks meijä tassuttajie hoitohistoria onki Raision Vettoris, mitä kyl jatkossaki käytetää.

Lemmikeist luapumine on kans tosi kova pyyntö, ku monil se oma karvatti on se miälenterveyre ylläpitäjä, koirie osalt myäs kunnon ylläpitäjä, ja joskus myäs se sosiaalisuure tae, ku pääsee jutustelemaa toiste koiranulkoiluttajie kans aika ajoin. Pakkaa nää yhteiset kiinnostukse aiheet saamaa suamalaistenki suut auki. 💕 Uskon vahvaste, et monil just se lemmikki pitää yleiskuntoo ja miälenterveyt yllä nii, et terveysasiois ei tartte nii usseste käyrä näit keskuksii "rasittamas". Itte en ainaskaa ilman koiraa lähre mihinkää lenkeil - tai tarttee ol joku tärkkee tarve sil ainaski. Eli ei mittää säännöllist tulisis kyl, "kohmettuisisi" toimistotualil vaa kaiken sisäloloajan (mitä jää lumie kolaamisist ja kesäl puutarhanhoirost). Ev voi olla ainut...

Ja mitä enemmä ihmiset säästävä, sitä vähemmä ihmiset ostava, ja sitä VÄHEMMÄ tulee yrityksil tuloi, sitä enemmä yrityksil painet vähentää tyäntekijöit, joskus jopa pistää pillit pussihi ja luavuttaa koko yritystoiminta. Et poliitikoilt sinänsä yllättävii kommenttei yleensäkki. Tilanne om paha. Täähä ojjo nähty lisääntyvin konkurssein, puhumattakaa kaikist niist, jokka ova joutunu vaa luavuttamaa ja lopettamaha. Ottamaa lainat henkilökohtaseste omil niskoil, tippuu ulosottoho pahas tapaukses, ja sitämyäte vuaskausiks tiätyllaisee löysään hirttosilmukkaha. Ei ihme, et miälenterveysasiois om painet lisääntymäs määrin ja ajat ammattilaisil kortil. Mittää sellast noppiaa apuu ei saa, vertaistukiryhmie chattii ja puhelimii o, mut eihä ne vaa ol sama asia. Moni kokee, et o hyvä saar jäsenneltyy ajatuksii, mut moni kokee myäs, ettei näist ol mittää oikkiaa apuu. Pitäsis saar sitä käytännön tiatoo, mist sais rahaa, mite, ja mil konstil oma musta miäli voisisis muuttuu enste ees harmaaks, et olisisis toiveit siit ylöspääsyks. Tää maailman onnellisin kansa alkaa olla aikas väsyny! 😢

Ja nyssit viäl tää, et tyättömyyskorvauksenki pitäs ol vastikkeellist, eli käytännös orjatyävoimaa. Järjetönt! Risuje keräämine (pitää taas valtion palkat joku ihmine kalliil palkal järjestämähä ja valvomaha tätäki!), siivoominen (on oikeest AMMATTIMAIST toimintaa, ja vääristäis kilpailuu - rasittais siivousyrittäjiiki, saatika mite siivoojii ja heijä kouluttautumist ja osaamise aliarvioimist tää o). Nii, eikä sinne kaupankaa kassal iha ketä vaa otet, vaiks tääki tulee aika usseste mainintana, ku miätitää tyäpaikkoi. Ihan ku näit hommii olisis pilvim pimein olemas... Misä järki?!

Muutenki nykyää toi tyättömän olemine o ihav valtavaa byrokratiaa monel tahol. Vaiks haluaisisis töit, ni vaikkiaha sitäki o tyhjäst nyhjäst...

Vali vali. Ol pakko saar tääki poijes pääst, sori!

Talousasioist

Mä siis oon NII kyllästyny tähä maailman- ja omam maan tilanteesee, ja tuntuu, et koko aja mennää vaa vääremppää ja vääremppää suuntaha, ni oon jo aikoi sitte lakannu kattomast uutissii. Silti tuntuu, et näit asioit vaa jostai tupsahtaa nokan ettee. No, osaltesha sitä tulee tiätty tyän kaut (asiakkaitte, nii heijä tyä- ku yksityisasioittenki) ja suvun, ystävie, kavereitte kaut erilaissii juttui ettee. Mitä o ollu enne, mitä se on ny ja milt tulevaisuus näyttää (valitettavaste usseste: ei nii hyvält).

Terveyshualto takkuaa (säästöt otetaa tekeväst linjast, niist erullisimmist -ja tärkeimmist-, johtajat senku porskuttaa, ja tuntuu, et niit tulee lissää vaa), järjestelmii kehitetää joka alueel MONTTAALAIT, mitä en tajuu sitäkää. Varhaski ojjo Raision ja Nousiaistev välil erilaissii juttui, vaiks käytetää SAMOI lääkäreit/hoitajii/labroi. Järjestelmie käyttö viä kans aikaa siit potilastyäst, ku lääkärit/ hoitajat yrittävä löytää tiatoo, ja miättii, et mitä pittää mihinki merkitä, et kaik tulee oikee laitettuu. Iha järjetönt! Eiks siit olisisis tullu lopult enempi säästöö, et kehitettäis KOKO Suamel yks järjestelmä, mikä toimii eteläst pohjosee, iräst länttee? Sit olisisis hoitohenkilökunnallaki vähempi opiskeltavaa, jos muuttava paikkakuntaa (ku moni tekkee töit usseemmas pistees). Ny pittää saar kunno opetukset järjestelmie ja prosessie oikeellaissee käyttöhö (taas poijes siit asiakastyäst), jos vaa paikkakunta vaihtuu iha samallaki alueel. Meinaa ei ne järjestelmie kehityshommatkaa mittää halpoi ol! Ja nyssit maksetaa niist hommist jopa samal alueel usseemmal toimijal, ni... 😮

Sosiaalitoimi tuntuu hukkuva hommihi, ettei mikkää taho oikkee toimi. Eikä tää toimi kunnol yhteistyäs terveyspualenkaa kans, vaiks pitäs. Et moni homma kulkee ikkäänku jälkijunas, ja sit kummastellaa, mite ihmissii joutuu nii usseste (tai tiheeste - sairaala-kotiutus-sairaala-kotiutus-sairaala...) erityishoitoho. Kotiutuspalaverii pittää läheiste, noh, oikeeste omaiste (mitä sit jos näit ei ees ol?) vaatii, ku eivät kovaste näit mainostele. Aiheuttaaha toiki vähä lisätöit, tiätty, siinkohtaa, ku tilanne katsastetaa, mut se voi sit taas myähemmi auttaa, ku saa kotiutuksen tehtyy KERRAL oikkee! Prosesseis olisisis paljo parantamisev varaa.

Ja sikku päästää tähä oikeeste tärkkiään asiaha, mikä nykyiselläs o elämises välttämätönt, eli rahaan, ni alkaa jo hiukset tippumaa pääst. Veroalei tehrää isotulosimmil ja yrityksil (osal, ei kaikil, et misä tämäkää tasa-arvo o?), yritystukii menee kummallissii juttuihi, ja neki rahat tuntuva menevä lopult ain jonnekki ulkomail, eikä jää Suamehe. Ja ne leikkaukset sit koskee ain jo valmiiks kaikkeist köyhimpähä osaha ihmissii. Se osa, joka vast opettelee aikuiselämää, tai joka ojjo iha poikki byrokratiast ja taistelust käytännön asioist, etteivä jaksa tapel politiikkaaki vastaha. Paljoha näit o eruskunnaski käyty läpitte, mut toisest korvast sissää, toisest ulos - nii se tuntuu menevä. 😡😢 "Asiantuntijoit ollaa kuultu"... Joo, muttei kuunneltu, eikä niil ol käytännös mittää välii, vaiks jättäisivä moisen kiarroksev välist kokonas. Ärg!

Sel lisäks näit "koht tulee", "ei tulekkaa", "tuleeki tällane" ja sit voi ikkäänku puskist tullakki jottai "mitä sattuu". Yrityksie oletetaa pysyvä menos mukan kaikkie järjestelmiem muutosten kans, hintoihi vaikuttavie juttuje, ja sit tiätty niistäki maksetaa. Kehittäjil tiätty hyvä juttu, ku rahaa tulee, mut yleiseste ottae lisää kului varsinki sit niil kuluttajapualen yrityksil, mikä taas nostaa painet siihe, et tuatteen/palvelun hintaa pitäsis kans saar nostettuu, varsinki, ku näit juttui pakkaa tulemaa nykysi kiihtymäs määrin lissää koko aja. Ja kuluttajat ku joutuva sen alvinki ain maksamaha, ettei se ol siirtokuluna, niinku alv-rekisteris olevil yrityksil, ni kalliimmat ostot ei taas ol kiva juttu lainkkaa - jollei talouren tulot kasva samas suhtees, mitä ne ei pakkaa tekemähä, päivvasto.

Juu, nythä siis pitäsisis enste saar jotenki lisättyy OSTOvoimaa, millä yrityksekki elää. On se ostaja sit kuluttaja tai yritys. Tyhjäst om paha nyhjäst. Mitä enempi piäntuloset saisisiva rahaa, sitä enempi sitä myäs siirtyisis liikkeel, eikä jäis tileil makkaamaa. Tuli se ostovoima sit tuist tai palkast, rahal sitä tulost tehrää. Ku o rahaa, syntyy yrityksii, yrityksilt ostetaa, tarvitaa lissää tyävoimaa, ostetaa/vuakrataa toimitiloi -> tyättömyys PIÄNENEE, ja valtio nappaa joka asiast osan ittelles: tuloverot yritys/palkka, alv. Sit ei ne valtion lainanhoitokulukkaa tunnu enää nii isoilt, ku suhtees tulisisis tuloi enempi. MUKKU!

Miksköhä kummas mä en usko YHTÄÄ tähä Suamen "demokraattisee" politiikkaha? No, sanotaaks lyhkäseste viäl, et mum miälest se ei ees oo koskaa oikeest demokraattine ollukkaa. Siit voisisin sit kirjottaa uure postauksej joskus. Koko systeemi pitäs uusii!

Tulevaisuutee pitäs pystyy palkast varautumaa nykysi vähä ameriikam mallii: säästää lasten ammatilline koulutus ja omat eläkeiän varat. Yhtää ei voi laskee sev varaha, et näit kumpiikaa enää jossaikohtaa olisisis olemas - VAIKS olisisis koko tyäiän veroi maksellu. 😠

Meijä taloure säästöt nyssit ainaski o laitettu liikkeel. Kaik mitä tulee, myäs menee! 😜 Ain jonku aikkaa om pakko säästää, ku remppaa tehrää säästöil. Remppalainaa o TOSI vaikkia saar. Jääpähä neki korot sit pankilt saamat.

Laskiainenki meni

Eiline päivälämpötila ol nii touhuluvuis, ku vaa talvel voisisis ollakkaa. Illaks alko kylmenemähä taas.

Aikuiste suksii ja monoi meil ei olekkaa, mut lastellapsil löytyisisis hiihtovarusteet kyl. Ja lapsellapset ei ny ollu tääl. Tein siv vaa vähä piremppää lenkkii koiran kaa.

Pikkune taikina pullii tul päiväl töitte ohes tehtyy. Ei noussu niinku viimeks, ni vähä repes paistaes. Ei se makuhuv vaikuttanu. Syättii sellasenas, lämpimän ja uunituareena kylmäm mairon kera. Ei tehty ees kermavaahtoo, vaiks kermaa ollaa tätä varte hankittu. Ol iha NAM ilmanki! Olisis ehkä sittenki pitäny tehrä pikkase isomp taikina. Heh!

Aamul raikast, pakkast se kolmetoist astet. Piän viima pohjosest. Pellol aterioittijoit, en tiär mitä löysivä, mut jottai mussottiva. Mitä nyssit jäivä meit seuraamaa vähäks aikkaa. Isla selväste kans nää kaverukset huamas, muttei välittäny. Olival liija kaukan. Tsuumasin lähemmäs, et toi meijä jokiuama jäi etualal, mikä oikkeest o pello takaosas. 

Tän takii mä joskus kuvailem meijä paikkaa, et se o keskel peltoi, mut mettär reunas. Ja niihä me ollaanki. Avaraa usseemppaa suuntaha (pohjone, itä, osaks eteläki), mäkist puustoo toisee (lounas, länsi). Jollei noi meijä tonti kummaltaki pualelt kulkevii teit olis, ni voisisin olla paljo tyytyväisemp tähä paikkaha, mut minkäs sille sit taas voi? Toine tiä ol jo, ku tähä muutettii, toine tupsahti sit vähä yllättäis kaikkie valitusaikojej jälkkee (siis meil ei ollu mahrollisuut valittaa, ku ei tiäretty koko asiast mittää) toho toisel pualel. Et sellast. Onneks se tiärrakennusaika ojjo takanpäi, vaikkei sitä unohrettu olekkaa, nii kamalaa se aika ol. Ja kesti ja kesti. Ihana, tunnelmalline museotiä (Suuri Postitie), sitä alkuperäst tiäpohjaa, jäi uuren tiän alle. Ny tätä jäi enää nii piän pätkä, ja siihe keskel sortumaisillas oleva museosilta, mink päält ei oikkee enää tahro uskaltaa mennäkkää, ettei jää kivimassan alle, jos se sattuu sortumaa. Sillast ei näyt välittävä Nousiaine kuntana (sinne asiast ilmotettu moneste, ku tontti kuuluu kunnal) eikä museovirasto, mink listoilt silta löytyy (tai ainaki ON löytyny, nykyst tilannet en enää tiär). Nousiaine on sit puronnu poijes kaikist postitiän selvittelyistäki (paikkakuntana), noist  erilaisist tiän historia-artikkeleist. Surku! Samal purottii pyäräreitistöje listoilt tän osalt, ku ei tost silla ylitte enää pyärälläkää voi suasitel ajamaa. Et "kiva"!

Mut mites tää nyssit taas valittamiseks muuttu? Pit kertoo vaa vähä meijä ympäristöst. Tää talvi o ollu kylmemp ku vuassii, mut jotenki silti meijä torppa om pysyny piänemmäl vaival ja vähemmäl sähköl lämpimämpän ku aikasemmi. Ei sais siis valittaa!

Aikataulut paukkuva

Onha se toki tiarossaki, et ei näät rempat, ku samal täsä asutaa, tehrää töit, ja siv viäl saatii talon ulkopualistaki tekemist viikollopul, ain iha toivomustem mukkaa etene. 

"Äkkii" tehty. Juu, ei! Periaattees siis varsinaise lattian laitto ei ol iha kamalav vaativaa ja aikaavviävää, mut ku siihe lisää kaik huanekaluje (painavienki) ja tavaroitte (ja niit riittää) siirtelyt, kaik kummalliset lattiapalkit (outo nurkkaus aulas), hormin ulokkeet, ovet, rappukäytävän - ni joha sitä siin sit oliki jo nikkaroitavaa. Ei tosiaankaa pysty vaa "putkes" uut paneelii laittamaa toisen ettee, ku pittää ottaa palane tualt ja toine täält, et saa kaik sopimaha. Liukuovekki pit nostaa ylemmäs, mis ol yhrellaine puuha siinäki.

Mut nym meil o lattia tehty! Huh! Enää noi jalkalistat seinustoil, kaire ja portti rappuste ettee, kynnykset (menivä neki täsäkohti uusiks, ku lattian korkeus muuttu) ovihi - niitte kaikkie rakentamine, maalaamine (mikä taas teettää hommaa tellinkie suhtee, ku ulkon ei ny maalat, se tyätila täytyy johonki sisäl kehittää. Ja ku sitä tilaa EI OL, ni...

Meijä alueel koululaisil on ny hiihtoloma, ja olisis ollu kiva saar lapsellapsekki tänne mummu-vaarilaha joksiki aikkaa, mut ei ennenku vähintäs rappukäytävän kaiteet ja portti ovav valmiit - ja sänkyt käytettävis (ny ovas siis tavaroit täyn). Meijä remppa-aika vaa ny o töittej jälkkee iltasiv vaa, ja osa tavaroistaki ov viäl kaupas (puutarpeet ja maalit), ni pelkään, ettei saar viikollopukskaa lapsil kuntoho. Hö!

Mut tätä se nyssit o. Olisisis pitäny miättii hiihtolomaa sillo, ku tätä yläkerttaa alotettii, tai siis jo ENNE ku alotettii. Mut eihä se enää nii miälempääl ol, ku omat lapset ei enää ol koululaissii. Oma moka!

Ystävämpäiväviikolloppu

Ihana sukuloimisviikolloppu sit samal, ku viätettii Ystävämpäivii ja siv viäl tupareitaki piänel porukal. 

Vaihtelevas pakkases, melkkest -30C lavvantain, lämpimimmilläs -5C.

Täyt aurinkoo pilvettömält taivaalt, ja sit tänäpe enemp harmaat ja pilvist. Pilvet pittää lämmön paremmi tääl maan tasossaki.

Perjantai men vanhuste kans. Terveyskeskusreissuu, Tokmannii, Prismaa. Syättii ja höpöteltii yhres. Elokuvatarjontaa vähä katteltii, ku tarkotus olisisis mennä jottai yhres kattomaa, mut jotenki hankala löytää sopivaa (liija myähää alkaa, liijam pitkii, tai muutev vaa ei kiinnosta koko aihe...). Finnkinos näkkyy seuraava viikko ain jotenki tiistain vaihtue, ja sitä piremmäl ei sit mittää tiatoo, et mite ja mis mikäki elokuva menee, vaiks joku kiinnostava "tuleva" elokuva löytyisisiski, ennenku taas just sil viikol, ku se o ohjelmistos. Ei kiva! Mut koitetaa ny kummiski sitkeeste tarkastel valikoimaa viikottain, et SE OIKKIA viäl löytyisisis. Finnkino siks meil teatterin, ku siihe pääsee autol nii näppäräste liki, ja heil o ovil ussemmite myäs pyärätuolei, mitä saa siäl sisäl olles lainata, ettei tartte rollaattorin kans mennä ja jännittää, et kestääks jalat vai ei.

Lavvantai, eli se varsinaine Ystävämpäivä, men siskon ja miähes kans. 💖 Kipastii teatteris kattomas Sohva, ja esityksest ei kuvii ol, ku kamerat ja kännyt pit sulkee - tiätty.

Netist printtasin yhrellaise selvitykse täst, et saan bujov välihi jottai kans. Tää näytös ol varattu jo aikasemmi, ku saattii joululahjaks liput. Nyssit sattu tää varmaa tän talve (ehkä, tulevist päivist ei viäl tiäräkkää) kylmin päivä. Vähä joutusim miättimähä, et mite pukeutuu, ku takkivalikoimaa ei pahemmi ol. Sellast römppätakkii (koiralenkeil sopivaa) käytännös enempi. Ettei sit kävelles kylmety.

Meit ei meinaa kukkaa autolt teatteril soffam pääl kantanu, ku pit ite kävellä. Heh! Noh, ihan kiva; aurinkoine sää, vaiks jäätävän kylmää oliki. Teatteriv viäres ei autoje parkkipaikkoi ol, ja vaiks teatterilipun hintaan kuuluu Föri (linja-auto), ei meilt täält Noustest Föri kulje...

Mut jos joku sattuu miättimää, et menisisiskös tätä kattomaha, ni suasittelen! Kannattaa nährä ja kokee!

Eikä meil muutenkaa koskaa siskom perheen kans aika pitkäks tul! 😍

Ja tänäpe olttii sit veljem perheen tykönä, vähän niinku tupareis. Ekaa kerttaa "katsastamas" heijä uus koti. =) Ja kuvatha sit men taas kummallisee järjestyksehe. Mut -juu- kaffeteltiiha me! 💗 Vaiks vast ruakailuj jälkkee.

Kisut tuliva jossaikohti esil...

... ku aluks oliva "omas" huanees. Eli saunas.

Riistakäristyst ja muussii, salaatin kera. Nam! Mite herkkuu! Ja täyttävää! Hurjan isot lautaset, et helposte mahtu tupla-annos kerral nokan ettee, heh. Mut mite ihanaa syär hyväs seuras!

Koko viikolloppu tuntu menneen, ku siivil! Hyvä seura, kivaa tekemist, rentoo olemist. Mikäs sem paremppaa? Ja ku viäl sain kottituamisen vähä lissää lankaaki, ni ei voi valittaa! Mistää!

Hyvää Ystävänpäivää!

 Juhlitaan tänään Ystävyyttä, Ystävällisyyttä, Yhteisyyttä, Ymmärrystä ja kaikkea sellaista Yhteistä hyvää!

Aika aikaansa kutaki

Täsä jäin miättimähä, mite eri asumismuato ja -paikkaki vaikuttaa elämähä. Me ollaa asuttu piänes kerrostaloasunnos (yksiös), rivitalos, luhtitalon toises kerrokses, isos kerrostaloasunnos ja nyssit pikkases omakotitalos.

Täst meijä nykysest tykätää molemmat isännän kans tosi paljo, ja on jokune vuas sitte ollu tilanne, mis me jouruttii miättimää, et täst on isol torennäkösyyrel luavuttava. Siivottii sillo käytännös varasto tyhjäks, mikä ol vuasiem mittaa tullu täyttee jos mitäki tavaraa. Iha käyttökelpost, mikkä vaa ei mahru toho asuintaloho sisäl millää. Niist tavaroist ol suhtees helppo pääst eroho, ku täst talost ja pihast pois lähtemine satutti jo iha ajatukse tasol. Ollaa kyl NII jääty tähä kii.

Täst lährettii sillo aikanas, ku tähä 1999 syksyl muutettii. Piha ol ollu peltona, ja myähemmi kuultii, ettei täs oikkee tahtonu kasvaa mikkää. Eikä sillee ihme, ku tää o välil ihal liija kuuma ja kuiva, ja sit taas kylmä ja märkä. Maa elää tosi paljo. Meil o talvisi pari-kolme astet kylmemppää ku ympäril ja kesäsi sama sit lämpimämmäm pualel. Aurinko paahtaa, pohjostuuli puhkuu, mut kohopenkit, kasvarit ja vatut (toki suajasemmas paikas) tuattava satoo ja silmäniloo iha kivaste!

Remppaa ollaan tehty joka kämpäs, mis ollaa asuttu, ja onha niit autottomiiki aikoi ollu, ku kaik tarvittavat palvelut oliva iha kävelymatkam pääs (kaupat, pankit, posti, apteekki, terveyskeskus, neuvola, tiheet bussilinjat...), mut sit se oma piha-alue puuttu, ja isohko parveke jäi hetimite pikkaseks, vaiks siittäki kyl saatii lasten kans vähä naposteltavii (mansikoi, yrttei, perunoi, porkkanoi, herneit, ja yks vuas päivähoirost tullu kurpitsa valtas koko parvekkeen lattiatilan, heh). Naapureit ei paljo nähty, muutama perhe samanikäsine lapsines käytännös vaa. Vaiks ol iso taloyhtiö (toisaalt hyvä, toisaalt huano). Tuntuu välil, et tääl maal ollaa enempi naapureitte kans tekemisis, ku kerrostalos konsanas, vaiks välimatkat o huamattavaste isomppii. Ja ehkä jopa se käsite "naapuri" om paljo laajemp ku kaupunkis.

Ollaa isännän kans enempi tällassii kotihiirii, ku ulospäisuuntautuneit yhteisöllissii persoonii, vaiks sit talkois sum muis yhteisis jutuis ollaa pyrittykki olemaa mukan. Niitähä ny ei kamalaste tääl maal enää ol ollukkaa, vaiks kyläyhristykse jäsenii ollaanki. Jotenki se aika vaa "lipsahtaa" tääl oman tonti sisäl enempi. Vaiks tarvittaes autetaa kyl, misä voiraa tai osataa.

Suunnitelmii o yhä paljo, ja vaiks toteutettukki monttaalait, ni tuntuu, ettei koskaa tul valmist. Tää o, niinku sanottii, ku tänne muutettii: ikiprojekti! =D

Mut ny tehrää asioit ihav vaa meit ittee varte, ei kettää eikä mittää muut ajatelle. Kiinteistön arvo tuntuu vaa tippuva ku lehmän häntä, vaiks mitem paljo rahaa tähä kii laitettais. Ja sitäki ollaa yhä miäles piretty, et "mitä jos"... tulee se pakkoaika, ettei pärjät täsä kahrestas enää. Minimivaatimus seuraaval  asunnol olisis se, et eres piän ulkotila, vaiks parvekkeena sit, täytyy olla. Ja paikal se, et peruspalvelut olis kävelymatkan pääs (huanokinttusellekki), ettei tarttis ylläpitää autoo ja siihe liittyvii kului enää. Ny meijä ei tartte autopaikast maksaa mittää, mut het jos asutuskeskuksihi mennää, ni niis usseste ov vaa ne maksulliset paikat.

Joo, lopputuleman se, et me asutaa NY just siäl, misä halutaanki! <3

Kipasu toisel suunnal

Eilä ol matka Mynämäen suunnas, tänäpe sit käväsin Raisios. Kauppaa ja apteekkii.

Vanhuste kans hoirelttii vähä nettijuttuiki, ja heijä Vilpertti-kisu ol "takapiruna", rennos tyäjjohtotehtäväs.💕 Kaffetelttii ja viätettii hetki yhres. Vein Ystävämpäivämuistamisenki jo, vaiks me tairetaa viäl sitä oikkiaa päivää enne nährä uurestaski, ehkä. Varmuureks.

Kipasu naapurikunnas ystävän kans

Heitin autottoman ystävän naapurikunnan terveyskeskuksel, ku omas kunnas ei tätä palveluu ol.

Samal reissul kävin Tokmannil ja Prismas, piipahrettii kirjastos (bussilippuje lataust, lähempää ei tätäkää palveluu löyry, ja bussist ei saa, mikä o nykypäivän iha käsittämätönt omast miälest).

Ystävämpäiväkaffel käyttii Tuomaksentuvas, misä nyssit olinki iha ekaa kertaa. Et kyl näit "ekoi kertoi" viäl näi myähemmälki iäl tulee, lähitianoistaki, ettei tartte mihinkää ulkomail lähtee. =)

Valokuvii "siält kaukaa"

Terhin innostaman pit hakkee käsiin tää meijä viikon Kiinanreissu Shanghais, ku isäntä asu sen pualtoist vuat siäl töittes takii. Me otettii ja lährettii sit perhelomal sinne. Se ol alkutalvee, kouluje syysloma, ja sanottii, et ei ol liijan kuuma enää. Noh, ol ollu viileemppii kelei, mut kappas, ku kesä tul takas just sil viikol ku me sinne menttii. Ja hikoiltii sit oikkee kunnol, ku kaik paikat ol jo ottanu ilmastoinnit poijes. Kaupois tuntu happi loppuvan, taksit ol kuumii, kävelle tiätty kans, vaiks varjom pualel pyrittiinki kulkemaa. Huh! Meijä tuurii.

Aikasemmat reissut on laitettu kuva kuvalt albumeihi, tilpehööreines kaikkines (kuittei sum muit), mut Kiinan matkan teetätin Ifoloril. Kannatti!

Täj jälkkee meil onki kaik albumit näit valokuvakirjoi.

Taas kuvat epäjärjestykses. Täsä siis albumin kansi. Pit olla ekana.

Ei missää hotellis oltu, täl lomal, ku isännäl ol vuakra-asunto pilvenpiirtäjäs. Nii korkkial, ettei tullu yhtää viätettyy aikaa sen parvekkeel, heh! Mut ihan mahtireissu kyl!

Pittää viäl lisät, et tuliha siäl olles yks plokikaveriki tavattuu, ku hän perheines asusti kans Kiinas. Junal tul Shanghaihi ja viätettii päivä yhres. Olipa ihana uskaltautuu paikkoihi "asiantuntijan" kans, ku voi luattaa, et saa ittes paremmi ymmärretyks, ku mitä me koskaa enklannin kiälel, mitä siäl ei tosiaankaa kaik osannu ees avustavaste. <3

Pualet tehty

Ku saiski tehrä vaa tota lattiaa, ni hommaha olisisis tehty jo. Mut meijäm pit saar kamat poijes, siv viäl osa seinäst tapiseerat, osaan laittaa uut levyy, ja niitten takii pit saar vähä sähköjohtoiki poijes tiält. Ja sellast "nikkarointii".

Ja ku päästii noi pualeevvälii huanet, ol taas siirrettävä lissää tavaraa toiselt pualelt tehryl pualel, et pääsee jatkamaha. Ja ku homma selväste men yli viikollopun, mun ol saatava tyäpiste iha käyttökuntohos saakka. Saa nährä, jääks tää tähä, vai siirtyyks viäl vanhal paikalles. Vähä kyseenalast se, et mite muut kalusteet mahtuu tilaha tällättes. Kokeiltava o. Vaiks metrimital ollaanki kaikkee "testailtu", sillee niinku ilmas, kuvitteelliseste. Et "periaattees" pitäs, mut mitä käytäntö näyttää, se voiki ol iha toine juttu.

Taulukki mahtuva omil vanhoil paikoilles iha hyvi. Tää isoinha on se meijä isoin monivuatine karvattipoppoo, ja siihem pääl viäl meijä "päähoidokit", Ekku-mitteli ja Repe-coton. Vaiks viimisist ei meijä seinilt löyry kuvii, ni eiväk kyl unohru kummiskaa! <3 Kaik näät nyjjo sateenkaarisillal. Isla tul sit, ja ehti ol hetken viäl osan vanhan lössin kans, sit tul Nipsu, ja Susuki viäl siinkohtaa eli, mut Pyryy Susu ei enää ehtiny näkemähä. Suhtkoht saman ikässii kaik, ni suruajakki pakkaava tulemaa aikas likikkäi. Mut muistois kaik, yhä! Myäs ne erelliset, jokka eivä ehtiny tääl meijä torpas nii olemaankaa. Mörri ja Lissu muuttiva meijän kans tänne aikanas kerrostalost, ja valokuvat kirjahyllylt kyl löytyy, mut mittää tauluu ei olla teetetty. Se aika ikkäänku meni jo. Kyl mää muistan meijä kaik lemmikit (ja hoirossaki olleet otukset) iha lapsuurest asti, vaikkei niist kaikist tair enää ol yhren yhtäkää valokuvaa tallel. 

Menipä ny vähä sivuteil tää juttu. Mut remppa siis jatkuu! Nyv vaa töittej jälkee iltasi, tai jollei iltasi ehri, ni ens viikolloppun, vaiks onki jo ohjelmaa tiaros siihenki. Kivaa orotettavaa!

Lämpöö

Ollaa täsä seurailtu meijä torpan sisälämpötiloi, ku vertaa noihi erellisihi, lämpimii talvii. Akkunav viäres köökis on kylmää. Molemmat seinustat orottavav viäl ulkopuolelt tehtävää lisäeristeremppaa. Kylmin sivusta ja kuistin nurkkaus ojjo tehty (ne, mihi pohjoistuuli osuu). Eikä niihi loppujel lopuks ees menny kamalaste aikaa, kuha ny enste saa ne kaik tavarat tontil (se säästämine aikaa täsä viä).

Viime talven ol välil alakerran sisälämpötila aamuste se 13-15 astet, ennenku saatii tulet takkaha ja hellal iso vesikattila lämpimäks. Pattereitte lämpö puksahtaa pääl vast, ku toi 15 astet alittuu (näitte sähkönhintoje takii). Tänä vuan alakerras lämpö om pysyny melkose hyvi tosa 18 astees, et ollaa tarjettu kulkee ilma aamutakkei ja -tossui yäpukusillaa aamutoimii hoitelemas. Ja äkkii lämpötila nousee toho 20 pintaha. Mikä om muutom meijä suasikkilämpötila kesäsinki. Ja yläkerran lämpötila nousee siin samal, ku avorappukäytävä kerra o, mist lämpö "karkaa". Hyvi huamaa, et lämpö nousee ylös. 

Meillähä o sellane paksu kangas, minkä saa asetettuu rappukäytävän tukkeeks, jos tarvitaa. Me varauruttii jo jossaikohti nukkumaa olkkaris, ku sen saa takal pysymää lämpimän, KUNHA se lämpö ei karkaa yläkerroksihi. Ei täyttä tuketta tarvittukkaa, ja saatii nukkuu omas sänkys talven läpitte.

Mut mitä enempi sähkös säästetää, sitä isomp siirtomaksu näyttää ain tuleva. Pistää kyl kismittämähä!

Ei näist remonteist pääse

Ny aijotaa käyttää kaik aika, mitä ehritää ja jaksetaa, et saaraa ees meijä eka pintaremppakiarros torpas  läpitte tehtyy (heh, tän 26 vuare aikan). Pesutilat ja yläkerran aula viäl koskemattomii, ni ku laminaattii ja tapettii o, ja vermeit jatkaa hommaa, ni mehä jatketaa. Liisterii pit hankkii lissää, ku ei viimessii rääppeit säästetty, eikä ne varmaa enää olisis käyttökelpostakaa täsäkohti. Onneks se ei ol nii kallist kummiskaa.

Ny on kyl aika vihroste viimei ostaa myäs uus rullaverho aulan akkunal, ku tää mikä tääl ol, ku tähä muutettii, ojjo nii hapero, et siit menee sormet läpitte. Kaikkee venytetää viimessee saakka. Näi kaunist ei tul, mut toimivamp kummiski.

Pikkase seinii  menee uusiks (pinnoiltas siis, ei mennä ny rakenteisii, viäläkää), tarkottaa tavaroitte siirtoo myäs seinie osalt, ku alakerras kaik lattiatason yläpualel olevat sai jäär paikoilles, eteist lukuunottamat (pitihä se vaatenaulakko ja koukkuteline poijes tapetointie alt saara, tiätty). Miätintää aiheuttaa (taas) se, et mihi näit kaikki kamoi laittaa, etteivä ol meijä töitte tiäl, ku yläkerta o sitä meijä tyätilaa...

Sähköt pysyvä pintavetoina, mut pit neki ottaa alt poijes. Listat kans poijes alt, nii lattialt, ku muuvaltki. Vähä nurkkii paremmi auk, ja seinälistoi, et saaraa vetostoppariks pakkelii laitettuu seinälevyjev väleihi, ennenku ryhrytää pintahommihi. Enste pakkeli saa kuivuu rauhas, sit tapetti, sit seinälevyt, sit lattia. Ja koko aja siirretää vaa kamoi poijes aktiivise tyän alt poijes, ja sit taas takasi, ku kaikkee nyv vaa ei toisiin tiloihi saa. Se o siirretty jo poijes, mikä om mahrollist. Pikkuvalmistelui ja suunnittelui täsä arki-iltoin, huame alkaa "tosihommat". Eiköhä täsä remppa oo sinällään viikollopu aikan tehty, et saaraa miättii, mihi sit kalusteet laitetaa takasi. Mittanauhan kans ollaa huanet ympäriis pyäritty, ettei tarttis iha kaikkee tyäkamaa mont kerttaa siirtää paikast toissee, niinku sänkyn kans om pakko tehrä. Eli uus tyätilanurkkaus ainaski mulle - toivon et kaik mahtuva, mihi nyt suunnitellaa nii, et sänky (lapsellapse nukkumapaikka, ni TÄRKEE juttu!) mahtuu viäl olemaa hyvi, ja et sen ympäri toisel pualel olevaan hassuhu nurkkauksehe kans mahtuu viäl kulkemaha sänkyvviarustaa pitki... Käytäntö siv vast sanoo, et mikä o se lopputulema. 

Tavote olisis saar vähä lissää hyllytilaaki täsä samal (ei välttämät iha heti, mut nii, et tila sil olisisis olemas). Mun muistikirjat, askartelujutskat ja sensellaset alkaa pursuilemaa yli äyräittes, vaiks ain vanhimmast pääst arkistoinki niit välil muavissii kannellisihi laatikoihi. Välihuaneen (osa pesutilaa siis) kirjahylly pittää myäs tyhjentää ennenku siäl pystyy ees aattelemaha mittää remppaa, ni siit ehkä vitriiniosa sit piäne fiksauksej jälkkee siirtyyki yläkertaha. Tai jottai. Saa nyssit nährä!

Ei meil nää suunnitelmat keske lopu! =D

Talvipakkast

Vaiks nyssit onki vähä enemmä ku vähä ollu näit pakkassii, sellassii vähä isomppiiki, ni silti kyl talvist tykkään. Tai siis talvistaKI, ku onha niis kesissäki oma viähätykses. Vaiks helteist en yhtää tykkääkkää sit vastaavaste.

Nukum paremmi viilees, ja pimees. Vaatet saa ain lissää pääl, mut sillo ov vaikkia ottaa poijes enää, jollei ol mitä ottaa. ;) 

Kunha ny lumi pysyisisis, ettei tulis sitä syksyn mustaa, märkkää loskaa maat täyttee. Talviki o kivamp "kuivana". =D

Oov vähä omituine

Mä tartten aikas "selvät sävelet" mum päiviin, ja mialuuste reiluste etukättee. En ol mikkää impulsiivine ihmine koskaa ollu. Jollei lasket sitä, et ku pitäsis imuroira, mä mialuuste vaiks pyyhim pölyi tai tiskaan, ku otan imurii kättee, tai jos pitäis pyyhkii pölyi, viikkaan pyykkii tai jopa imuroinki iha mialuuste... (aivot?!) Ärsyttävää!

Mul om muutamii läheissii ja ystävii, joil o elämäs erinäkössii haastei menos just täs kohtaa, ja osan näist aiheuttaa iha yhteiskunnan toimet, mist voisisim paasat paljonki (joskus olen osaks varmaste tääl paasannukki jo). Ja pyrin olemaa avuks ain, misä kullonki pystyv vaa, ja mihi "rahkeet" riittää. Talous o iha ok ittel täl hetkel, mukku ei tahro pankist enää mittää remppalainaa saar, ni o ain säästettävä kaik, mitä meinaa tehrä. Ja tehtäviihä ny vanhas omakotitalos ja pihas ain riittää. Toisaalta hyvä, toisaalta huano. Pikku-pikku palasis eretää, eli hyyyyyvin hittaaste. Mut siis talourelliseste ei kovaste voira kettää auttaa, vaiks tahtooki olisis. Yleiseste menee rahoi hyväntekeväisyytehe joihinki asioihi jo (lapset, eläimet). Piänil jutuil, joillaki kauppaostoksil ja auton käytöl sun sellasil sit tuetaa läheisii.

Piänt pintaremontti o ollu menos tost viime syksyst saakka meijä torppaha, ku isäntä huamas hyvän laminaattitarjouksen, et saatii lattiamateriaali halvemmal ku muavimatto (mitä meil ny o tähäs saakka lattiois ollu, erelliste asukkaitte laittaman). Huusholli tiätty mullim malli ain, ku tehrää jottai, ku pittää tavaroit siirtää sinne tänne, poijes tiält moneen otteesee - ja sit taas takasi.

Ny orottaa yläkerran aula vastaavaa piänt remppaa, ja siks oon kamoi siirtäny siit toissii tiloihi paljo jo. Sänky on nii iso, ettei sitä oikkee saa mihinkää, ku ei pysy kyljelläskää. Heiluu ja huajuu, ja sikku kissat tykkäävä men kiipeemää siihe pääl - korkeus o ain kiva juttu - ni pelkään, et kaatuu jonkum pääl viäl. Eli siirretää vaa sevverti poijes tiält, et pystyy tekemää, mitä pittää, ja laitetaa sit het takas taas. Sänkyy ku ei voi poijeskaa laittaa. 

Taitava meijä karvatit ollaj jo tottunu tähä, et meil vähäv välii joku asia muuttuu. Tulee lissää tilaa, tila piänenee taas, jottai lähtee, jottai tulee... Kunha ruaka-ajat ei muutu - ja välil saa herkkuiki, ni kaik o ok.

Ny käväsin auto-onkelmis olevaa ystävää auttamas kuskaamal hänet apteekkihi ja kauppaha täsä keskel päivää. Tul vähä puskist tää juttu, ja mul tahto men päiväjärjestys sekasi, mut ei se ystävän vika ol. Mul vaa jotenki hävii keskittymine kokonas, ku tuijottelen kelloo, et millo mitäki pitäsis tehrä, et saan auton käyttöhö (eli siis käytännös akkunat siit auk, et näkkee ajaa) sellasee aikaha, et oon sovitus ajas sovitus paikas... Iha kumma juttu, mut sil nyv vaa ei voi mittää.

Tääl ei oikkee voi hypät noiv vaa julkisil välineil, jäär kaupan kohral poijes, ja palat sit taas takasi, ku linjat kulkeva nii harvo - ja kaik ei ees mee kaupan kaut. Varsinki selkävaivasen ei oikkee tul kyl mittää kauppakassei kilometritolkul kannettuu. Ku olisisis varaa, voisisis tilat kotiinkuljetuksen, mukku...

Iho-onkelmii

Huamaa, et oon täsä viime aikoin ekstrapaljo lutrannu käsipesuje kans, ku kaik sormiev välit o rikki, ja etusormes o iso halkeema, mikä nyssit osuu koko aja johonki.

Yritin käsityät jatkaa, ni ei siit vaa tul mittää, ku tökkii joku koko aja johonki kippeesee paikkaha. Tauon paikka siis.

Ja juu, mul on hyvää rasvaa olemas, MUT ku laitan sitä, huamaan, etten voi koskee lankoihi (pesen poijes), tai en voi koskee asiakkaitte papereihi (pesen poijes), tai en voi laittaa syätävää, ku en haluu rasvasil käsil koskee ruakaha (pesem poijes) - ja ku EN voi ol iham mittää tekemättäkää, ni käytännös tarkottaa, et hoitoaika on ÖISI. Paksulti hyvää voiret, käsineet kättee, ja untem mail. Mut eihä se ny yhres yäs onnistu, tääkää...

Hämäräkuvii

Vaikkia napsii yli 20 asteem pakkases hyvii kuvii, ku hämärätila vaatii sen kymmene sekunnin kameran paikallas pitämise. Sanoo vaa, et "pirä kamera vakaan"... Hah! Ei tahro onnistuu hyvänäkää päivänä, saatika nyn näi pakkase aikan, ku pittää ottaa vanttuut kärest, et saan pireltyy luurii käres ees...

Kuu puitten takkaa. Aamusti ojjo noi matalal, ennenko aurinko nousee.

Iltakuvam pit olla ekana, mut bloggeri päätti toisin. Kuu meijä torpan yllä iltalenkilt palatessamme.

Yllättävän lämpöselt tuntu sää, ku ei tuullu yhtää. Mut klasit huurtu, et sai koko aja ol lääppimäs auki, et näk mihi kuljettii.

Aamul ol pikkane tuulevvire, ja huamasin, et ku sai sen klaseihi sopivast kulmast, ni -hups- oliki linssit taas auki. Mut tiätty sit het tuntu paljo kylmemmält tää sää. Islaha asettu ain johonki tuulensuajassee pusikkoho hätilles, ettei ollu paikallas olles tuulen tuiverrukses. Sevverti kylmää, et o keksiny keinot vähä auttaa asiaa. Vaiks ny onki villapaita ja siv viäl palttoo siin pääl, ettei tuuli iha ihol pääsekkää.

Ja niinku kylmää o. Iha harvinaise usseste o tänä talven menny yli kahrenkymmene asteen pakkasel. Yleensä piremmät pakkasjaksokki pysyttelevä siin vähä alle. Mut onneks ny o lunt, ettei tartte iha niimpal pelät noitte perennoitte pualest. Joskus ollu täysi lumetont ja siihen ku iskee kylmä kaus, ni tyhjää o kukkapenkeis kesäl...

Puit kuluu!

Yhresoloo

Kyllähä sitä meikäläinenki tykkää köökis toheltaa, ku motivaation saa oikkianlaiseks (yleensä siis EN tykkää mistää kokkailuist). Ja ajatus siit, et ollaa "koko kööri" (me, lapset ja lastellapset) kaik paikal yhtaikaa, antaa oikkee hyvää motivaatioo.

Pullat ja tortut tul tehtyy erellisen päivän, mitä ny tänäpe pistin puakkii, et sai kukin pöyräs tehrä omallaist laskiaispullaa (vaniljakermavaahto/ suklaamousse/ erillaiset hillot/ nonparellit...). Lumiukot tein vaahtokarkeist, aatoksena, et saa kukin sulattaa kaakaoho halutessas.

Sevverti knaftiste nykyää o astioit, et pittää etukättee varat kaik sillee, ettei tul erehrykses käytettyy iham muuhu.

Ja syämiset suajattava pöyrälläki silleen, ettei käy karvane "väki" napsimas mittää. ;)

Ihan kivaste saatii pöytä täyttee - kaakaot, vaahrot ja kaffe jäivä tasol, ku en enää viittiny yrittää löytää niil tilaa. Toimiha se näinki.

Mite ol kivaa saar torppaha vilinää toviks! <3