22 helmikuuta 2026

Kinttu ilmottelee

Viime alkukesän kinttuvaiva (paha ruusu) taas ilmotteli ittestään tänä aamuna. Tukisukat, pesut, rasvailut aamuin illoin ovakki jo tulleet rutiiniks, enkä yleensä arjes ees tätä koko juttuu muistakkaa. Kävelenki iha hyvi jo pitkii matkoi, nykku sain hyvät säärettävät talvipopotki plikalt tosa syksypualel. Päkiän turvotuksen takii melkkest mikkää kenkä ei mahtunu jalkaha, saatika jos just ja just mahtuu, mut sit alkaa turvottamaa, ni tarttis heittää kenkä poijes (ei kiva jossai reissum pääl, tiättykää).

Oikkee ihanan näköst taas ulkon, ku uut lunt tul, mut sil onki sit omat sivuonkelmas sit. Joku kymmenise senttii tätä lunt eilise päivän (ja yän) aikan tul.

Mä sit kolasin meijä etuterassin ja sen rappuset, otin Islan mukkaa ja lährettii tekemää aamulenkkii. Alko kinttuu puristamaha ja pistelemähä, ja TUNSIN, mite neste alko kertymää jalkaha. 😟 Ei muutaku kattomaa, et Isla sai hätäs hoirettuu, ja käännyttii takasi. Ei päästy kovinkaa pitkäl. Onneks koiruus tuntu olevav vaa tyytyväine, et lährettii sitä RUAKAkuppii kohti (Islan elämän tärkein juttu: syämine).

Mut nyssit jää kyl toi kolaamine mum pualest kokonas tähä. Mä oon huamannu, et kinttu ottaa nokkiis kyykistelyist ja koukisteluist, tavaroitte nostelut (erkonomiseste tai väärin, ihan sama), ja niit oon oppinu jotenki jaksottelemaa nii, ettei tul kerral koskaa liikaa. Mut en osannukkaa aatel, mite toi painavamma lumen siirto sit osu kinttuhu, ku ei siin mittää kyykistelyy tullu. Toki sitä jalkaa tarvitaa sen lumimäärän tyäntämissee, ja kasojem pääl nostamissee, et lihaksis tuntuu. Se tais nyssit vaa olla liikaa. Saa nährä kauanks tätä nym menee. Kivistää ja pistelee. Puutteellise ihon takii (kuariutu kualion takii ruusus melkkest koko pohkeen iho irti, eikä paluuta enää ol) tähä ei voi mittää kipuvoiteitakaa oikkee laittaa, ku on takuuvarmaste tilanne pahempi.

*HuakauS*

6 kommenttia:

  1. Nyt kyllä kuulostaa tosi ikävältä tuo ruusu-vaivasi. Ensinnäkin kun se on kuulemman mukaan TOSI kipeä silloin kun on pahimmallaan ja muutenkin vaatii pitkäaikaista hoitoa. Ja jos sillä on vielä taipumus uusiutua niin voihan !!!
    Minä sairastin ennen usein herpestä ; samoin Kari ja ei tarvinnut kun sanoa se sana niin johan ilmeistyi rakkula huuleen. Usein juuri etelän matkoilla se ilmaantui huuleen, nenään :-). Mutta siihen on onneksi hyviä lääkkeitä nykyään. Tabletteja ja voiteita eikä enää ole pitkään aikaan tarvinnut siitä kärsiä. Kop, kop .
    Mutta täältä tulee sympatiaa ja empatiaa ja toivomus, että tuo jalan "kiukuttelu" oli vain ns. väärä hälytys. Ja , että pääset luistamaan lumitöistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan järkyttävä kipu kyl pahimmas vaihees, itku tul herkäste, ku joutu jalkaa liikutteleen, eikä pystyny yhtää osumaa lattiaha, tai ol ku joku olisis puukol sohinu jalampohjas reitehes saakka. Iha tujuje kipulääkkeittenki kans. Uusiutumisest peloteltii kans, ja siks oon aikasmoise tarkka kintun kans ny ollukki.

      Herpes tulee mul kans huulee ain flunssie yhteyres, ja jos alan stressaamaa jottai juttuu enempi. Ruusu tosin on bakteerin aiheuttama, ei vesirokost johtuva, kute vyäruusu (ja herpes), ja seKI on kivulias, ja herkäste uusiutuva. Kaks iha eri asiaa kummiski. Vyäruusuhu on rokote, ruusuhu ei mittää. Jos kovi usseeste uusiutuu, estona käytetää säännöllissii antibioottikuurei. :(

      Ja kiitos toivotuksist! <3 Ny oon vaa istunu ja pitäny kinttuu yläasennos, et sais nestekiarto toimii paremmi. eiköhä se täst!

      Poista
    2. Kappas kun minä taisin laittaa samaan kastiin ruusun ja vyöruusun. No varsin viheliäitä kummatkin.
      Eipä noita omaehtoisia rokotteita tule otettua vaikka voisi ihan viisasta olla. Olen joskus sanonut etten ota keuhkokuumerokotusta , että edes sen kautta pääsen pois jos tilanne on sellainen ettei elämästä enää ole paljoa jäljellä.

      Poista
    3. Eläs välitä! <3 Em mäkää tiänny enne omakohtast kärsimyst, et nää ova kaks eri asiaa. Hämäävät nimet, ja vähä vastaavat vaivat (kivuliaat, oireiluu ihol), vaiks siltiki erilaiset.

      Meil jää nää kalliimmat rokotteet iha jo hintas takii tärkeysjärjestyksis taka-alal usseste. Ja siihe pääl se niitte hakemise hankaluus: pittää pääst lääkäril, et saa lähetteen, sit pitää hakkee se lääke apteekist, ja varat hoitaja-aika, joka sit pistää sen rokotteen - ja lääkkeel lisäks tulee noi käyntimaksut... Ei iha helpoks ol tätä tehty. Varsinkaa, ku pittää kaik käynnit saar naapurikuntihi, ku omas ei tällast palveluu ol.

      Eutanasiast ollaa kans paljo läheiste kans puhuttu, ja iha KAIK kannattais sitä! Miksei tää asia valtion tasol etene? Kummallist!

      Poista
  2. Voi ei!! Miksi ihmeessä se ruusu taas tuli jalkaasi kipeyttämään?! Toivottavasti se nyt ei etene ihan niin pitkälle kuin viime kesänä. Minulla ei koskaan, tai ainakaan tähän mennessä, ole tuollaista ollut eikä herpestäkään.
    Lunta sateli viime yönä täälläkin melkoisesti ja kolatahan minunkin piti ulkorappuset ja osa pihaa, että pääsee autolla lähtemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusu-tulehdushan jalassa ei suinkaan nyt oo, vaan tää nesteenkertymine vaivaa. Rasitusvamma täl kerttaa. Pittää ol jatkos varovaisemp. <3

      Isäntä putsas pihan lumest, et ny uskaltaa muutki meijäm pihal ajaa, ja me päästää liikkeel tarvittaes. =)

      Poista