Talousasioist

Mä siis oon NII kyllästyny tähä maailman- ja omam maan tilanteesee, ja tuntuu, et koko aja mennää vaa vääremppää ja vääremppää suuntaha, ni oon jo aikoi sitte lakannu kattomast uutissii. Silti tuntuu, et näit asioit vaa jostai tupsahtaa nokan ettee. No, osaltesha sitä tulee tiätty tyän kaut (asiakkaitte, nii heijä tyä- ku yksityisasioittenki) ja suvun, ystävie, kavereitte kaut erilaissii juttui ettee. Mitä o ollu enne, mitä se on ny ja milt tulevaisuus näyttää (valitettavaste usseste: ei nii hyvält).

Terveyshualto takkuaa (säästöt otetaa tekeväst linjast, niist erullisimmist -ja tärkeimmist-, johtajat senku porskuttaa, ja tuntuu, et niit tulee lissää vaa), järjestelmii kehitetää joka alueel MONTTAALAIT, mitä en tajuu sitäkää. Varhaski ojjo Raision ja Nousiaistev välil erilaissii juttui, vaiks käytetää SAMOI lääkäreit/hoitajii/labroi. Järjestelmie käyttö viä kans aikaa siit potilastyäst, ku lääkärit/ hoitajat yrittävä löytää tiatoo, ja miättii, et mitä pittää mihinki merkitä, et kaik tulee oikee laitettuu. Iha järjetönt! Eiks siit olisisis tullu lopult enempi säästöö, et kehitettäis KOKO Suamel yks järjestelmä, mikä toimii eteläst pohjosee, iräst länttee? Sit olisisis hoitohenkilökunnallaki vähempi opiskeltavaa, jos muuttava paikkakuntaa (ku moni tekkee töit usseemmas pistees). Ny pittää saar kunno opetukset järjestelmie ja prosessie oikeellaissee käyttöhö (taas poijes siit asiakastyäst), jos vaa paikkakunta vaihtuu iha samallaki alueel. Meinaa ei ne järjestelmie kehityshommatkaa mittää halpoi ol! Ja nyssit maksetaa niist hommist jopa samal alueel usseemmal toimijal, ni... 😮

Sosiaalitoimi tuntuu hukkuva hommihi, ettei mikkää taho oikkee toimi. Eikä tää toimi kunnol yhteistyäs terveyspualenkaa kans, vaiks pitäs. Et moni homma kulkee ikkäänku jälkijunas, ja sit kummastellaa, mite ihmissii joutuu nii usseste (tai tiheeste - sairaala-kotiutus-sairaala-kotiutus-sairaala...) erityishoitoho. Kotiutuspalaverii pittää läheiste, noh, oikeeste omaiste (mitä sit jos näit ei ees ol?) vaatii, ku eivät kovaste näit mainostele. Aiheuttaaha toiki vähä lisätöit, tiätty, siinkohtaa, ku tilanne katsastetaa, mut se voi sit taas myähemmi auttaa, ku saa kotiutuksen tehtyy KERRAL oikkee! Prosesseis olisisis paljo parantamisev varaa.

Ja sikku päästää tähä oikeeste tärkkiään asiaha, mikä nykyiselläs o elämises välttämätönt, eli rahaan, ni alkaa jo hiukset tippumaa pääst. Veroalei tehrää isotulosimmil ja yrityksil (osal, ei kaikil, et misä tämäkää tasa-arvo o?), yritystukii menee kummallissii juttuihi, ja neki rahat tuntuva menevä lopult ain jonnekki ulkomail, eikä jää Suamehe. Ja ne leikkaukset sit koskee ain jo valmiiks kaikkeist köyhimpähä osaha ihmissii. Se osa, joka vast opettelee aikuiselämää, tai joka ojjo iha poikki byrokratiast ja taistelust käytännön asioist, etteivä jaksa tapel politiikkaaki vastaha. Paljoha näit o eruskunnaski käyty läpitte, mut toisest korvast sissää, toisest ulos - nii se tuntuu menevä. 😡😢 "Asiantuntijoit ollaa kuultu"... Joo, muttei kuunneltu, eikä niil ol käytännös mittää välii, vaiks jättäisivä moisen kiarroksev välist kokonas. Ärg!

Sel lisäks näit "koht tulee", "ei tulekkaa", "tuleeki tällane" ja sit voi ikkäänku puskist tullakki jottai "mitä sattuu". Yrityksie oletetaa pysyvä menos mukan kaikkie järjestelmiem muutosten kans, hintoihi vaikuttavie juttuje, ja sit tiätty niistäki maksetaa. Kehittäjil tiätty hyvä juttu, ku rahaa tulee, mut yleiseste ottae lisää kului varsinki sit niil kuluttajapualen yrityksil, mikä taas nostaa painet siihe, et tuatteen/palvelun hintaa pitäsis kans saar nostettuu, varsinki, ku näit juttui pakkaa tulemaa nykysi kiihtymäs määrin lissää koko aja. Ja kuluttajat ku joutuva sen alvinki ain maksamaha, ettei se ol siirtokuluna, niinku alv-rekisteris olevil yrityksil, ni kalliimmat ostot ei taas ol kiva juttu lainkkaa - jollei talouren tulot kasva samas suhtees, mitä ne ei pakkaa tekemähä, päivvasto.

Juu, nythä siis pitäsisis enste saar jotenki lisättyy OSTOvoimaa, millä yrityksekki elää. On se ostaja sit kuluttaja tai yritys. Tyhjäst om paha nyhjäst. Mitä enempi piäntuloset saisisiva rahaa, sitä enempi sitä myäs siirtyisis liikkeel, eikä jäis tileil makkaamaa. Tuli se ostovoima sit tuist tai palkast, rahal sitä tulost tehrää. Ku o rahaa, syntyy yrityksii, yrityksilt ostetaa, tarvitaa lissää tyävoimaa, ostetaa/vuakrataa toimitiloi -> tyättömyys PIÄNENEE, ja valtio nappaa joka asiast osan ittelles: tuloverot yritys/palkka, alv. Sit ei ne valtion lainanhoitokulukkaa tunnu enää nii isoilt, ku suhtees tulisisis tuloi enempi. MUKKU!

Miksköhä kummas mä en usko YHTÄÄ tähä Suamen "demokraattisee" politiikkaha? No, sanotaaks lyhkäseste viäl, et mum miälest se ei ees oo koskaa oikeest demokraattine ollukkaa. Siit voisisin sit kirjottaa uure postauksej joskus. Koko systeemi pitäs uusii!

Tulevaisuutee pitäs pystyy palkast varautumaa nykysi vähä ameriikam mallii: säästää lasten ammatilline koulutus ja omat eläkeiän varat. Yhtää ei voi laskee sev varaha, et näit kumpiikaa enää jossaikohtaa olisisis olemas - VAIKS olisisis koko tyäiän veroi maksellu. 😠

Meijä taloure säästöt nyssit ainaski o laitettu liikkeel. Kaik mitä tulee, myäs menee! 😜 Ain jonku aikkaa om pakko säästää, ku remppaa tehrää säästöil. Remppalainaa o TOSI vaikkia saar. Jääpähä neki korot sit pankilt saamat.