18 tammikuuta 2026

Aamulenkilt

Pit ottaa koirast kuvii viäl ku lunt o, aamu-usvan kera, mut eihä tää mun luurin kamera nyssit tehnykkää yhteistyät täsä kelis. Ku nappaa kuvaa, se "sanoo", et pirä luuri paikallas, ja sit siin pyärii ja pyärii joku pallero, sen melkkest pual minuuttii, ja mun käsi tärrää ja Isla haluisisis jo mennä ettippäi, eikä pysy paikallas, ni... Suurin osa kuvist siis iham pilal.

Oon joskus yrittäny kattoo, et mikä asetus tosa nyssit om pääl, ku tekkee tota välil iha valosaski, vaiks mä luulin, et se oj joku hämäräasetus. En ol keksiny. Menee välil nää tekniikat nii "hianoks", et ne pilaa kaik kuvat.

Meijä torppaha o siis kahre tiäv välis, tällane valompilkahrus muute hämäräs maisemas. Paitti jos kattois tän kuvan ottopaikast mun selän taa, misä hohkaa kasitiäv valot, ja naapurin pihavalot, heh!

Mul tulee ain mummu (isän äiti) miälee, ku otan kuvii tällee hämäräs meijä torpast. Hän ku asustel mettän keskel (YKSIKSES), vähä isommas rintamamiästalos, mitä meijä o. Mut samal "kaaval" tehty. Mummul ol ullakol vaa varastotilaa ja yks pikkane kesähuane, mut alakerras iso köökki -tupa-, kamari ja iha kunnon kokkone sali. Porstuaki ol melkosen kokkone, vaiks kuisti oliki avoversio. Kolme tulipesää, mil talo pysy kylminäki talvina asuttavana. Täsä meil o ollu kyl puuhella/leivinuuni köökis joskus aikanas, mut erelliset asukkaat rempatessaan ova poistanu sen. Ny haaveillaa, et saarais se joskus viäl paikalles takasi. Vaatii vaa isomppaa remppaa ovempaikkoje vaihtamiste kans (mikä vaatii vessan paikan vaihtamisen), ettei meijä jo valmiiks piänet kaappitilat vähene entisestäs. Et "sit joskus".

Saaha sitä haaveilla!

4 kommenttia:

  1. Aamulenkit viehättää vielä kun on hämärää ulkona 🩶

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viehättävyyttähä se, ku ov vaihtelevaa! En tykkäis siitäkää, et ain paistais vaa aurinko. ;)

      Poista
  2. Minä ainakin olen kova suunnittelemaan kaikkea remonttia ja muutoksia huushollissa. Varsinkin Touhulan mökillä.
    Toisaalta olen niin monesti elänyt remonttien keskellä ja ajatellut että tätä ei koskaan enää....sitten se taas unohtuu :-).

    Tuollainen hämärä kuva jossa talossa palaa valot on niin kutsuva ja kodikas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meki suunnitellaa ja suunnitellaa, toivotaa ja haaveillaa. Joskus o samoist asioist sen kymmene eri suunnitelmaa paperil, osa autocadil oikkee millimetriem mukkaanki, tehty. Niist sit valitaa paras, mist lähetää oikeest jottai tekemää, ku tulee ajankohtaseks. =)

      Omakotitalos tuntuu ain oleva muutonki jottai menos, hualtoo vähintäs, jollei varsinaist remppaa. Maalei ja pensseleit on kulunu vuasiev varrel, paljo! Meijä olis vaa tarkotus lähivuasin -vihronki- laittaa runkoo myäte uusiks meijä torpan pesutilat, mikkä ol aikanas kuntotarkastukses yksii listan ensimmäissii remppakohteit (ku ei päässy kurkkimaa muavitapetin sisäpualissii asioit - ei kellää sellast laserkatset ol). Mut sit aika vaa kuluu, ja on tullu muit "tährellisemppii" juttui vastaha. Katot laitettii het, ettei ainaskaa mittää vuato-ongelmii tul, ja kuumavesivaraajan posahtamine köökis, pist köökin lattian ja alakaapit uusiks (kuuma vesi ei tee hyvää!), ja ku lapset ol koululaissii, pit heil saar tilat, sit terassei pihal ja takaovi samas syssys, ja ku siihe tarvittii rakennuslupaa, ni men viemäröintijutskatki uusiks samal kerttaa... Ja tällast.

      Toiset ova tehny näit remppoi ennenku ova muuttanu taloho, mut me ollaa asuttu täsä koko aja. Iha alkuun saatii pankist remppalainaaki, mut nykyäs alkaa pankkie lainahanat olla kii. Säästämäl kestää rempat, ku pikkupalasis pittää tehrä. Mut hommat etenevä kummiski. =)

      Poista