Niihä se meijä vanha kuivausrumpu, mikä om melkone välttämättömyys meijä karvahassutaloures, sano sopimukses irti. Sähkövika, ja sen korjaus olisisis tullu maksamaa melkkest uuren koneev verra, ja silti olisisis lopputulema voinu ol vaa väliaikane.
Eli hankittii uus. Se ei ol meil helppoo sillee, ku isäntä ny päätti, et täl kerttaa EI poistet ovest karmei, riittää, et otetaa ovi poijes tiält. Se tarkotti sit tiätty kappiamppii mittoi, et homma onnistus. Vähä pelättii, et oliks se vanha, rikkonaine, sittenki viäl nii levee, ettei sitä saa ilma karmie poisottamist ulos huaneest, mut onneks se mahtu. Millin tais jäär "ylimääräst" reunoihi.
Poika tul isännäl kantoavuks. Mä oon viäl toipilas tost lunssast, eikä tää näyt viäl iha ohi olevam muutonkaa, vaikkei ny viime päivin mittää kuumeiluu olekkaa ollu.
Eilä siis kone tul, tänäpe aamul miltes ensmätteks pyykit pyärimää koneesee ja sit rumpuhu. Kattokaas, ku täsä o iha valoki tual sisäl, ku pyykit kuivuva! Ei ol sellastakaa enne missää laittees ollu. Hah! Ny näkkee, et pyykit kuivuva, vaikkei olis huanees valoi lainkka pääl.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti