14 maaliskuuta 2026

Etenee

Meneehä se lavvantai näinki. 😊 Ei maltettu nukkuu pitkään, ku kutkutti saar asioit ettippäi. Laatikot keskel olkkarin lattiaa, minkä ylitte pit ain "hyppii", ku mentii pesuhuaneesee (noh, tai ihav vaa katto telkkarii, nii siin ne ol noka eres sillonki).

Alotettii rullaverhoist. Aulan kiva kuviolline rullaverho ol jo nii hapero, et siit men sormet läpitte iha tost vaa. Siinähä se o aurinkompaahtees ollu jo monet kesät, tiäs kui kauva enne meijä tänne tulooki. Joku ainaski vähintäs 30 vuat vanha, voi ol vanhempiki. Nappasin sivuverhokki poijes.

Oliha siin vähä askarteluu, mut saatii vaihrettuu - ja laiton samal tollaset kesäsemmät sivuverhot akkunaha kans. Makkarihi samallaine rullaverho, mut tiätty piänemp kokkone. Se men meilt jo ku vanhoilt tekijöilt, ku opittii ton isomman kans kaik tarvittavat kommervenkit (mut kyl niis oliki vähä pähkäämist).

Ja siin sit pit siivot kamaa taas paikast toisee, et saatii toi meijä "outonurkkaus" tyhjäks ja tilaa uusil kalusteil. Pyry sitä asiaa taas kummastel.


Enste tehtii toi taustal pikkase näkyvä vitriini, sit hetimite perähä lokerikkohylly. Ja ihmeen sujuvaste meniki kaik. Vähä jännättii, ku viimisist kokkoomisist ojjo pitkä aika, mut sillo tuntu, ettei mikkää menny niinku olisisis pitäny. Tyäkalui pit välil vähä hakkee, ku ol sellassii, mikkä ei ollu kulkemas normisti tos isännä tyäkalupakis.

Kannelliset korit lokerikkoho kans kasasin. Saa nährä tuleeks näist kissoje kynsie terotuspaikka, ku o sellast "kivaa" kartonkii. Värei olisisin halunnu, mut ei ollu valinnav varaa. Ja mitat on kyl iha nappijuttu tähä nurkkaha.

Sänkyn alune ov viäl täyn remppakamaa (tyäkalui, laurampätkii, paneelii...), mut eiköhä neki tosa huamisel liiku. Saan taas noi sänkynaluslootat paikoilles, mikkä nyv viäl ova toimiston sänkympääl (noh, siinähä ny mittää alustaa olekkaa). Kaapikki ovav viäl tyhjät, ku pitäs toimiston vaatehuane käyr sil silmäl läpitte, et siirrän siält tavaraa aulan kaappeihi ja koreihi, ja sit saan noit rumemppii isoi kannellissii laatikoit poijes silmist tonne oven taa. Eli tulee iso sekotus viäl ettee. Vaatehuane ku on kans vuasiem mittaa tullu milteis lattiast kattoho täyttee.

Alkaa muuto taas tila näyttämää silt, millane se ol aikasemminki. Kissoil tilaa akkuna eres, mun tyätila, tosin eri paikas ku enne, ni käytännös hyvi samallaisen kummiski, sänky - ja sellast.

Eiköhä tähänki äkkii totu, ja sit tuntuu, et näihä se o ain ollu. Unohtaa kaiken tän tyän ja vaivan, mikä tähä ollaa tehty. Mut se on iha ok. <3

Eli siivoomist ja järjestelyy viäl tiaros. Huame o uus päivä! 😉

4 kommenttia:

  1. Tuo nurkkakaappi on käsittämättömän sopivan kokoinen tuohon tilaan ja kivan näköinenkin. Hyvä löytö !
    Ahkeruus on ilomme vai miten se nyt menikään:-). Kyllä silloin jo on jotain mieltä kutkuttavaa tekemistä niin ei malta oleilla.
    Minä olen meillä se joka jo on mennyt..... ja Kari on taas se joka miettii ja suunnittelee asiat ENSIN valmiiksi ja sitten vasta lähtee toteuttamaan. Hyvä combo :-).
    Sujuvaa sunnuntaita !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä hommissa on melkein pääasia se, että se jonkinlainen työnjako on selvä, niin ei tule lyötyä päitä yhteen. ;)

      Tykkään kyllä itsekin nyt tästä kokonaisuudesta. Vaikka hommia vielä riittääkin, ennenkuin kaikki on tämän osalta ohi. Tavoite on, että saadaan ensi viikonlopuksi lapsenlapset taas pitkästä aikaa tänne yökyläilemään. <3

      Poista
  2. Nätti lokerikko on. Ahkeruus on hyvä asia, mutta niin on lepopäivän viettokin välissä hyvä pitää :)
    Sitten jaksaa taas uusin ideoin ja voimin jatkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän työt on istumatyötä, niin vastapainoksi toimii hyvin tällainen erilainen ahkerointi. =) Ideoitahan meiltä ei puutu, niitä on moneksi, moneksi vuodeksi olemassa jo ennestään.

      Poista