Nii, et kissat ova erakoit ja pysyvä syrjäs? No, eiväk kyl ol. Iha villikissakki tykkäävä lauman tuamast turvast, vaiks sit sen varsinaise pesäaluees pitäväkki "omana", ja pualustava sitä käytännös viimissee asti, jos on tarves (emokissa varsinki), jos joku viaras kissa sinne pyrkii.
Tassuttajat pakkaava ain olemaa siin kerrokses, misä itte ollaa. Välil kerjätää huamioo, välil otetaa rennoste. Niit herkkupaloiki olisisis kiva aika ajoin saar mettästää.
Mite viäläki kuulee joskus, et ku jollai on pentukuume, ni "ota kissa, se o helpomp ku koira". No, riippuu kait siitä, minkä kokee helpommaks. Jos se koiran lenkittämine se kolme kerttaa päiväs o "kamalaa", ni siin suhtees kissa o helpomp. Mut kyl koira yleiseste ottae sisätilois vaatii paljo vähemmä ku kissa. Paitti sikku o se "kissamaine" koira, jol enerkkiaa riittää ja sit sattuu ja tapahtuu. Niinku kissoje kans käytännös ain tapahtuu. Melkkest sanoisisin, et jos on kissa, joka vaa syä, nukkuu, pissaa ja kakkaa, eikä muuta, ni aikas masis ja virikkeetön elämä o. Ei kissa(kaa) ol mikkää koriste, sentäs. Elävä, enerkine, ehtiiväine otus.
Vaiks omakki kuvat näist tassuttajist pakkaa enimmältee olemaa tyylii: kissa makaa, koira istuu - ku eihä mun kameral tahro liikkuvist otuksist kuvaa saarakkaa. Ja vireoitte lataamiset eri ohjelmihi pakkaa olemaa haasteellist. Niit kyl jokune on tullu kans otettuu, sentäs. Ehkä monie käsitys kissoist tulee siit, et niit "koristekuvii" löytyy kaikkeist enite?
Omat kissat tykkää siit vaihtelust. Saa vaihtaa huanekalujem paikkaa, ruakapaikkaa, lelui ja leikkimissii. Ettei joku tuttu asia tuu liija rutiiniks, ni se lakkaa kiinnostamast. Sit menee kivaste aikaa, ku tutkitaa niit uussii juttui. Joku vanhaki juttu, mikä o ollu korjuus tovin, ja otetaa taas ajam pääst esil, voi ollakki taas vaiks kui kiva juttu! 🧡
Me ollaan monesti naureskeltu, että kun meidän Arttu-kissa viettää syntymäpäiväänsä samana päivänä kuin Kari niin ovat kumpikin sellaisia härkä-tyyppejä. Eli kaikki muutokset on pahasta :-).
VastaaPoistaMeillä on ollut aikoinaan koira ja minusta sen kanssa eläminen oli paljon suoraviivaisempaa. Kissalla on ne omat kommervenkkinsä ja kissa kun on yöeläin niin se käyttäytyy sen mukaisesti. Koira taas kuorsaa yöt :-).
Ittes särisee korvaha noi isot yleistykset ain, ku jokane kissa, jokane koira on kuitenski ain se oma yksilös omine erikoisuuksines. ;)
PoistaKoirat pakkaava yleiseste olemaa sisäl melko rauhallissii (sit on NE poikkeukset, kuitenski, näissäki), ku saava enerkiaas kulutettuu ulkosal enempi. Meil o nii piänet tilat, ja paljo terävii kulmii, et koirie sisäriahumiset tyssään ain heti, ettei käy isomppaa vahinkoo, kissat saa mennä, ku sisäkissoina ei ol muut riahupaikkaa olemas. Mut kissat ny muutonki ova paremppii reaktioiltas ja muutonki jotenki "näppärämpii" väistelijöitki. Koirat ova kankeemppii.
Mut pääosim meil kyl kans kissat nukkuva öisi. Sevverti paljo ova hereil päiväsaikaan. Pentuaikoi lukuunottamat - ja jos meil o aikussii (lapsist eivä välitä) yäviarait. Sillo pittää ol tiätty tarkkailemas asioit öisinki. Hah! Mitä nyssit aamuste yleensä aikasemmi heräilevät. Mut hyvä ku o kaks kattii, ni herättävä toises riakkumaa, eikä meit tul kiussaamaa. ;)
Kissatalouksis tarvii kyl ol se sellane tiätyllaine "kissahuumori", et kaik sujuu hyvi. Kissakki kuitenski ova oppivaissii otuksii kans, ni oppiva talon tavoil kyl, ku toistoi tulee tarpeeks paljo - ja opettamisen tekkee kissoi kunnioittavaste, eikä vesisuihkul pelottelemal.