Nii, et kissat ova erakoit ja pysyvä syrjäs? No, eiväk kyl ol. Iha villikissakki tykkäävä lauman tuamast turvast, vaiks sit sen varsinaise pesäaluees pitäväkki "omana", ja pualustava sitä käytännös viimissee asti, jos on tarves (emokissa varsinki), jos joku viaras kissa sinne pyrkii.
Tassuttajat pakkaava ain olemaa siin kerrokses, misä itte ollaa. Välil kerjätää huamioo, välil otetaa rennoste. Niit herkkupaloiki olisisis kiva aika ajoin saar mettästää.
Mite viäläki kuulee joskus, et ku jollai on pentukuume, ni "ota kissa, se o helpomp ku koira". No, riippuu kait siitä, minkä kokee helpommaks. Jos se koiran lenkittämine se kolme kerttaa päiväs o "kamalaa", ni siin suhtees kissa o helpomp. Mut kyl koira yleiseste ottae sisätilois vaatii paljo vähemmä ku kissa. Paitti sikku o se "kissamaine" koira, jol enerkkiaa riittää ja sit sattuu ja tapahtuu. Niinku kissoje kans käytännös ain tapahtuu. Melkkest sanoisisin, et jos on kissa, joka vaa syä, nukkuu, pissaa ja kakkaa, eikä muuta, ni aikas masis ja virikkeetön elämä o. Ei kissa(kaa) ol mikkää koriste, sentäs. Elävä, enerkine, ehtiiväine otus.
Vaiks omakki kuvat näist tassuttajist pakkaa enimmältee olemaa tyylii: kissa makaa, koira istuu - ku eihä mun kameral tahro liikkuvist otuksist kuvaa saarakkaa. Ja vireoitte lataamiset eri ohjelmihi pakkaa olemaa haasteellist. Niit kyl jokune on tullu kans otettuu, sentäs. Ehkä monie käsitys kissoist tulee siit, et niit "koristekuvii" löytyy kaikkeist enite?
Omat kissat tykkää siit vaihtelust. Saa vaihtaa huanekalujem paikkaa, ruakapaikkaa, lelui ja leikkimissii. Ettei joku tuttu asia tuu liija rutiiniks, ni se lakkaa kiinnostamast. Sit menee kivaste aikaa, ku tutkitaa niit uussii juttui. Joku vanhaki juttu, mikä o ollu korjuus tovin, ja otetaa taas ajam pääst esil, voi ollakki taas vaiks kui kiva juttu! 🧡


Me ollaan monesti naureskeltu, että kun meidän Arttu-kissa viettää syntymäpäiväänsä samana päivänä kuin Kari niin ovat kumpikin sellaisia härkä-tyyppejä. Eli kaikki muutokset on pahasta :-).
VastaaPoistaMeillä on ollut aikoinaan koira ja minusta sen kanssa eläminen oli paljon suoraviivaisempaa. Kissalla on ne omat kommervenkkinsä ja kissa kun on yöeläin niin se käyttäytyy sen mukaisesti. Koira taas kuorsaa yöt :-).
Ittes särisee korvaha noi isot yleistykset ain, ku jokane kissa, jokane koira on kuitenski ain se oma yksilös omine erikoisuuksines. ;)
PoistaKoirat pakkaava yleiseste olemaa sisäl melko rauhallissii (sit on NE poikkeukset, kuitenski, näissäki), ku saava enerkiaas kulutettuu ulkosal enempi. Meil o nii piänet tilat, ja paljo terävii kulmii, et koirie sisäriahumiset tyssään ain heti, ettei käy isomppaa vahinkoo, kissat saa mennä, ku sisäkissoina ei ol muut riahupaikkaa olemas. Mut kissat ny muutonki ova paremppii reaktioiltas ja muutonki jotenki "näppärämpii" väistelijöitki. Koirat ova kankeemppii.
Mut pääosim meil kyl kans kissat nukkuva öisi. Sevverti paljo ova hereil päiväsaikaan. Pentuaikoi lukuunottamat - ja jos meil o aikussii (lapsist eivä välitä) yäviarait. Sillo pittää ol tiätty tarkkailemas asioit öisinki. Hah! Mitä nyssit aamuste yleensä aikasemmi heräilevät. Mut hyvä ku o kaks kattii, ni herättävä toises riakkumaa, eikä meit tul kiussaamaa. ;)
Kissatalouksis tarvii kyl ol se sellane tiätyllaine "kissahuumori", et kaik sujuu hyvi. Kissakki kuitenski ova oppivaissii otuksii kans, ni oppiva talon tavoil kyl, ku toistoi tulee tarpeeks paljo - ja opettamisen tekkee kissoi kunnioittavaste, eikä vesisuihkul pelottelemal.
Meillä on ollut kaksi kissaa ja yksi koira, eri aikaan. Kivoja perheenjäseniä ne ovat, mutta molemmat eläimet tarvitsevat paljon huomiota ja siivotakin pitää päivittäin jätöksiä ja karvoja, leikata kynsiä, harjata turkkia, puhdistaa korvia, käyttää lääkärissä, ulkoiluttaa, leikittää, jne.
VastaaPoistaKissat kiipeilevät joka paikkaan ja hyppäävät myös ruokapöydille ja teroittavat kynsiä huonekaluihin. Kaikki tuo pitää rakkaudesta kestää.
Varmaan on yksilöllisiä eroja siinä, mitkä kissat oppivat talon tavoille ja mitkä eivät. Persooniahan ne ovat.
Jos tosiaan etsii helpompaa lemmikkiä, olisiko akvaario sopivampi? Pitää sitäkin puhdistaa ja syöttää kaloja, jne.
Täysin vaivatonta lemmikkiä ei ole olemassa.
Se on niin totta! Kyl jokases eläväises on se oma vaivas, mut siitähä se lähtee, et miättii, mitä ov valmis ottamaa, et myäs saa jottai, ja sen suhtees miättii, mikä o sopivaa tai mikä o kentiäs ittel liikaa.
PoistaMeil o ollu akvaarioki, ja vähä liijam piän, ni siin sitä hommaa oliki, vaiks nii ihana sitä ol seurat, mite neki kalat (kaks kultakalaa ja täpläimumonni) seuras ympäristös tapahtumii. Lapset tuijottel kaloi enempi ku telkkaa. Ny ei onnistuis, meijä täriseväs, tutisevas torpas minkää lasise vesisäiliön pitämine, ni akvaario o vaihtoehroist poijes.
Mut juu, tassuttajillaki on ne omat luanteet, joka ikisel. Meil o ollu parhaimmillas neljä koiraa ja kaks (sisä)kissaa + aika ajoin viäl 1-3 hoitokoiraa ja/tai -kissaa, ja hyvi pärjättii. Talous ol vähä paremmil hanteil sillo, ku sähkö ol halpaa, ja muukki maksut tuntu paljo vähäsemmilt, mitä nykysi. Hinnat ova kamalaste nousseet, mut tulopuali junnaa pahaste jäljes...
Ja just toi pittää etukättee miättii ja päättää, ennenku lemmikkii ottaa, et mihi omat rahkeet riittävä. Koiran kans om mentävä ulos, sääl ku sääl, kissanhiakkaa on kannettava kottii ja kottoo ulos, ja sellast, mitä ny kunki lajin ominaisuuksihi kuuluu. Mut sikku on näi vähä usseemp kerral, ni ei tartte ihmisen olla leikittäjän ain, ku saava seuraa toisistaski. Ei ihmine korvaa esim. kissal toist kissaa, vaiks on kissoiki, jokka ei toisist kissoist tykkääkkää.
Mut ain antava enemmä ku ottava! <3