Viikolloppuu

Siitähä se, viikolloppu, alko: perjantai iltapäiväst. Noh, olinha siis valmistautumissii tehny aikasemminki, sem mitä ny meilie vastailuje ohes ehrin. Ei mittää tekemät jääny, mut osa hommist men aika viime tinkaha ja osa siihe, ku oltii jo kaik koos, mut onneks oltii omal porukal. Ei kukkaa loukkaantunu, eikä tarvinnu omaa saamattomuut hävetä. 💕

Olin varustautunu valmiil kaupan torttupohjal, ja pullal, ja oliha noi sipsit ja keksitki kaupast, ettei sil, kute maitorahka ja herelmäkoktail, minkä purkin siihe rahkaha sekotin. Ja mansikka-omenahilloo rahkan alle. Iha mehevää välipalaherkkuu tul. Kelpas kaikil.

Poikaha siis jatko sähköhommii, minkä ehti, vaiks sit taukoilles istuki köökis meijän kans, tiätty sekä välipalal, et päivällise aikan. Ja loppupäiväst olttii enempi yhres, kunnes melkosem myähää lopult lähti kottiis. Plikkaki ol nii myähää, et pojat jo rupes kysymää, etteikö äiskä lährekkää lainkkaa kottii, hah. 😁😂

Pikkaseha noi remppajutskat tääl vähä siäl tääl ympäri kämppää koko aja tulee vastaha (ku kaik jatkuu ens viikol viäl), mut hyvi me silti mahruttii poikie kans olemaa. Pelei ja pelisuunnitteluu/koodaamist, kasvihommii, puuhakirjan tehtävii tehres, ja vanhemp alotti oman puuhakirjan tekemise, ja testas niit tehtävii sit mummul, tiätty. Ja täytyy myäntää, et tää poika on kyl NII nero, et mummul ol mones kohtaa sormi suus, vaiks hyvät ohjeet sain. Hah! Matikkapää ei ol munhu kolahtanu, meni sivuitse pahaste, mut lapset ja lapsellapset ova hyvinki matemaattissii.💙💚

Pojat nukkuva kummiski aamul sen pari tunttii kauvemmi, mitä itte, ni ehrin omat aamutoimet hoitamaha hyvi. Takkaha tulet ja eka aamukaffemukilline siin liäkkei kattoes.

Aamulenkil lähties pit ottaa ottalamppu viäl kyytihi, mut takastulles ol jo valosamppaa. Toki usvast. Ja TÄYSIN tyynt. Eikä mitenkää kylmääkää.

Ja tokiha nää karvatit täsä sit kans menos mukan, ja koko aja lähistöl ova, misä me muukki. Eihä tää muutu mihinkää.

Ja Halloween-kemuihi vähä tatskoi pojillekki. Toine halus poskee, toine kämmene pääliosaha, naamiaisasut pääl - muutama yhteiskuva, ja sit menox. 

Monel taval vipinää, sitä vähä ylimääräst, mut silti tuttuu, ja kaik nii rakast! 💞

Aamupuuhat

Aattelin, et "pyhitän" päivän jo viikollopul, et saan rauhas siivoskel ja sellast, mut kyllähä sitä siv vaa ain meileihi pakkaa vastailemaha, ku silmihi ossuu. Sitkeessähä tää, et arkipäivät ova TYÄpäivii o.

Vaihtelin petivaattei ja valmistelin ne muutonki yäkyläläissii varte valmiiks, ettei tartte ku päiväpeitot ottaa uniajan tulle syrjähä. Hetihä tää aulan peti käyttöhö men. Ny o enempi tilaaki, ku laitoin kasaha jo valmiiks noi siim pääl yleensä olevat tyynykki. Voi oikkee leveeste maata. 😀

Pölyyhä meil ny o lentäny oikkee ennätysmäärä, ja sainki ny pari kerttaa käyr tyhjäämäs imurin pölykepun, et ei mahtunu ees yht kiarrost siihe. Ku o ärsyttäny seki, et se o yhren kerrokse kiarrokselt ain täyn, ku aikanas pölypussihi sentäs mahtu usseemma päivän imuroinnit. Mukku niit pussei ei sit tahtonu löytyy mistää, ei ees niit sopiviks muakattavii, mitä viimitteks käytettii. Pit pölypussittoman olla nii kätevä ja näppärä. Ei se kyl ol. En tykkää yhtää.

Mut ilmanpuhristin puhisee ja hoitaa hommias makkaris, vähä otettu tiättyi kamoi esil ja toisii taas poijes tiält, poikii aatelle, sit ehritää hyvi välipalattelemaha, ku saapuva ja isäntä lähtee hakemaa meijä seuraavat viikko-ostokset, ku oma auto o ajokiallos, kunnes se saaraa korjattuu (aika varattu maanantail kyl, mut meneeks kummottos läpitte sej jälkkee, vai tuleeks jottai uut häikkää, ei voi viäl tiätää). Enste meinattii, et ei mennä kauppaha, ei otet poikii, mennää sil, mitä kaapeist löytyy vaa, mut sikku plikka meinas et hän voi tulla ja tuara pojat, ni heijä autol voi ostokset hakkee, ni poikaki meinas, et hänki voi tehrä piremppää päivää tääl, ni ny meil onki sit jo valinnav varaaki. Heh! 💞💕

Mut tästähä siirryn sit viikollopuv viattoho itekki. Nauttikaaha syksyisist aurinkopäivist! Ainaki tänne on ny sellast luvattu. 

Karvast kaverii

Ny o sähköjohrot uusiintunu, tyät eristyny (ne omakki), suunnitelmat viikollopust, ens viikost ja siv viäl iha isämpäiväj jälkeisellekki viikol asti selkiintyny. Monttaalait tiaros, erillaissii juttui, niist sit aikanas lissää.

Nokka vuataa, aivastuttaa ja päät särkee, ei tul pahemmaks, muttei myäskää paremmaks, olo. Mut puuhaillaa ny silti. On se kumma, mite ny kummiski jaksaa, ku viikolloppun ei ollu mittää muut oiret ku ihav vaa "laiskuus". Meijä karvaset ku ovak kans koko aja kaikes touhus mukan, apulaisin, tai sit tyäjjohros. 😄

Joskus vaa lähistöl, ku hypin töit tehres kahrel pisteel, ja parhaimmillas neljäl laitteel (nettikone, taloushallinto-ohjelmistokoneel, lasertulostimel ja mustesuihkutulostimel, kahre huaneev välii ees-taas. Pyry o löytäny lankalaatikom päält hyvän paikan, mist näkkee joka paikkaha, kunha en jätä tualii ettee.

Huame ja lavvantain onki sit taas yhrellaist vipinää, et saa nährä millo ehrin seuraavaks mittää tänne päivittelemähänkää.

Ilone yllätys!

En orottanu mittää postii, mut kurkkasin lootaha silti aamulenkim päätteeks.

Kannatti! 💜 Kiitos, Tua! Ja kiitos kiittämisistäki, vaiks mullaha sitä enempi kiiteltävää kyl olisisis! Mut tulipa hyvä miäli! 

Eli joko o eiline päiväposti tullu myähää (käyttii posti kattomas pualempäivän aikaa, eikä sillo ollu mittää), tai sit joku on taas toimittanu lähistölt oikkiaa osotteesee. Mut täm päiväm posti ei ainaskaa ol viäl näi aikasi tullu, se ov vast tulom pääl, jos tänäpe ees om mikkää postipäiväkää, näistäkää ku ei ota hullukaa nykysi enää selvää.

Tän lisäks lootas ol Turun Sanomat, mitä ei olla siis tilattu enää koht 20 vuattee, vaiks tarjous siit tippuu yhä säännölliseste pari kerttaa vuares lootaha kans. Jotenki koettii, et ne uutiset olivaj jo vanhoi, mitä siit löyty, ku kaik ol kuultu telkan uutisist, rariost, tai luettu netist... Ei mikkää halpa lehti kummiskaa.

Ei siin kenenkää osotetiatoi ainaskaa löyry, et ei ossaa laittaa ettippäikää, jos ov väärähä osotteesee tullu. Niinku tääl kyl valitettavan usseste tulee.

Töit

Ku poika haluu jatkaa, ja tekis varmaa tauotta hommii, jollei välil itte hualehtis, et vois pittää kaffetaukoo ja ruakataukooki välil, ni on tullu sit itekki tehtyy normii piremppii tyäpäivii. Se vaa jotenki menee sillee automaattiseste nii.

Piänet tilat, paljo tiält poijes siirreltävää tavaraa, isomppaa ja piänemppää, ni joskus o ihan kiva tehrä hommii tilas, misä ei tartte ahtautuu mihinkää, eikä siirtää kamaa poijes alt. Vaiks näit tääl meil onki vähäv vähä. Mut linja kerrallas homma valmistuu! Pikkuhiljaa. Et mitäs täs, oleilles ja seurates, mite juttu etenee, joka päivä. 💙

Tiistaitouhut

Joha ol päivä! Viikolloppusuunnitteluu, autoremppaa (se toinen kerta), katsastus, sähköhommii...

Hylkyhy meni, auto siis. Voi KÄÄK! Taas noit jarruvikoi, viime katsastus men heittämäl läpitte, ny ei sit millää. Ärg! Nyjjo menny siis kaks korjaust, katsastus/päästömittaus, ja sataset "palaa". Mitä toi jarruremppa sit maksaakaa, arvion anto, mut ei jääny mun päähä, ku ärsytti nii, satasia seki, kummiski. 😆 Tää on nii tuttuu, et sikku saaraa säästöö rahaa jottai tiättyy varte, ni AIN tulee jottai muut tärkeemppää, mihi se raha sit valuu. Ny ylimääräsen, vaiks ollukki tekolistal jo, tää sähköhomma, ja nyv viäl autoki. Kismittää!

Sotkee ny kaikellaissii suunnitelmii, mihi oltais autoo tarvittu, mut koitetaa ny pärjät, kummiski.

Pakkasöit, ni onneks on tää takka! Ny piänet tulet aamuin illoin riittää, ettei ol tarvinnu mittää sähköpattereitte alkukrääsää (niitte termostaatit o 15 astees) haistella. Tavoteha siis on, et takal (ja muitte laitteitte) lämmön avul pysyis lämpö nii hyvi, et mahrollisimma vähä pattereit lähtis ees lämppeemää.

Taas yks remppa, mikä tulee olemaa melkose näkymätönt sitte, ku se ov valmis. Vessas pöntöl istues lasin kaut näkymä ei ol ny kaikkeist kivoint, mut näkkee kyl, et JOTTAI om menos. 😁 Lopult nääki jäävä piiloho kyl.

Jos meijä "apulaiset" ei pyäri suaraa jalois, ni hyvi lähel tarkkailemas kummiski. 😏 Jännää!

Isla taas enempi kattoo vaa, et misä mä oon, ni jollei ny iha varjona nilkan takan pyärikkää, ni aikas äkäsee löytyy jostai lähelt. 💕

Iltalenkil otin kuvan, ku pihavalo ol pääl, taustal näkkyy kasitiän valot mettän läpitte - JA tähtii! Yllätys! Sikku innostuin täst, ja yritin ottaa itäsuunnast, pimeelt pualelt kuvaa kans, et saisisin meijä tähtitaivaan kans kuvaha, ni pelkkää mustaa. Höh! Ymmärrä nyssit tätä kameran toimintoo. Ei sit kuvat tähtii!

Poika tek hommii nii myähässee saakka, et päätti olla yätä, ni ei tartte lähtee ajelee yät vaste, ku alko men lämpö taas miinuksem pualel. Hänelläki viäl kesätassut autos. Sellane rento yhresolon ilta sit tul päiväm päätteeks. 💙

Kukkii viäl

Kolmas pakkasaamu, mut kyl sisäl viäl om pari kukkivaa kasvii. Sentäs! Muistoi kesält.

Toine pelakuu kukkalampun al jaksaa kukkii yhä. Toisen kukattoman oon jo siirtäny vähä paremmi poijes silmist. Hah! Ei se viäl röntti ol, mut ei kukikkaa.

Rempan alt siirrettyi tavaroi, mitä ei viitti siirrellä ees-taas, ku tilaa just sopivaste ny o, ja siin tärilt saatu ruusubegonia.

Seki jaksaa vaa kukkii. Ja uussii kukkavarsii näyttää tuleva koko aja. Tosa oon yrittäny kääntää sitä akkunaham päi, mut silti se vaa tuntuu kasvava huaneen sisäpualel. Sit muistinki, et laitettii jokukerta kasvilamppu, tai siis polttimo, toho köökin lamppuhu, mut en aatellu, et kasvit siit saisiva mittää hyätyy, ku se o tual korkeuksis ja aika kaukan. Mut näköjäs jottai kummiski.

Iltatulet ja aamutulet takkaha, ni ilma kiärtää, ja lämpööki saaraa. Varaava takka o hiano juttu!

Ja näit "Frostiesseit" ol ny aamulenkil siäl tääl. 

Juhannusruusunki lehret saanu koristust reunoilles. Tykkään tästäki!