Pöllön innostamana köljäsin yhre keskeneräse ristipistotyän esil. Ihav viäl löysinki sen, siält "piilost", mihi olin sen miälestäni säilönykki. Usseste se ei käy näi helposte. Et vähä niinku hämmästysisin ittekki.
Tällane kohtalaise isokokkone, mut paljo valkost sisältävä, eli tota paljast pohjaa jää näkyvihi paljo. Ei ol lankaa peittää kokonas kaikkee, eikä siin mittää järkee olisisiskaa.
Sain tän ystävält lahjaks jokussii vuassii sittej jo, mut homma jäi siihe, ku osa lankoist loppu keske. Ev vaa ol saanu toimerruttuu selvittämähä, et löytyisisiks mittää vastaavaa mistää lissää. Miätein sitäki, et teev vaa "sinneppäi", niil lankoil, mitä o, mut jotenki sekää ei oikkee ol innostanu.
Iha kaikkie sääntöjem mukkaa en ol pistoi tehny. Et suunta ei ain ol pysyny samana, mut en anna sen haitat. Kiiltäväs lankas voi heijastukset vähä heittää, mut ei niim paljoo, et omat silmät osais sannoo mittää.
Teen, mite ittest kullonki parhaimmalt tuntuu. Joustavaste etenee sillee. Saapi nährä valmistuuks tää koskaa. On siin neula valmiina, vaiks en tiär misä se kiristysrinkula o - oon tainnu käyttää sitä johonki muuhu juttuhu tän jälkkee.
Murkkuikkäsen tul tehtyy monellaissii ristipisto-, kanava-, brodeeraus- ja sekatöit. Osas käytin erillaissii helmii ja paljetteiki kans, et sai enempi kolmiulotteiseks pintaa. Eipä ol sej jälkkee paljookaa tullu ettee. Tarvii hyvän valon, tarkat silmät, ja kärsivällisyyt, et saa ne lankat säikeittäi käyttöhö, laskettuu rivit ja sen sellaset. Ei ol sellast kutomist, neulomist, virkkuut, misä eretää rivi kerrallas, ku mennää väriem mukkaa, rivit kummiski huamioire. Tarkkaa hommaa!
Arvostan kyl kovaste näit käsitöitten tekijöit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti