Olipa pitkä aika viimisest, ku veljee vaimos kans on tul nähtyy livenä. Toki noit feissarin päivityksii nähny ja vähä siäl toisiamme kommentoitukki, et sillee niit osaa kuulumisist tullu esil. Mut maailmas o niim paljo muutaki.
Eihä täst lenssust olla päästy. Em mää, eikä hekää oikkee, et tätä aikaa tää ny o. Mut leiposin sit vähä omenanyyttei, tai omenakiärtei, miks noit nyssit voisisis kutsuukkaa. Yks paketti torttutaikinaa ol pakkases (ny sinne voi ostaa jottai samankokkost tilal, heh) ja jokune omena. Taikinalevyje sulatus, omenoist kota ja kuari poijes, ohuit viipaleit ja levyje pääl limittäi lomittai, pikkase kanelisokerii siihe pääl ja rullal. Voitelu kanammunal, syrän-nonparellei pääl (mitä ny kaapist siis löyty) ja uunihi.
Paistoaikaa pit lisät vähä siihe paketis annettuhu aikaha, ku näät ol melkossii "pullukoit", et ehti kypsäks ast. Isäntä meinas, et hyvä tuaksu, mut -haa- mult on TAAS hajuaisti hävinny. Jotenki kummiski maistan asioit paremmi ku alkuvuare lenssus.
Mummult aikanas saarust pelakuust (jatkettu) pistokas alkaa ol nupuillas, eli kait se nyssit jonkillaiset juuret ojjo multaha tehny. Annon tän heil mukkaa, ni saava laittaa parvekkeelles, mikä ov varmaa kesäl aikas kuuma, mut katettu. Kuulostaa iha oivalliselt pelakuun "asunnolt". Kasteluu toki tarvii paljo, mut altakasteluruukku auttaa täsä.
Tähä tullu tyhjä paikka men het, ku siirsin paahteisemmalt paikalt kiinanruusun tähä. Näyttää silt, et kiinanruusu tykkää kyl valost, muttei yhtää suarast aurinkost. Nuutuu, nousee ylös, nuutuu. Ja jos voi huanoste, tulee herkäste jottai ötököit tai tautei. Ny kokeillaa, josko uus paikka olisisis paremp.
Sisälämpötila yläkerras jatkaa nousemistas. Patterit ojjo kii (niis o termostaatti, mikä herättää ne jos lämpötila laskee alle 15 asteen), takkaa ei olla käytetty varmaa viimesee viikkoo enää lainkkaa, mut silti menee yli 30 astet rikki sisäl. Eiku akkuna vähä ravolles. Nipsuha siin tykkää haistel ulkoilmaa. Öiks viäl laitetaa kii, ku tuntuu, et ny osuu tuuli just toho seinustaha, ettei tul liija kylmää aamuks.
Akkunoist kattoe tuntuu, et ulkon olisisis samallaine keli joka päivä, mut yks päivä o lämmint ja villatakkiki o liikaa, ku käy lenkil, sit toine päivä ei takkikaa tunnu oleva riittävä, et olisisis pitäny ottaa hanskat viäl kättee. Paljo riippuu siit, mist päi tuulee, ja mitem paljo tuulee, vai tuuleeks ollenkaa.
Tällastaha se Suame kevät taitaa ain olla.
Takaterassin siivoust oon kans paljo aatellu, mut toimeks en ol pistäny. Annan ny olon parantuu enste selväste. Sikku ei näim paljoo väsytä, sit saa nokka viäl vähä vuataa ja kröhittääkki, ne ku voi jatkuu pitkäänki vaivana. Ehtinee kaik viäl, kummiski, ennemmi tai myähemmi.



Minäkin tyhmänä juoksentelin Touhulan pihalla mennen tullen niin että välillä oli hiki ja sitten taas huomasin että kylmä tuuli puhalsi niskaan. Oikein oiva paikka saada itselleen kevätflunssa.
VastaaPoistaAina ei osaa olla niinkuin pitäisi :-).
Sehä se, ku välil on nii helppo sannoo, et "pitäisisis". Toivottavaste ei osu mikkää pöpö kohral! <3
PoistaMinä olen aina kehuskellut, et ei ole huonoja säitä, on vain huonoja varusteita... ja nyt sais kyl oikeasti olla kahdet varusteet... töihin lähties kylmä ja pois tulles kuuma... yhden takin unohdin jo yhteen yksikköön... joten vaik on varusteita, niin kohta ne on siellä/täällä ja tuolla... niinkuin eväsrasianikin!
VastaaPoistaToipumista - malttia ja sitten vasta valttia... kevätpöpöjä tuntuu olevan niin monenmoisia liikkeellä... salakavalia aikoja siis elelemme!
Kevätkelit ovak kyl petollissii, just ku tuntuu, ettei joko ossaa varustautuu, tai sit ne varusteet tosiaa ovakki jossai toisaal. Meil isäntä tuntuu unohtelevan vaatteit nyt pihal, ku kuuma tulee puuhates, heittää vaa takin/ villatakin johonki "muka" näkyvähä paikkaha, et saa napattuu mukkaas, ku tulee sisäl, mut sit käsis onki jottai muut, ni vaatteet unohtuu... Hmmm.
PoistaMut nautitaa kevääst kummiski! <3