18 marraskuuta 2026

Eilisest viäl

Jaah, pit tää päivitys laittaa jo eilä, mut taisin unt nährä. 😐

Tais päivä men jännittäen enste, sit yrittäe ottaa töis aamun tuntei takasi, ja illal noit sähkötöitte viimeistelyi ja kutomist. Mut tää mum muisti on kyl iha jottai kamalaa nykysi! En tykkää! Muka nii selvä kuva miäles, et oon päivityksen kuvines tehny, mut tosa ne kuvat koneen tyäpöyräl istuu (mist siis ain ne yksitelle poistan sitä mukkaa, ku niit käytän (omat kuvat vähä eri asioihi, ja eri tarkotuksii). Eli joo, kuvan olin valmistellu, mut siihe se homma sit ol jääny. En kyl muist YHTÄÄ, et miks. Muisti vaa EI toimi.

Ajalliseste ei ny men oikkiallaiseste, mut eihän ne ain ol menny ennenkää. Viimeistelin nää toiset ontelovanttuut, eli kääntövanttuiks kans voi sanoo. Ny kuus silmukkaa puikol, ni tul vähä piänemmät ku aikuisen kättee sopivat, muttei silti niim piänet, mitä ne aiemmi kahreksal silmukal per puikko tehryt pikkuruiset vanttuut, mikkä ei mahtunu ees kaikkeist nuarimmaise kättee. Hah!

Ainaki luulis ny, etteivä liijam piänet ol, ku mahtuva munki kättee, just ja just.

Sit kurkkasin iltalenkim päätteeks postilootal, vaiks oletin sen olevan tyhjä, ku päiväl tul jo postii, mut siäl oliki oikkee kaunis ja värikäs kuari, misä ol iiiiihana korttikirje Tualt! KIITOS! 💜 Tulee kyl ain nii hyvä miäli, ku näit yllätyksii löytyy!

Veskin johrot on ny koteloitu piiloho. Meijä ulospuhaltimen takii ei pystytty tekemää koko kattoo samaan tasoho, ku olisisis pitäny piikat puhallint varte uut reikää, ja paikat se vanha, ja SIIT sitä pölyy ja meluu vast olisisiski tullu. Mut ny tää kotelointi toimii kummiski sillee helpommi irrotettaval taval, jos on joskus tarve noihi johtoihi tulevaisuures koskee. Vaiks tuski enää meijä elinaikan, jos vertaa ny sitä, mite kauva om menny tätä ereltävä aika sähköje suhtee.

Ja samal vauhril palautu noit kattolistoi seinän ja uure katov välihi. Vähä nikkarointii siinäki, ku katto ei ny iha samal tasol ol, misä se aikasemmi ol. Kummaste kyl vaikuttaa het siistimmält, ku listat ova paikoillas.

Sit ov viäl jäljel tää eteise kattoho nikkaroitava kotelointi. Eli siin o mitattavaa, sahattavaa, maalattavaa, ruuvattavaa, niitattavaa viäl tiaros. Mennee viikolloppuhu, et homma ov valmis. Tätä kuistiv vastast seinää ei viäl voinu listottaa tän takii, ku pittää enste saar toi kotelo tehtyy paikoilles, ni tiätää, mist kohtaa lista menee poikki. Täsä ku o enne ollu iha yks kokonaine lista tonne rappukäytäväm päälle saakka. 

Sit piänii paikkausmaalauksii köökkihi; vanhan sulaketaulun tausta on ny epämääräse ruskeen keltane, mikä laitetaa luannovvalkoseks, ja sit jäi pari pistorasiam paikan taustat kans epäsiistiks, ku ollaa ehritty maalaamaa paneelii niitte asettamistej jälkkee. Et tällast piänt. Ehkä menee samal, ku maalit ja ne vermeet esihi otetaa, et vauhril tehrää noi loput. Ja eiköhä meijä sisärempat sit olekki siin vähäks aikkaa.

Tosin pesutilat ja yläkerra aula ov viäl sellase vähä isomma rempan "al", eli orottamas fiksaust, vaiks ny aulaan uus lattia tosa alkuvuarest laitettiinki jo. Seinät ja katto, ja ovet viäl. Nii, ja ku ulkoseinäremppaa lisäeristyksen takii tosa jossaikohti tehrää, ni vaihretaa akkunoit, niin ylä- ku alakerrassaki. Mut ny keskitytää vajaha ja saunaha seuraavaks (jos saaraa säästettyy rahaa tarppeeks, tiätty). Ettei nää rempat tähä lopu!

4 kommenttia:

  1. Siellä sitä ahkerina tehtaillaan! Saatteko jouluksi valmiiksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänhetkine sähkörumba päättynee ny viikolloppun, jollei mittää ihmeellist tul ettee. Sit jatketaa muil jutui. ;) Mut josko tää sisäpöllytys olisisis hetkeks ohitte.

      Poista
  2. Ihanat lapaset. Tuo onteloneulos tekee lapasista varmasti ihanan lämpimät. Tuo tekniikka on pakko vielä minunkin opetella joskus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onteloneulos ei ol mitenkää vaikkiaa, kuha alust pääsee ettippäi (tulee pikkase löysempää käsialaa ittel tämän kans, jostai syyst), ettei silmukat puttoo puikoilt. ;) Kannattaa opetel!

      Poista