Kylmyyrest

Liittyev vähä erelliseenki ulkoilupostauksehe. Ku ulkon o kylmä, pakkaa vähä torpaski kylmyymää. Hatara talo, ni ei mikkää ihme. Varsinki näi, ku tuulee. Tyynel pysyy lämpö paremmi.

Tassuttajak kyl tiätävä, misä se torpan lämpimim paikka täsäkohti talvee o. Aurinkom paikka vaa valitettavaste siirtyy, et nykku o hyvä, koht ojjo varjos taas.

Eka piän pesälline saa takan lämpimäks, toimimaa yleispatterina, ja sit lisätää pikkuset puut ja avataa luukut, ni antaa huaneesee lissää lämpöö. Se propelli, mikä vähä levittäis tätä lämpöö, ov viäl hankkimat, vaiks ollaa puhuttu siit jo monena talvena. Tää ku o kulkuväyläl, ni vähä saa miättii, mihi sellase "potkurin" sit saa pyärimää nii, ettei siit ol kellekkää haittaa.

Aamun -24 astet ol pualiltpäivii jo -14,5 astet, et lämpimämmäks men, mut yhä kylmää. Eikä tuulikaa ol mihinkää lakannu.

Huamattii ny näil kylmil, et rappusii laitettu pakkeli, mil isäntä halus vetoi saar lankkujev välist poijes, ei ny näist kylmist säist tykkääkkää. Alkaa lohkeilemaha. Höh! Maalii ov viäl pual purkkii jäljel, ni isäntä meinaa, et kait tosa sit jossaivälis kevättä viäl fiksaa näit välei maalattaval silikonil, ja tekkee yhre kiarrokse maalaust pääl lissää. Vaatii vaa nyssit kraapimist, et saa ton laitetun pakkelin enste poijes. Et tulisis sit kestävämppää (toivottavaste). Tänki pakkelin sanottii kyl olevan hyvää, jopa liikettä kestävää, mikä tiätty askelmis tulee, mut liike yhres pakkasen kans, ei sit enää toimikkaa...

Sitähä se tiäs

... meinaa aurinkon esil tulemine. Nii kaunist päiväseltäs, mut aut armias nää selkeet säät öisi. Tiätää siis isomppaa pakkast taas. Ja meku asutaa jossai "poteros", et talvisi meil o kylmemppää ku muuval lähitianois (noi kilsam pääs esimerkiks voi ol jo viirenki asteen ero), ja kesäsi sit taas kuumemppaa. Ääripäät jotenki korostuva.

No, katoppa! Tais ol ny eka kerta bloggeris, ku kuvat menivä oikkiaaj järjestyksehe! Vau!

Mut joo, nii kaunist tää vähäne määrä puhrast vast satanut lunt - ja aurinko yhres. Tosin ei autoo ajaes kaikkeist kivoint, jos aurinko sattuu osumaa suaraa päi pläsii, tai ku näkkee kaik röhnät (eritote noitte tassuttajie nenujej jäljet) akkunoitte klaseis ja pölyt muuval. Hah! Näil keleil ei akkunoit pahemmi pest, mitä ny vähä sisäpualt kehtaa pläästii toisinas. Vaiks nenujej jäljet tuleva ain takasi noppeeste.

Nyssit ol aamul se 24 astet pakkast, ni pit laittaa takkaan tulet (niinku toki joka aamu muutenki tehrää, muttei välttämät iha enstöiks), köökkihi iso vesikattila kiahumaa (toimii patterina sit pitkän aikaa siäl, ja antaa vähä kosteuttaki sisäl, ku meil jo iha sähisevän kuiva ilma tällasil keleil). Isäntä kävi aamusaunas, saattii kiuas lämpimäks nii, et pysynee lämpö pesutilois sevverti, ettei ol putkie jäätymisest vaaraa - tual ku ei ol mittää lämmityst muuto. Eli suihkuskaa ei kyl käyr ku lämpötila puttoo alle kymmenen asteen, jollei kiuas ol kuuman... 

Islal meijä Kadil tekemäni villapaita pääl. Isoha se vähä o, ku o sakemannin kokkone, mut kyl tää silti Islaaki selväste lämmittää. Tykkää pujottaa pääs oikkiaan reikähä ja tassuje nostelu ulkon jää lähinnä hätie hoitamiste ajal (ku pysährytää siis), ku ilman paitaa nostelee muutov vaa. Auttaa vissii sevverti verenkiartoo kummiski. Vaiks ei me mittää pitkää lenkkii näi kylmil keleil tehräkkää.

Ja onha niit kylmän sään varusteit ittelläki. Villahame, tai "pyllytin", miks näit nyssit kutsutaankaa, mikä ulottuu polvihi, lämmittää reisiiki, ja säärystimet, tiätty villasukat kenkie sisäl. Villapaita, paksu pullee "laskettelu"takki, huppupipo...

... ja vanttuut hanskojem päälle, ni ei kärekkää jääry. Hyvi tarjettii!

Ainuu onkelma, mihi en ol löytäny ratkasuu tällasil keleil, ku tuulee viäl pakkasem pääl, o, et mite sais klasit pysymää kirkkain, jos tuuli tua henkityksen höyryt päi naamaa? Koko aja tuntuu, ettei nää mittää, ja pittää yrittää ettii sopivaa pään asentoo suhtees tuulen suuntaha, et tiätää, mihi astuu. Kaikellaissii aineit, nii suihkeit ku sellassii "taikakankait" oon kokeillu. Joku kallis pinnote olisisis ollu vissii mahrollist aikanas optikol ollu mahrollist tilata omiin vahvuuksihi, mukku ojjo kaikkee muut kallist toimempiret, mikkä nostava linssie hintaa iham muutev vaanki, ni se jää ain poijes... Enkä oikeest tiär, et mite se sit auttasisis, tai kui kauva. Mä ku käytän samoi klasei sit sen reilut 10 vuat kerrallas, jollei jottai sellast satu, ettei käyttö enää onnistu (rikko).

Mut joo, talvi se O!

Vanhuste asioil

Menot aiheuttava ain valmisteluit ja poikkeamii rutiineist. Erellisen iltan jo alkaa, ettei tul aamul hätähoppu. Nykyste onkelmie (kinttu ja iho) takii suihku ei ol mikkää pikane meno, vaa pittää ol valmis aikamoissii "jälkihommihi" ihonhoiro ja tukisukkie sum muitte kans. Ja ajankohtaki tarttee miättii, ku ollaa yli 15 asteem pakkasis aamuste, et tukka märkänä näi viäl lunssan jälkimaininkeis ei oikkee voi lähtee koiran kans lenkkii tekemähä. Mite saat tukisukat jalkaha noppeeste ilma suihkuu - juu, et mitenkää järkeväste. No, oon ny kelpuuttanu erellisem päivän sukat, et on jottai tukkee, ku tiätää, et pesul menen kummiski. Pue, riisu, pue taas. Noh, sitä se nyssit usseste vaa o.

Nappasin mukkaa ystävänki, jol o auto-onkelmii ja pit kans pääst silti asioit hoitelemaha. Hää tek omat asiat ja me hoirettii ne meijä omat asiat. Kaik hoitu ok. Ystävää orotelles juatti kaffet, saatii jutel iha rauhas. <3

Toi o näppärää, ku Myllys o ulko-ovie tianois noit pyärätualei, ni sai isäl istuime, vaiks nyssit ei onneks tarttenu "tuntikaussii" pankkiaikaa jonottaakkaa (niinku joskus on käyny, vaik o ollu varattuna aika). Pikkukoppero tul täyttee, ku me kolme sinne ahtauruttii, mut mahruttii! Hyvä ku johonki pankkihi viäl pääsee asioit hoitamaa iha nokakkai ilma ajan varaamist! Omas pankis se ei enää onnistukkaa - ovi o lukos, ja tuleva avaamaa vaa, jos o sovittu aika. Sellaseks tää nykyaika om muuttunu.

Lankajuttui

Sit onki taas pulma. Vähä aikkaa jo miättiny, mitä seuraavaks, ku lankoi o tosi knaftiste. Ja erilaissii, eripaksussii. Ei voi oikkee mittää pannulappujakaa siis tehrä. Hmmm.

Ihmeen riittosaste lankat kesti aistipeiton tekemisen, ku luulin jo jämii (toki nääki ovaj jo jämii, mut "jämie jämii") jääväm paljo vähemmä. =P

Täsä viltis siis o sileet lankaa, karvast lankaa, ohutta, paksuu, kahres kerrokses, verkkona, sileenä, "korvina", hapsuina, "piparina", aaltona, piänt reikää, isomppaa reikää, ja vaiks mitä virkattuna. 

Eli siis paljo erilaist tunnusteltavaa ja hipelöitävää. Tätä ei oikkee voi mihinkää vanhainkottii viärä, ku o nii epämäärässii lankoi ny käytetty, ettei sitä voi pestä, mut uskon, et pojakki tykkäävä hypistelyist, ainaki, mitä erellissii peittoi o käytetty. =)

Kait sitä vaa tarttis kirpparil mennä kiärtelemää, josko löytyis hyvä lanka"saalis". =D

Edittii: sain kaverilt vinkin joulupalloist, ettei niihi men paljo lankaa. Juu, pakkoha se sit ol pari tehä.

Vanuu ei ol, käytin kuplamuavii. Eipähä ny palloset paljoo paina! ;) Vaikkia vaa jo löytää samampaksust lankaa nii, et olisis tummaa ja vaaleet värii. Eli ny loppu kuplamuavi (palloje sisus) JA sopivat lankat, ni kyssäri pyssyy: mitäs sit? =P

Valmistautumist uutee kuukautehe

Oon bujoillu ny 2017 syksyst lähtie, tauotta, enkä enää ilman osais ollakkaa. Voi, mite välil yhäki kummastuttaa, et MIKSEN ollu itte keksiny tällast apuvälinet ittelleni aikasemmi? Lista- ja kalenteri-ihmine ku oon ain ollu - näkkee sen vanhoist kalentereist ja päiväkirjoistaki.

Tyyli muuttuu, asiat muuttuu, mut se onki bujon vahvuus, et se VOI muuttuu, jopa kesken kaike kautta, tarvittaes. Joustaa, joustaa! <3 Paremmi ku mikkää valmis kalenteri konsanas.

Tulevaisuussivuje (mist löytyy asioit jo vuassii ettippäiki) pääl nikkaroin sopivas kohtaa uussii kuukausii viikkoines. Tapahtumat pysyvä kasas, ja siirtyvä uusil sivuil sitä mukkaa, ku uussii sivui teen. Välil o aikaa ja innostust tehrä montaki sivuu, joskus vaa viikko kerrallas, mut AIN etukättee. Jos joskus jäis joku viikko tekemät, ni en sitä kyl enää jälkikättee tekiskää. Se on sit jo "unohrettu" viikko. Jos en ol sitä viikkoo tarvinnu, ni EN oo tarvinnu. ;)

Ens kuuks ojjo kivaa tiaros, ja niit orotan kovinki. Eli ny piretää peukkui, ettei MITTÄÄ sairastumissii täsäkohti enää tulisisis! Pikkuhiljaa alkaa kuulo jo palautumaha (ainaki toiseen korvaha), vaiks viäl kamala vinkumine onki pääl molemmis. Ulkoste äänte täytyy men sen ulvomise ylitte. Mut tätä tää toipumine ain o: hirast. Mut paremp hiras, ku ei toipumist lainkka!

Viikolloppu poikie kans

Yks hiano viikolloppu monellaisine puuhines lastellaste kans.

Taas kuvat epäjärjestykses, mut jatketaa täst. Pelattii, ratkottii kuutioi, katteltii lasteohjelmii, rakennettii duploil ja legoil, Nipa askartel vaarin kans, Arto ratko vesiväripulmii... Syättii ja ulkoiltii - tiätty nukuttiinki pari yät täsä kans. Juu, normihommii, ja rauhaisaa yhres oloo.

Pyryki halus "koirailla" pariin otteesee, vaiks lyhyiks ulkoilut meniväkki. Tassut jäätyy, ku isoo kissaa ei jaks pittää sylis koko ulkoilun aikaa (mun voimil siis)...

Täst se harjotuskuutioitte rakentamine vaarin kans alko. Pari kuutioo "räjäytettii" palasiks, ja sit oikkiat jutut maalatti mustiks. Vaari maalas omat, ja Nipa omat. Ja täytyy sanoo, et Niilo tek paljo hualellisemppaa tyät! <3

Eikä pelätty käyttää lapsityävoimaakaa. Heh! Niilo ov varsinki ain innoissas kaikest lumityäst, tai kesäl lapioimisist (ol se sit soraa tai multaa), misä vaa suinki saa mukan olla. <3

Tällaset hassut kuutiot sit tul lopultas, ku maalit kuivu. Kuivumine kestiki yllättävän kauva. Mut ny o kuutiot, mil opetel tiätyt liikkeet ain vaa noppiammiks ja noppiammiks. =)

Tabletti opetusvälineenä (Nipa osaa ettii siält itte jo ne omatarvittemat jutut), ajanottolaite - ja ne monet kuutiot - yks "pyramidiki", mink Niilo kans ossaa koota.

Ja tosiaa syätiinki. Aamupalat, lounaat, välipalat, päivälliset ja iltapalat. Lettui tein, ja niit riitti vähä kottikki asti. Tortilla-aterian tek isäntä. Vähä "juhlavamppaa" sunnuntaiks täl kerttaa. Nam!

Ja voi näitte poikie juttui jo! =D 

Vanhoi poijes, uussii tilal

Tavaroit ku yrittää poijes laittaa, ni jottai välil tulee takasinki. Aulan nurkkii koluttu, tavaroi pesty, siirretty toisaal, pistetty roskiinki jottai.

Laatikkoo, koppii ja korii poijes, tyynyt jäi jäljel. Vaihrov vaa puhtaan viltim pääl. Eihä siin sit kauvaa menny, et karvatit uurenki paikan löysivä. =)

Pyryy en ol tosa nähny, ja Nipsuki näytti enste alkuhu vähä silt, et "miks tää on näi matalal?" - ku vanha tyyny ol kopim pääl, ja siält ol paljo paremp näkyvyys joka paikkaha.

Mut eiks tua tottunu tähä äkkii, kummiski. Ny ollaa, niinku tää olisisis täsä ain ollu. =P