Terhin innottaman kipasin hakemas uuret satsit metsämansikoit, iham meijä torpan seinäv viärelt. Vähä olivaj jo sateist kärsineit, mut hyvi sain viilin kyytihi välipalaks.
Joku viis-kuus kämmenellist tul.
Osa kasvustost o iha kulkuväyläl, mut silti siin om marjoi. Pittää vaa kulkies yrittää välttää pääl astumist. Nam!





Voi miten ihania! Minä olen maistanut yhden pienen mansikan viime viikolla tien varrelta, kun Äitin ja Siskon kanssa käveltiin Äitin naapuriin - ihanalta maistui. Äiti kyllä pelotteli, että naapureiden pienet koirat, Nalle, Topi ja... kolmatta en muistakaan, olisivat saattaneet "maustaa" niitä aamulenkillään 😉 Siskon kanssa emme uskoneet emmekä pelänneet.
VastaaPoistaKotipihan mansikat ovat varmaan vettyneet kelvottomiksi, sillä meillä on satanut lähes tauotta siitä lähtien kun tulin kotiin.
Onhan nyt sade putsaillut niitä teiden varsiakin! ;) Metsämansikat eivät tosiaan märästä oikein tahdo tykätä, ovat köyhän ja kuivemman maan kasveja. Mutta edes jokusen, kun saa vuosittain maistaa, niin sekin jo riittää.
PoistaKiva kun sait inspiksen metsämansikoiden keruuseen :-).
VastaaPoistaNe on vähän työläitä ja hitaita poimia , mutta on se maku sitten kyllä sen väärtti. Minulla on mukava apuri eli Arttu joka tulee viereen ihmettelemään ja haistelemaan että mitäs se mamma täällä kykkii :-).
Ihana apulainen sinulla! Arttu ei kuitenkaan taida syödä mansikoita? Meidän Isla kun taas on ihan hurja "rohmu", jos pääsee liki. Islahan syö karviaiset ja mustikatkin suoraan puskista. ;) Välilä vetelee koko puskan kerralla, eli "salaatitkin" kyydissä.
PoistaKesän ihanuus on tuokin. Täällä kaupungissa näkyy metsiköissä villivadelmia, mutta ne ovat tosi pieniä, eikä tiedä, missä koirien kanssa on kuljettu.
VastaaPoistaVillivadelmissakin on se oma makunsa, mikä eroaa jalostetuista. Mutta kieltämättä ne ovat pienempiä ja paikasta riippuen myös haastava tietää, ovatko puhtaita. Vadelmia nyt ei märkänä oikein voi poimiakaan, menevät velliksi niin helposti.
PoistaMeillä kasvaa muuramia mansikoita ja ukolla on kielto leikata niitä ruohonleikkurilla pois. Paras mansikka ikinä.
VastaaPoistaOnneksi meidän metsämansikat kasvavat talon reunalla sorassa, niin siitä ei leikkurilla kuljeta (hajottaa vain terät). ;) Mutta ehdottomasti yksi makoisimmista marjoista, mitä maa päällään kantaa. =)
Poista