Surus myätäeläes

Läheisen ystävän pualiso menehty yllättäe, ja asia ov viäl melkose uus, eiliselt siis. Eli IHAN kaik jutut vast eres. Perheel aikuset pojat, toine asuu viäl koton. Ihan kamala viikolloppu! 😭

Elämä men nyssit täm puitteis monel taval iha uusiks heil. Kiiru päivä tänäpe, ku ystävä ajelee pitkii matkoi kootakses perheen yhtee enste, ja siit sit täytyy miättii asioit ettippäi, asia kerrallas, yhres. Tää tul sevverti puskist, ettei mittää minkäällaissii etukäteisvalmisteluit ol ees miätitty. 

Eikä sitä ossaa itekkää oikkee muut, ku yrittää olla läsnä, ku läsnäoloo tarvitaa. Olla olkapään, ku sitä tarvitaa. Olla kuuntelijan, ku kuuntelijaa tarvitaa. 💔