Sateist ja vilposemmist keleist hualimat saaraa kantaa omast maast syätävää sisäl. Salaattiki vaa kasvaa ja komistuu sitä mukkaa, ku sitä käy leikkaamas. Samallainen "pöheikkö" muutamam päiväm pääst taas. Se tykkää selväste näis viileist keleist - liija kuumal lähtee helposte kukkimaha, ja siihe jää satoaika.
Valkoset mansikat vaa miätityttää, et millo nää sit oikkeest ova kypsii? Ku näyttävä raaoilt kypsinäki? Hah! Kolme valkost puutarhalt ostettii, ja kaikis om marjoi. Millo ne kuuluu napsii syätäviks?
Herneekki jäi linnuilt rauhaan, ku lisättii noi varelmatikut, mitä pitki saava sit noustakki. Muutamii taimii men "parempii" suihi; variksil meinaan. Muihi ku herneissii, eivä ol koskenu.
Tuaret tosiaa saaraa, satteen roiskuttamat mullat vaa täytyy ain pest hyvi poijes. Mut ova hyvii!
Ja kertaistumalt ei ees iha kaikkee tul käytettyy, loput seuraavaa ruakailuhu. Tomaatit, paprikat, chilit ja kurkut vaa kaipaisisiva aanaukse lämpimämppii säit. Tää 13-16 ei iha riitä, vaiks salaatit täst onki näyttäny tykkäävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti