Taloustilanteest yleiseste

Näitähä konkurssiennätysvuas-uutissii on kuulunuj jo pitkään tän viimisev vuare aikan. Viime vuas ol iha katastrofaaline tilastojenki mukkaa. Siis pelkät konkurssit, siihe pääl sit ne kaik, joil ei konkurssi ol ees vaihtoehto. Lopettavav vaa, ja kaik mahrolliset yrityksen velat jäävä omal kontol. Joo, sanotaa, et osakeyhtiön velat ei kaaru yrittäjie niskoil, MUT kyl ojjo pitkään yritystenki lainoihi vaarittu takuit, mikkä siis käytännös ova yrittäjie omaa omaisuut, tai jonku takauksii, eli JOKU ne velat joutuu yrityksen lopettamisenki jälkee maksamaa.

Tää postaus ny sai kirvotukses täst Seuran jutust. Tääl.

Jos just nyt sattuu jollakulla olemaa asiat hyvi, nii näi äkkii se tilanne voi muuttuu. Ja täysi ilma omaa syyt. Näit esimerkkei pitäsis saar esil paljo enemmä. Yhäki kuulee sanottava, et omaa syytäs tyättömän ihmiset ova, ja kyl niit tyäpaikkoi löytyy, jos töit vaa haluu tehrä... Se vaa EI oikkiast ol mittää helppoo, ku niit tyän hakijoit om paljo enemp ku vapait tyäpaikkoi.

Hallituksem määrittelemät säästöt o paljolti ny otettu just siält jo ennestäski köyhemmäst pääst, eli jo olemas olevaa ahrinkoo on lisätty vaa. Mitäs jos keskityttäiski enempi yrityste hyvivvointihi (vähennetää byrokratiaa, unohretaa jatkuvat alv-muutokset ym.) ja saatais sitämyäte lisää yrityksii, mikä mahrollistais ensinnäki sen, ettei tää yrittäjä itte (ehkä usseempiki yhres yritykses) ol tyättömyyskortistos, JA toiminnan kasvaes voisisis tulla niit tyäpaikkoi, mist valtiol tippuis enste se yrityksen vero, myynnist alvit ja siv viäl tyäntekijöitte palkoist veroo. EIKÄ tarttis maksaa niim paljoo tukii.

Ja kunha saatais tää tulopuali valtiol kuntoho, ni ne vähä isommakkaa menot ei sit enää olisisis nii hankala asia. Mä tiärän, et Suames toitotetaa ain sitä, et "ei ne isot tulot, ku piänet kulut", ku puhutaa yksityishenkilöist (mikä sinänsä yhteiskunnan kannalt ei sekää ol hyvä asia, ku rahan pitäsis kiärtää, et kaik toimii), mut valtiost ja kunnast ku puhutaa, pitäis enempi miättii just niimpäi, et "mist ne isommat tulot, mil sais katettuu ne menot". Mä ku uskon, ettei enää pahemmi missää ol olemas niit entisaikoje "suajatyäpaikkoi", vaiks neki kyl verotuloin tiätys tasos valtionki kassaha toivat.

Raha tarttis saar liikkumaha, mut pankit ei kans nyssit tee yhteistyät. Asuntolainoje saamine ov vaikeutunu, vaiks olisis ostajal se oma alkupääoma olemas, istumas pankkitilil. Saatika sit remonttilainoje saamiset, ku moni pankki kattoo, et tiätyl sijainnil olevat kiinteistöt ova "arvottomii", tai et kiinteistön arvo puttoo remonttie ajaks, ja pitäs saar jottai lisävakuuksii rempan ajal... Juu, aikas hankalaa. Takaajaks ei oikkee uskalla ryhtyy, jollei ol varma, et ittel olisisis sit tarvittaes myäs maksukykyy hoitaa lainat, mihi mukkaam menee.

Mitem paljo o ihmissii toimettoman, ku haluisisiva tehrä töit, mut kamalav vaikkia erottuu hakemuksil, jos hakijoit o ain joka paikkaha useit kymmenii, joskus jopa satoi? Ja aikas ku tappelee kaikkie tulojuttuje (tyäkkäri, liitto, kela...) kans, ja ottaa lisälainaa suvult/ kavereilt, tai siv vaa kiärtelee kaik mahrolliset ruakajakopaikat (mihi kaikil ei ees oo mahrollist pääst, riippue misä asuu), ni mite käy henkisen hyvivvoinnin ja enerkiamäärän? Mite äkkii nykyää tippuu myäs kehityksen kärryilt, jos joutuu olemaa töitte ulkopualel piremppää? Ei sitä kaik voi noiv vaa mennä mihinkää "marketin kassallekkaa" töihi...