Vähä orotettii sateit jo täks päiväks, mut vähäv vaa ripotteluu tullu sillon tällö. Tuski o tianoot kunnol kerttaakaa ees kastunu.
Näyttää silt, ettei ainaskaa kuivuut tartte seuraavan kymmenen päivän kärsii. Vaikkei nym mittää isoo "monsuunii" tulekkaa.
Siivosin sisäl olleest enste noi kaik kukkatertut poijes, mist ol alkanu puttoomaa kukkii. Vaiks suurin osa kukist ol viäl iha nättei. Kovi ova värjäävii nää, ni ei oikkee halut kissoje kuljettava niit väärii paikkoihi.
Mut eipä silt taira pystyy välttymähä, ku nostin takaterassil viäl olleen toise ison kukkaruukun kans sisäl. Se joutuu olemaa aikas kaukan akkunoist, ja valoist, et tullee ränsistymähä aikas noppeet tahtii. Kattotaa sit, mitä sen kans tuun tekemähä... Ei toi kukkalampu al iha akkunallakaa oleva kovi kauvaa kauniina tosa pysy.
Mut nautitaa ny näist nii kauva ku voiraa! 😃
Ja ku saret ei tullukkaa, ja isäntäki näytti yksinäs pärjäävä hyllykör rakentamises autotallis, ni siirtysin itte takapihal ja nappasin ny muutamat ristiin toisii raapivii oksii poijes päärynäpuust ja putsasin mustaherukkapensaitte aluset ja kaik kualleet/kuivuneet oksat. Ilmeiseste niitäki olisisis tänä kesän tarvinnu kastella. Ku vaiks tuntuu ilma kosteelt, ni toi maa o silti iha rutikuiva. Kuiva savimaa johtaa sarevedet poijes, ku maa viättää, pittää sattaa paljo ja pitkän aikkaa, mont päivää perätyste, et maa oikkiaste ehtis myäs saamaa sitä kosteut ittees. Pitäs kohopenkit tehrä näillekki...
Ja ku tulin sisäl, nappasin puun alt yhre omenan ja aloin rouskimaa, ni sain het kaverin. Islan suurt herkkuu. Tosin ain jännittää, et millaset vattavaivat saa. Ihme kyl, ei tullu mittää täst. Yleensä syän omput siis hillon muun ruuvan joukos/ pääl, tai kuutioin salaatis, ni välttyy oireilt. Olisko tuareurel joku vaikutus, vai onks eri lajikkeil oma merkitykses täsäki asias? Moni juttu ku voi vaikuttaa.
Piti pittää rauhallisemp päivä, mut jotenki se vaa ei onnistunu. No, leipomiset jäi - ei ollukkaa tarpeeks asioit, mitä luulin, et meil o. Ku on tarkotus tarjot toisillekki, ni en kehtaa lähtee kamalaste soveltamaha. Eiköhä huame ehrit piipahtamaha tosa kyläkaupas.
Meilläkin kuivui Lapinreissu läjimatkailuksi Kajaaniin-Sotkamoon ja Kuhmoon. Ukkeli oli kipeä jä reuma taas runtelee. Ehdittiin kuitenkin ajaa 300 km, tehdä asuntoautossa pyttipannua ja nukkua päikkärit, joten hyvä reissu tuli. Minäkin sain nahkarotsin ostettua ja Puuilosta halpaa ja hyvää sukkalakaa 😃😃😃
VastaaPoistaAikamoine matka silti, jos kippiän tekkee, toi ajomatka teil. Mut kiva, ku ol silti hyvä reissu! <3
PoistaEn ole tiennytkään että koirat syö omenoita ???
VastaaPoistaMutta miten komeita pelargoniota !! Omani ovat ihan kitukasvuisia noihin verrattuina tosin ne onkin ostettu vasta tänä keväänä kaupasta kun aiemmin monta vuotta talvetetut kuoli viime syksynä. Ehtivät paleltua pakkasessa ennekuin sain ne talteen.
Moni koira on omppuihi iha hulluna, ja syä helposte pihallaki maaha puronneet, jos vaa pääsevä käsiks. Mut omenoitte kara ja siämenkota sisältää koiril myrkkyy, et jos yks omena viäl olisisiki ok, ni usseemmas piilee jo iso vaara. Koirat ku sit paineleva maaruus yleensä sen iha koko omenan, ku vauhtiim pääsevä.
PoistaNääki pelakuut oliva iha rönttei kevääl, ja piristy aurinkost sisäl, sain mont pistokast, ja ulos siirtäes taas ränsisty uurestas, ennenku tottu tuulihi ja aurinkoho. Siv vast siirsin ne suaraam paahteesee. Ja siit ne ain tykkää! Mut ajois täytyy sisäl turvaha tosiaa saar.