Säilykkeit

Ny on sit sovellettu sinne tänne niittem mukkaa, mitä ny sattu olemaa. Pääaineet kyl iha reseptim mukkaa, kummiski.

Napsiv viäl jonku tomaattitertun tost muavihuaneest, ku näytti silt, et oksa alko ol nii painava, et koht se olisisis katkennu jo ittestäs. Siäl ei ol mittää mihi olisisis voinu sitä tukkee. Katto ku om muavii kans. Sit alkaa ol viimiset chilit, mitä tälle kesää saaraa. Niit om muute ollu tuhottomaste, vaiks vaa kaks puskaa ollu kasvamas! Avomaankurkkuiki napsin, ku ohitte menin.

Ja sisäl orotti noi erelliset viäl, eli matskuu olisisis kaikellaissee. 

Keräsin sit yhtee sen pualtoist kiloo raakoi tomaattei, otiv vaa ne mis väri ei ollu yhtää käytännös vaihtunu viäl. Ne mikkä ov vähä vaihtunu, ne helpommi vaihtava värii myähemmi. Omal kokemuksel.

Kalttausasema. 😉 Tyhjä kattila, mihi saa kuarettomat, kiahuva vesi ja sit kylmä vesi. Voi mite näppärän noppeeste näitte ISOJE tomaattie kans tää kävikää, ku muistelee niit amppelitomaattien kans nyhväämissii tosa aikasemmi.

Iha hauskan näköst enne sekottamist ja keittämist.

Tällast chilihilloo ei olla tehty, eikä olla syätykkää missää, et kattotaa, mihi sitä sit tulee laitettuu jatkos. Makkiaa chilii. Makkiamppaa paljo, mitä paholaisenhillot o ollu. Vois silti esimerkiks pitsaha soppii tai sualaste piirakoittem pääl, ehkä...

Sikku ol aikaa viäl ja kaik välineet esil, ni jatkoin paholaisenhillohommil. Osaks samoi, osaks aiva eri aineksii, ku mitä chilihilloho tul. Ja joo, eri aineksii vähä siihenki nähre, mitä enne on paholaisenhilloho tullu laitettuu. Omppui mä taas miätin kans, ku ne näyttivä sopiva hyvi, ku siihe erellisee tul niit. Avomaankurkut ny uutena kokeilus. Kesäkurpitsa soppii kans, sitäki om menny aikasemppii satseihi.

Siihev välihi tul torppaa tärisyttelemähä kaivinkone, mikä vei tost meijä torpan kohralt kaapelikelam poijes. Heittiväv vaa toho nurmel sevverti kaapelii, mikä riittää seinäs olevaan sähkökaappihi. Ja ajo poijes.

Eri värist täst hillost sit tul. "Kumma juttu", enempi punasist aineksist. 😏

Nimilaput puuttuvav viäl, ja pit laittaa kylmähä vettee viilenemähä, et saa nääki sit jääkaappihi. Erellisist satseist ov viäl yks purkimpohjalline olemas, et kyl näit meneeki. Omist aineksist ei varmaa enää tul uut satsii tehtyy, mut takuulla TEEN lissää. Ainekset vaa pittää hankkii muuvalt, eli käytännös siis ostamal kaupast, jollei satu rekost jotenki näppäräste oikkiaan aikaan löytymähä. Joskus onnistuu.

Mut tuntuupaha hyväl, ku saa talttee tota omam pihan satoo! 🧡