Mä huamaan, et mun musiikkimaku ikkäänku pyssyy sillee monipualisen ja "vakion", et melkkest kaik käy, mut INHOON impro-jazzii, ja muutonki vähä sellassii, mikkä koen "rytmittömiks". Jopa niim paljo, et oikeest lähren yläkerrast alakerttaha vaihtamaa telkast kanavaa, jos kuulen sellast. Osa klassisest musiikist menee tähä samaan kastihi.
Lisäks o joirenki laulajie ääni sellane, et mä puren hampait nii kovi yhtee, et jos jourun koko kappaleen kuuntelemaa, en tahro saar enää suut auki, ku lukittuu leuka nii tiukkaa. 😐 Eli sit menee hetki, et ei torellakaa sanota sanaakaa, ennenku saan taas leukalihakset rentoutettuu vähä. Hah! Juu, naurattaa, vaikkei naurata yhtää, sillon ku tää tapahtuu. Näis laulajis sinänsä siis henkilökohtast vikkaa ol mitenkää, mut ottaa vaa korvii se ÄÄNI. En tiär kehtaanks tähä kirjottaa, keist tää reaktio tulee...
Meil on kyl taustahälykuulokkeetki olemas, mut em mää niit muista siinkohtaa, ku alkaa leuat kiristymähä. Paree vaa lopettaa koko "kirutus", ku väkisi yrittää pyristel sen läpitte (jollei ol pakko).
Täl hetkel tykkään kuunnel näit erillaissii "matalampi"temposii ja -sävyssii kappaleit. Kuuntelemat itte sanoi lainkaa, ihav vaa keskittye just siihe rytmihi, tunnelmaha ja laulajan/ laulajie äänehe. Kauniiste tehryt vireot kappaleesee liittye ihav vaa lisätunnelmaa tuamas. Enkä ees tiär onks suuri osa näist tekoälyn tekemii (ainaki vireot ova), sil ei ol mul merkityst, ku vaa tykkään.
Muutonki tykkään enempi bassovoittosist kappaleist, ol se sit musiikki ja/ tai laulu, ku niist korkeimmist sävyist (mikkä särkyvä mun korvas), VAIKS sit vastapainoks kyl tykkään erilaisist huilumusiikeist, kunha ei mittää klassist tul.
Intiaanimusiikki esimerkiks viähättää kovinki. Ja jostai syyst myäs monet säkkipillikappaleet, sellaset "fantasia"-tyyppiset, kans viähättää (ja isäntä INHOO).
Mut mul o ollu sellassii yhtyeit, mitä oon joskus kuunnellu, ku oon vähä allapäin, esim. Simon & Carfunkelin levyy aikanas. Isäntä tiäs siit ain, et sillo ei kannat alkaa ärsyttämähä, jos oon pistäny levysoittimehe näit kappaleit. Heh. Sittemmi tää jäi, ku meijä levysoitin men paikkaha, misä sitä ei pysty käyttämähä (on se olemas yhä, niinku noi levykki). Toivomus saar se oikeest käyttöhö viäl, kunha saaraa rivi muit remonttei tehtyy enste (siihe tulevaha "kirjastoho" talousrakennuksehe - ei iha lähivuasin).
Nuaruures käyttii lavatansseis usseste isännän kans, vaiks hän ei nii kovi tanssi-intone olekkaa koskaa ollu. Kavereitte kans ol kiva lähtee liikkeel, noi niinku ennenku lapset putkahti menoho mukkaa, ja nää harrastukset jäi käytännös kokonas. Iha ehkä parise kerttaa vuares on tullu joku tilaisuus jossai, misä pääsee vähä valssaamaa. Meil o koton sevverti piänet tilat, ettei voi tanssimist oikkee harrastaakkaa, tai ollaa jonku huanekalum pääl, ja menee huane remppaha...
Lattarimusiikki varsinki saa jalat vipajamaha, ja sillo voin vähä pyärähtääkki lattial, koiran ihmetykseks. 😉 Siks miättiny joskus jos zumbaha osallistuisisin: hyvä musiikki, rytmi ja tanssi siihem pääl, mut kaik ne ryhmät ova ollu nii hankalam matkam pääs, tai nii hankalaan aikaan, etten ol päässy ees kokeilemaha. Ny voi ol, ettei kintun takii tästä(kää) oikkee tulisis ees mittää. Keikuskelen siv vaa tääl kotosal ain välil, mite-kute kykenen.
Mitä Sul tulee miälee, ku puhutaa musiikist?
Mieleen tulee aamu muutama päivä sitten, kun kuuntelin yhden kappaleen YouTubesta ja sitten se jäi kelaamaan kappaleita, joita olin aiemmin kuunnellut. Kovin oli mollivoittoista kotimaista. ♫ "Riittäisikö täällä, pettävällä jäällä, yksi, jonka kanssa ei yksinäinen oo".. ♪. Se yksi, jolla aloitin oli "Lintu". Ensin Iina Kangasharju ja perään Suvi Teräsniskan versio jne. Sopisi tällekin aamulle.....
VastaaPoistaYoutube on just siit kiva, mum miälest, et sinne jää jäljet siit, mitä o kattonu tai kuunnellu, ni se ettii sit vastaavii uussiiki, ku antaa vaa "pyärii" ettippäi.
PoistaMä em muute käytännös ikinä kuuntele lauluje sanoi, en ees suamenkiälisist kappaleist. Siks varmaa o vaikkia muistaa kappaleittenki nimii ja niitte laulajii/ bändei.
Minä tykkään melodisesta hevimusiikista kuten Nightwish ja Sonata Arctica. Sanoin tyttäreni ja molemmat lapsenlapset. Jopa vuosikas Jessica 😂
VastaaPoistaNo, eipä ookkaa näis mittää vikkaa! <3
PoistaMinä olen pahasti korvamato-ihminen :-).
VastaaPoistaYhtenä päivänä autoradiosta tuli Robinin "Häitä pidelly" ja se soi kaksi päivää lähes tauotta päässä. Huilunsoiton läksykappaleet jäytävät välillä liiankin kanssa.
Ennen kuuntelin paljon kotonakin musiikkia mutta nykyään en juurikaan. Karilla on valtaisa kokoelma LP-levyjä ja yhtenä talvena otettiin tavaksi napata aina yksi levy sokkona ja kuunnella se alusta loppuun. Kaikkia kivoja juttuja tuli vastaan; laidasta laitaan. Klassista, rokkia,suomi-iskelmää. Pitääkin viritelllä tuo tapa taas talven tullen.
Nykyään arvostan niin paljon myös hiljaisuutta etten enää automaattisesti laita vaikkapa radiota päälle kotona niinkuin nuorempana. Mutta autossa soi aina ja yleensä aika lujaa :-).
Toi om muute totta, ettei sitä musiikkii enää tul laitettuu pääl, niinku enne. En muute tajunnukkaa. Meil se tais hävit just siinkohtaa, ku levysoitin siirty. :O Mittää cd-musiikkei meil ei ol oikkeestas ku joululaului ollu, ja ny ei enää ol cd-asemaa ees pöytäkoneis. Misä niit sit soitteliskaa? Autos meil o pääosi RadioNova, mut välil Rock.
PoistaMul o yleisimmi joku ohjelma taustal menos, ku toi tiä on tosa nii lähel, et varsinki kesäsi, ku akkunat ja ovet ova kaik ravollas, ni se sisäl oleva ääni ikkäänku tasaa niit ulkoot tulevii äänii. Et sellast varsinaist oikeet hiljasuut ei tänne oikkee saisisiskaa. Kuuluisiva auton äänet sit siin vaa ain paremmi.
Isäntä välil kummastelee, et mite mä laulan laulujem mukan, ku en kuuntele sanoi, mut ne tuleva jostai sialun syvyyksist, SAMAL ku kuulen ne. En ossais ilma. Sanat vaa eivä jää päähä.
Olen aika kaikkiruokainen musiikin suhteen. Kuulostaa varmaan vähän hullulta tämäkin: emme kuulu kirkkoon ja käymme kirkossa ja kirkollisissa tilaisuuksissa vain kun on ns. pakko, mutta usein meillä on näin sunnuntaiaamuisin tv auki Jumalanpalveluksen aikaan. Niin nytkin.
VastaaPoistaLaulavat kouluajoilta tuttuja virsiä ja ne oli minusta kauniita.
Tämän päivän suosikkilaulajia taitavat olla Erik Grönvall, Tommy Johansson ja Dan Vasc.
Enkulin lailla tykkään melodisesta hevimusiikista, mutta siinä samalla myös kotimaisesta iskelmästä, erityisesti vanhemmasta.
Jazz -musiikki on ainoa johon ei minun musiikkikorvaani ole saatu totutettua, vaikka saksofoni onkin yksi upeimmista soittimista mitä tiedän: saksofonin soittajalle olen kerran taputtanut niin, että käteni olivat verillä 😄 (olipa vielä säpäkän näköinen nuori mies, se soittaja, oli ilo kuunnella ja katsella 😜)
Tämän päivän - ikävä sanoa näin, mutta... - nuoret naisartistit eivät pääse kovin korkealle: huokailu, puhina ja ähinä ja se ettei sanoista saa juurikaan selvää, se laskee pinnoja.
Viikko sitten päättynyt Tähdet, tähdet -kilpailussa ollut
Jukka Poika yllätti mut. Olin toki kuullut häntä ennenkin, mut kun hän esitti eri genrejen biisejä, hänestä tuli esiin ihan uusia piirteitä, jotka saivat leuan tipahtamaan syliin joka kerta.
Hiljaisuus. Hiljaisuutta en ole kuullut vuosiin tinnituksen takia, kuin silloin tällöin muutaman sekunnin pätkissä, kun tinnitus taukoaa - sen verran, että ehtii ajatella "tällaistako se hiljaisuus olikin". Silloin ei huomaa muita ääniä ympärillä.
Viikko sitten kaikkien juhlien jälkeen kylä ja kylätie oli hiljainen, mutta linnut lauloivat sitäkin kovempaa 🥰🥰
Olisiko se lempilauluni siis linnunlaulu?
Aika jännä, jos koette, et jumalanpalvelukses lauletaa tuttui virsii, ku moni o mul sanonu, etteivä enää tunnista niit vanhoi, vaiks sanat ova sanoi, ni nuatti ov "väärä". Mä en ol nii kiinnittäny huamioo näihi itte.
PoistaSe kyl itteeki joskus häirittee eri kappaleis, et ain ei tahro saar selvää, et mitä KIÄLT laulaja laulaa, ku on nii söhveröö. :O Mut en ain kiinnitä tähänkää huamioo, ku tosiaa se kappaleen rytmi ja meninki o mul tärkkiämp, ku ne itte sanat.
Hiljasuut ei mun korvil kans kuule, ku se vinkumine koventuu vaa, jos ympäril hiljenee. Ja astet kovemmaks ja korkeemmalt, jos korvat ova lukos. :( Mut silleppä ny ei mahra mittää.
Linnunlaulust mä kans tykkään! <3
Näistä kuulokojeista olen tosi iloinen, pärjäisin kyllä ilmankin, sillä kuulo on ennusteista huolimatta palautunut yllättävän hyvin.
PoistaMutta nämä auttaa mulla tosi paljon tuohon tinnitukseen juuri sillä, että muut äänet, hiljaisemmatkin taustaäänet kovenee ja peittää tinnituksen alleen.
"On kaksi asiaa joita en vaihda. Toinen kuulokoje ja toinen on..." 😜
Hiano juttu, että kuulokojeist on apuu tinnituksehenki! <3 En ol tiänny sitäkää. ;) Äiteel on kuulokojeet molemmis korvis, mut silti pakkaa jäämää asioit kuulemat, tai ymmärtää jutut just päivvasto, ku mite ne sanotaa. Liekö kuulos vika, vai kuuntelus? Tiärä hänt. =P
PoistaOnko niitä äitisi kuulokojeiden äänenvoimakkuutta tarkistettu/säädetty milloin viimeksi? Jos ne ovat "liian hiljaisella"?
PoistaTai ovatko ne kuinka vanhat, pitäisikö ne vaihtaa 🤔
Kuulokojeita on toki erilaisia, mutta minä pystyn itse säätämään volumea tarvittaessa - esim. joskus isossa kaupassa tms. missä on hirveästi meteliä, laitan niistä ääntä pienemmälle, kun en voi sietää sitä meteliä.
Ja ei, en epäile ettetkö sinä osaa näitä asioita hoitaa, minä vain täällä näin aamupalan ohessa pohdiskelen, kun oma Äiti saa tällä viikolla kuulokojeet ja Tunturiruipelo (isäpuoli) sai viime viikolla; olen reilun vuoden kokemuksella luvannut jelppiä heitä.
Syksyl o ollu käynti kuulopolil, et oletin siäl sekä kattovan, et koje toimii hyvi, tai uusittuu kokonas. En ollu itte siin hommas mukan (sisko ol). Tiärän, et pattereit noihi saa vaihtaa "iha koko aja", ku lakkaava toimimast, mut sen homman äitee kyl ossaa itte hoitaa. <3 Äänen volyymist en tiijä.
PoistaMut täytyy myäntää, et äiteel ov vähä ain ollu paha tapa "olla kuuntelemat", ja sit olettaa vaa asioit... Et ain se syy ei välttämät ol oikkiast kuulost. ;)
Meillä on kummallakin kuulonalenema, mutta Mursu ei ole vielä suostunut menemään kuulontutkimuksiin - mun oli pakko, kun kuulo lähti silloin streptokokin ja minkä kaikkien myötä kokonaan (tärykalvot puhkesi lentokoneen laskeutuessa).
PoistaMutta meillä on myös AVIOLIITON MUKANAAN TUOMAA KUULONALENEMAA 😜. Siihen ei ole mitään parannus-/hoitokeinoa.
Ihan ensimmäinen diagnoosi mulla oli IÄN mukanaan tuoma kuulonalenema, jonka sain silloin kun tutkittiin yllättäen alkanutta huimausta. No, kuulolla ja korvilla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, mutta jostain oli aloitettava.
Itsellä oli alkuvuodesta molemmat korvat lukossa flunssan yhteydessä ja sitä kesti ja kesti. Terkkarissa sanoivat vain, että voi mennä kolme kuukauttakin, että kuulo palautuu. Alkoikin vähän palautumaan, että ainakin pärjäsin niin, ettei koko ajan tarvinnut pyytää toistamaan asioita. MUTTA nyt kun tuli tämä uusi kevätlenssu tähän, niin nyt on korvat TAAS lukossa ja kuulo pois. Huoks!
PoistaEi täällä mihinkään kuulotutkimukseen vielä näin pääse. Pitää saada flunssa/ siitepölyajan allergiat pois ensin. Ja tähänhän sitä aikaa sitten saakin kulumaan taas. Se kuulo kun on se viimeinen aisti, mikä kaikkein hitaiten palautuu - ja TOIVOA soppii, että palautuu.